Tekijä: admin

Kategoriat
Ajankohtaista

Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia

Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan vuonna 2030 proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä kuluttajaa. Uusia elintarvikkeita kehitetään tuottamalla ja prosessoimalla hyönteisiä, sieniä sekä kasviraaka-aineita.

Suurin osa ruokalautasellamme olevasta proteiinista on tällä hetkellä peräisin Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten (sikojen ja siipikarjan) valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, vuonna 2030 ruoantuotantomme ei enää ole riippuvainen muutamasta brasilialaisesta suuryrityksestä.

– Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta alle kahdestakymmenestä prosentista kuuteenkymmeneen. Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.

Valkuaisomavaraisuutta pyritään kasvattamaan kehittämällä elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla ja prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon.

Lue lisää Luonnonvareskuksen tiedotteesta 29.10.2015 Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluja, jotka mahdollistavat elämän maapallolla

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf
kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

Vuonna 2015 vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Vuoden tarkoituksena  on kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa kansalaisten tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.

Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon. Maaperä on myös perusta rehu-, kuitu-, polttoaine- ja lääkekasvien viljelylle ja hoidolle. Maaperään on varastoitunut suuri määrä hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä ja parantaa tulvien ja kuivuuden sietokykyä.

Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kansainvälisen maaperän vuoden tavoitteena on, että maaperän kestävä käyttö ja suojelu otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa ja ihmisten toiminnoissa.

Lisätietoja Maaperän vuosi 2015

Kategoriat
Ajankohtaista

Kaija Hakala: Suomen päästövähennykset eivät toteudu ilman pienyrityksiä

Luonnonvarakeskuksen blogissa erikoistutkija Kaija Hakala kirjoittaa bioenergiasta.

Hakevarastoa. Kuva: Karoliina Rimhanen / MTT:n arkisto
Hakevarastoa. Kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Tässä palanen blogitekstistä:

”Biotalouteen pitää satsata käytännössä, ei vain puheissa

Suomella on päästövähennysvelvoite. Kun suuret yritykset panevat kotimaisia laitoksiaan kiinni yhä suurempien voittojen toivossa, menetetään suuri määrä bioenergiaksi kelpaavia sivuvirtoja.

Eri puolilla Suomea on suuri määrä pieniä henkitoreissaan sinnitteleviä maatila- ja sahayrityksiä, joilla on tahtoa ja keinot tuottaa bioenergiaksi käytettävää biomassaa ja muuttaa se energiaksi. Toiminta vaatii neuvontaa, koordinaatiota ja investointeja. Nyt aika auttaa näitä yrittäjiä saamaan toiminta kannattavaksi kunnon koneilla ja hyvillä yhteistyökuvioilla.”

Lue koko blogi.

Kategoriat
Ajankohtaista

Häiriö sähkönjakelussa voi pysäyttää ruokaketjun

 

kuva: Jos Helmich / Luken arkisto
kuva: Jos Helmich / Luken arkisto

Elintarvikeketju on hyvin riippuvainen sähköstä. Luonnonvarakeskus selvittää, mitä alkutuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa tapahtuu, kun sähkönjakelussa on häiriöitä. Näin ongelmiin voidaan varautua ja minimoida tuotannon keskeytykset. Selvityksessä haetaan myös tuotantoketjujen heikot lenkit ja tuotetaan parannusehdotuksia.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 13.10.2015.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto
kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena. VILMA-hanke jatkaa ja syventää Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE)-hankkeessa aloitettua tiedonvälitystä maaseudun ilmastotyöstä.

 

 

 

 

 
 

VILMA-hankkeen päätavoite on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hanke jalostaa ja välittää tietoa sekä vahvistaa tietopohjaa ja toimintahalua maaseudun ja maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 2016-2018.
Kategoriat
Ajankohtaista

Pallas-tunturilla on tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia soihin ja soiden hiilinieluja

 

Pallaksen metsiä, soita ja tuntureita, Kuva: Timo Penttilä.
Pallaksen metsiä, soita ja tuntureita, Kuva: Timo Penttilä.

Maailmanlaajuinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu näkyy myös Pallas-tunturilla. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tasaisesti noin 2 ppm vuodessa. Pitoisuudet ovat suurimmat talvella ja alhaisimmat kesällä, jolloin soiden ja metsien yhteyttäminen sitoo ilmakehän hiiltä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

 

 

 

Pallaksella on selvitetty kokeellisten tutkimusten avulla, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi pohjoisiin aapasoihin. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset soiden kasvihuonekaasupäästöihin ilmenevät etenkin silloin, kun lämpötilan nousuun liittyy soiden pohjavedenpinnan lasku. Kuivuminen vähentää suon luontaisia metaanipäästöjä ja hiilidioksidipäästöt hieman lisääntyvät. Suon hiilidioksidinielu kuitenkin säilyy pienestä lämpötilan noususta ja kuivahtamisesta huolimatta.

