Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista. 

Webinaaritallenne

Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30

13.00 Tervetuloa
tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus
13.05   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset
tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
13.25     Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu?
yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto
13.45 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin
tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus
14.05 Kahvitauko
14.15 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia
tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus
14.35 Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan
neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi
14.55 Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa
viljelijä Tuomas Huotari
15.15Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi

Kategoriat
Ajankohtaista

Ohutturpeisten peltojen viljelyn ympäristökuormitus –webinaari ke 9.12.2020 klo 13-15

Webinaarissa kerrottiin tuloksia Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimuskentältä. Aiheina muun muassa turvekerroksen paksuuden ja viljelytekniikan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, sekä turvepeltojen vesitalous ja ravinnepäästöt. Tapahtuman järjesti Turvepäästö-hanke. Webinaarin nauhoitus

Ohjelma

13–13.10   Tilaisuuden avaus, erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus

13.10–13.30  Ohutturpeisten viljelymaiden vesitalous, apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto

13.30–13.50  Turpeen paksuus vaikuttaa viljelyn typpi- ja fosforipäästöihin, professori emeritus Markku Yli-Halla

13.50–14.10  Kasvihuonekaasupäästöjen mittaus vuosina 2019-2020, vanhempi tutkija Liisa Kulmala, Ilmatieteenlaitos

14.10–14.30  Turvekerroksen paksuuden ja viljelytekniikan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, tutkija Maarit Liimatainen, Luonnonvarakeskus

14.30–15.00  Loppukeskustelu

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Peltopäivä Inkoossa 27.9.2019: Teemana maan rakenne ja vesitalous

Kooste päivästä

Peltojen hyvä kasvukunto – etu viljelijälle ja vesiensuojelulle

Ohjelma Västankvarnin kokoustilassa (Västankvarnintie 413, Inkoo)

10.00             Aamukahvit

10.20             Tervetuloa, asiantuntija Airi Kulmala, MTK

10.25             Maan orgaanisen aineksen vaikutus pellon sadontuottoon, johtava tutkija Tapio Salo, Luonnonvarakeskus

10.50             Ojitus vesilain näkökulmasta – mitä perusasioita jokaisen kannattaisi tietää? lakimies Anna-Rosa Asikainen, MTK

11.15             Dronekuvien hyödyntäminen peltojen kasvukunnon arvioimisessa, tutkija Roope Näsi, Maanmittauslaitos

11.40             Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF

Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi?

12.05             Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu 4K, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF

Raaseporinjoki, projektipäällikkö Minttu Peuraniemi, Raaseporin kaupunki

Water driven rural development in Baltic Sea Region (WATERDRIVE), asiantuntija Olle Häggblom, Salaojayhdistys

12.25             Opastus pellonpientareelle, järjestäjät

12.30             Lounas (tarjotaan ennakkoon ilmoittautuneille)

Ohjelma Forsmanin tilan pellolla (siirtyminen omalla kyydillä)

13.30             Maatilan esittely, maanviljelijä Kim Forsman

Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

Droneihin tutustuminen, tutkija Roope Näsi, MML

Ohjelma kosteikkoalueella (siirtyminen omalla kyydillä)

Noin 30 min kierros WWF:n Västankvarnin opetus-ja tutkimustilan maille rakentamalla kosteikolla. Oppaana Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Tapahtuma päättyy viimeistään klo 16. Muistathan ottaa huomioon myös ulkoiluun sopivan vaatetuksen.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi, 050 302 5789.

Tapahtuman järjestävät Forsmanin tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPAL Life yhteistyössä WWF:n Vesiensuojelu 4K – sekä Luken Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeiden kanssa.

Kategoriat
Ajankohtaista

Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä 6.6.2019 Tuorlassa, Kaarinassa

 

Lannan ravinteet ja orgaaninen aines ylläpitävät pellon kasvukuntoa ja lannan käytöllä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Vastuullisessa ruoantuotannossa lannan varastointi, käsittely ja levitys toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että sen sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja päästöjen vähentäminen parantavat tuotannon kannattavuutta.

 

Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä

6.6.2019 klo 10 – 15.30, Maaseutuopisto Tuorla, Tuorlantie 1, Kaarina

Tuorlan auditorio,

Kahvi tarjolla klo 9.30 alkaen

Klo 10 Avaussanat, Airi Kulmala, MTK

10.05-10.25 Lantatieto lannoituksen pohjana, Airi Kulmala, Manure Standards -hanke, MTK

10.25-11.10 Lannankäsittelyn hyvät käytännöt, Sari Luostarinen, Luke

11.10-11.30 Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen, Karoliina Yrjölä, Baltic Slurry Acidification, ProAgria Keskusten Liitto

11.30-11.45 Viljelijän puheenvuoro, Arne Puttaa

11.45-11.55 Keskustelu

12-12.45 Lounas (omakustanteinen) Tuorlan Majatalossa

 

Yrittäjätori Tuorlan opetusmaatilan pihalla klo 12.45 alkaen

  • Separointikontin esittely ja urakoitsijan puheenvuoro, Tomi Sihvonen, Länsi-Suomen Separointi Oy
  • Lietteen vetoletkulevityskaluston esittely, Mikko Häggman, Koneurakointi Mikko Häggman Oy
  • Kokemuksia biokaasulaitoksesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden käytöstä, Tuomo Virta, tilanhoitaja, Maaseutuopisto Tuorla
  • Tebbe vaakavaunun ja sen automatiikan esittely, Antti Uotila, Agripeimar Oy
  • Lannan ravinteiden suunnitelmallinen käyttö, ProAgria Länsi-Suomi
  • Uudet orgaaniset lannoitevalmisteet, Juhani Viljakainen, Gasum Oy

15.30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen 4.6.2019 mennessä: https://www.lyyti.in/Miten_hyodynnan_lannan_ravinteet_tehokkaasti_teemapaiva_2372 tai puh. 040 501 0700

Tapahtuman järjestää MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke.

