Kategoriat
Ajankohtaista

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.
Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Päättäjät, media ja suuri yleisö ovat kokeneet, että tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat ristiriitaisia. Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja yritysten välinen keskustelu ja siihen liittyvät syventävät analyysit ovat edelleen tarpeen kestävän biotalouden rakentamiseksi.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 23.5.2017 Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Kategoriat
Ajankohtaista

Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon

 

Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.
Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Suomi on lähettänyt yhdessä yhdeksän muun metsäisen maan kanssa komissiolle kirjeen, jossa ehdotetaan Pariisin sopimuksen mukaisesti metsien kestävän hoidon ja käytön huomioimista EU:n 2030 ilmastokehyksessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja yhdeksän muun jäsenmaan ministerin kirje on osoitettu ilmastokomissaari Miguel Arias Cañetelle ja maatalouskomissaari Phil Hoganille.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016 Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen Ilmastopaneeli: Nykyisenlainen metsien lisähyödyntäminen ei tuota nopeita ilmastohyötyjä

 

Suomen ilmastopaneeli julkaisi 4.12.2015 raportin ”Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen”.

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto
Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmaston kannalta on olennaista metsiin ja metsien maaperään varastoitunut hiilimäärä ja sen kehittyminen. Suomen metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sitä vapauttavat, ja toimivat siten hiilinieluna ja viilentävät ilmastoa. Suomen metsien hiilinielu on ollut keskimäärin 34 miljoonaa tonnia CO2 vuodessa, kun maamme kasvihuonepäästöt ilman metsien hiilinielua ja muuta maankäyttösektoria ovat olleet 74–61 miljoonaa tonnia CO 2 –ekvivalenttia vuodessa.

Hakkuut hidastavat hiilivaraston kasvua. Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä. Joutomaiden ja maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen metsittäminen aiheuttaa välittömästi ilmastohyötyjä.

Tutkimukset osoittavat, että puun käytön lisääminen pienentää Suomessa metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa käyttöä ei lisätä. Säilyttämällä puun käyttö nykyisellä tasolla Suomessa saavutettaisiin mahdollisesti vielä keskipitkällä aikavälillä (50–100 vuotta) suurempia ilmastohyötyjä kuin ottamalla lisää puuta nykyisen kaltaiseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä puun käytön ilmastohyödyt ovat kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin nähden selvät, mikäli metsämaan kasvuolosuhteet eivät heikkene tulevaisuudessa.

Nykytilanteessa metsien ainespuun käyttöä voidaan perustella parhaiten ilmastosyistä, jos metsäteollisuuden tuotteilla pystytään korvaamaan elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita (esim. teräs ja sementti) ja niiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä. Vasta tuotteen hylkäysvaiheessa puun hiilisisältö ohjattaisiin energiantuotantoon. Tällöin voisi olla mahdollista saavuttaa ilmastohyötyjä jo lyhyellä aikavälillä. Puun energiakäytön lisääminen tuottaa nopeammin ilmastohyötyjä, jos energiakäyttöön ohjataan nopeasti hajoavia hakkuutähteitä ja ainespuuta pienempiä harvennuspuita runkopuun sijaan.

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen” -loppuraportti löytyy täältä. Hankkeen taustaraportti löytyy puolestaan täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia

Metsämaan osuus prosentteina maa-alasta. Kuva: Luonnonvarakeskus
Metsämaan osuus prosentteina maa-alasta. Kuva: Luonnonvarakeskus

 

Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan.

– Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta.

Lue lisää Euroopan metsien tilasta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 19.11.2015

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Suomalainen laskentamalli parantaa maankäytön ilmastovaikutusten arviointia

 

Maankäytön muutokset ovat maapallon toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästölähde ilmakehään heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttavat vuosittain lähes miljardin tonnin hiilipäästöt ilmakehään. Tämä on kymmenesosa fossiilisen hiilen päästöistä.

”Toisaalta osa maapallon metsistä toimii tärkeänä hiilinieluna ja poistaa ilmakehästä neljänneksen kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä hidastaen näin ilmastonmuutosta merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ennustamiseksi on tunnettava sekä maankäytön muutosten aiheuttamat päästöt että maaekosysteemien hiilinielut”, SYKEn tutkimusprofessori Jari Liski korostaa.

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maankäytön muutosten vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin ovat tarkentuneet ratkaisevasti, kun arvostettuun saksalaiseen Max Planck -instituutin ilmastomalliin kytkettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämä maaperän hiilikiertoa kuvaava laskentamalli. Ilmastomallin kehitystyö tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Juuri julkaistun  tutkimuksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) Yasso-malli soveltuu maaperän hiilivarojen laskentaan maailmanlaajuisesti. Tulos on ajankohtainen ja tärkeä ilmastopolitiikan kannalta, koska maaekosysteemien hiilipäästöt ja -nielut ovat keskeinen asia Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 2.9.2015