Tutkimuskohteena ollut pohjoinen aapasuo kesti ilmaston lämpenemistä ja kuivumista paremmin kuin Etelä-Suomessa sijaitseva vertailusuo. Samainen aapasuo osoittautui yllättäen myös tehokkaammaksi hiilen nieluksi kuin muutaman kilometrin päässä sijaitseva kuusimetsä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta Pallaksen ympäristötutkimuksen uusimmat tulokset julkaistu erikoisnumerossa

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastonmuutos ajaa kalastajat ahtaalle – jäätalvet harvenevat uhkaavasti

Paloja Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 26.9.2015 Ilmastonmuutos ajaa kalastajat ahtaalle – jäätalvet harvenevat uhkaavasti

Puruvesi jäätyy 
nykyisin usein vasta tammikuussa. Kalastajien tuloista on kadonnut kolmannes, mutta periksi ei anneta.

”Talvi 1986–1987 oli viimeinen normaali talvi. Sen jälkeen outoja talvia oli silloin tällöin. 2000-luvulla muutos on ollut pysyvä”, Puruvedellä osa-aikaisesti kalastava Tero Mustonen kertoo kalastajien kokemuksista ilmastonmuutoksesta.

Koska kalastuspäiviä on vähemmän, ovat myös kalastajien tulot vähentyneet. Periksi ei silti anneta. ”Tärkein mitä sanon on, että me ei olla uhreja. Teemme kaikkemme, jotta kalastus säilyy ja ammatti on elinvoimainen. Turha jäädä ruikuttamaan, päinvastoin tehdään kahta kovemmin. Aallonpohjasta päästään eteenpäin kun itse toimitaan.”

EU:n myöntämä nimisuoja on Puruveden muikulle yksi työkalu. Sen avulla euroja pyritään kääntämään kaupalta kalastajille.

Muikku. kuvan lähde: wikimedia commons
Muikku. kuvan lähde: wikimedia commons

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Suomalainen laskentamalli parantaa maankäytön ilmastovaikutusten arviointia

 

Maankäytön muutokset ovat maapallon toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästölähde ilmakehään heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttavat vuosittain lähes miljardin tonnin hiilipäästöt ilmakehään. Tämä on kymmenesosa fossiilisen hiilen päästöistä.

”Toisaalta osa maapallon metsistä toimii tärkeänä hiilinieluna ja poistaa ilmakehästä neljänneksen kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä hidastaen näin ilmastonmuutosta merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ennustamiseksi on tunnettava sekä maankäytön muutosten aiheuttamat päästöt että maaekosysteemien hiilinielut”, SYKEn tutkimusprofessori Jari Liski korostaa.

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maankäytön muutosten vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin ovat tarkentuneet ratkaisevasti, kun arvostettuun saksalaiseen Max Planck -instituutin ilmastomalliin kytkettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämä maaperän hiilikiertoa kuvaava laskentamalli. Ilmastomallin kehitystyö tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Juuri julkaistun  tutkimuksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) Yasso-malli soveltuu maaperän hiilivarojen laskentaan maailmanlaajuisesti. Tulos on ajankohtainen ja tärkeä ilmastopolitiikan kannalta, koska maaekosysteemien hiilipäästöt ja -nielut ovat keskeinen asia Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 2.9.2015

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperätutkija: Pelto on tärkeä hiilinielu

Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto
Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Pelloilla on monia rooleja hiilen sidonnassa ja siten ilmastomuutoksen hillinnässä, toteaa maaperätutkija Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi peltojen humus on pitkäikäinen hiilivarasto.

Maatalous pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myös muilla tavoin, Hartikainen huomauttaa.

”Itse asiassa tuottavassa ja vastuullisessa toiminnassa menetelmät ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja. Ne vain unohtuvat välillä”, Hartikainen sanoo. ”On syytä pohtia toimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja seurauksia myös pitkällä aikavälillä.”

 

Esimerkiksi typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät energiaa ja siitä aiheutuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Palkokasvit pystyvät samaan tuotantoon auringon energialla, mikä ei aiheuta riippuvuutta muista valtioista, Helinä Hartikainen sanoo.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 31.8.2015.