Tervetuloa!

Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen seminaari: Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä 3.4.2019 Helsingissä

OSMOn viimeinen koulutuspäivä Uudellamaalla pidetään ke 3.4. Viikissä.
Tilaisuus on samalla OSMOn loppuseminaari Uudellamaalla.
Aiheena on

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Maan kasvukunnon kehittämisessä on suuria mahdollisuuksia. Kun ongelmat saadaan tunnistettua ja korjattua, peltojen tuottavuus paranee ja viljely helpottuu – mutta kehitystyö on vaativaa ja pitkäjänteistä. Meneillään on eräänlainen maatalouden renessanssi, jossa viljelijät, tutkijat ja neuvojat etsivät yhdessä keinoja tunnistaa ja parantaa maan kasvukuntoa. Havainto-, suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä kehitetään aktiivisesti. Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00

Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2), osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

Kohderyhmä: viljelijät, hanketyöntekijät, neuvojat, viranomaiset, vaikuttajat

Tavoite: Löytää tehokkaimmat ja viljelijäystävällisimmät keinot peltojen kasvukunnon parantamiseen ja Itämeren ravinnekuormituksen ratkaisemiseksi.

Pääsisällöt:

  • Maatalouden vesiensuojelun tarpeet
  • Maan kasvukunnon haasteet ja kehittämismahdollisuudet
  • Ongelmalohkojen merkitys ja tunnistaminen
  • Maanparannusaineiden mahdollisuudet
  • Viljelyteknisiä menetelmiä ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion vähentämiseen
  • Fosforilannoituksen optimointi
  • Kasvukunnon kehittämisen ratkaisuja käytännön tilalta
  • Viranomaisnäkökulmia

Alustajat: Markku Ollikainen, Tuomas Mattila, Pasi Valkama, Markku Puustinen, Petri Ekholm, Ossi Kinnunen, Antton Keto, Risto Uusitalo, Patrick Nyström, Markus Eerola

Hinta:
Tilaisuus on maksuton, ateriat omakustanteiset.

Ilmoittautuminen:  Viimeistään 26.3.2019 osoitteessa:

Lisätietoja:  Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Esite
Ohjelma ja alla .

Järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanke.

Tervetuloa!

***

OHJELMA

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2),
osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

8.30 Kahvitarjoilu

9.00 Avaus
Jukka Rajala, projektipäällikkö/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

9.15 Miksi vesiensuojelua maatalouteen?
Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto

9.30 Mikä pelloissa vikana? – Kasvukunnon haasteet
Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja erikoistutkija/SYKE.

10.10 Kuormituksen alkuperän selvittäminen – mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama, tutkija, Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry

10.30 Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut? Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, agronomi, SYKE

10.50 Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Petri Ekholm, erikoistutkija, SYKE, SAVE-hanke

11.15–11.35 Maanparannuskuidut vesiensuojelukeinona
Ossi Kinnunen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Soilfood Oy

11.35–11.50  Kommenttipuheenvuoro
Antton Keto, neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö

11.50 Keskustelua

12.10 Lounas

13.00 Miten kasvukuntoa kehitetään?
Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.00 Kahvitauko

14.30 Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Risto Uusitalo, erikoistutkija, Luke

15.00 Miten maan kasvukuntoa hoidetaan Verkatakkilan tilalla?
Patrick Nyström, viljelijä, Verkatakkilan tila, Vihti

15.20 Maan kasvukunto ja vesien suojelu – Kuulumiset tulevan rahoituskauden valmistelusta.
Anna Schulman, ylitarkastaja, MMM

15.35 Loppusanat
Markus Eerola, viljelijä, MTK:n 3. vpj, OSMO-hankkeen ohjausryhmän pj.

16.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Miten kestävyyttä viljelyyn? -kurssi Huittisissa 13.12.2018

 

Pellon kasvukuntoa ja ravinnetaloutta sekä rikkakasvien hallintaa käsitellään Huittisissa 13.12.2018 järjestettävällä kurssilla.  Usean hankkeen yhteistilaisuudessa käsitellään keinoja peltokasvien ja vihannesten menestyksekkääseen viljelyyn muuttuvissa olosuhteissa.

Aika: to 13.12.2018 klo 9.00-15.00

Paikka: Huittisten kaupungin valtuustosali, Risto Rytin Katu 36, 32700 Huittinen

Kohderyhmät: Tilaisuus on suunnattu peltokasvien ja vihannesten viljelijöille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

Ohjelma:

9.00 Aamukahvi

9.30 Tervetuloa, kestävä viljely on monen osatekijän summa, Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja, Pyhäjärvi-instituutti

9.45 Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

10.15 Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa, Kari Ylivainio, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

10.35 Vihannesten ravinnepitoisuudet ja niiden muutokset kasvukauden aikana, Tapio Salo, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

11.00 Lounas (omakustanteinen)

12.00 Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta – konstit ovat monet, Sauli Jaakkola, maanviljelyn asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti

12.45 Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

13.30 Kahvia ja kakkua

14.00 Miten viljelijä voi parantaa maan kasvukuntoa?, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.45 Maanviljelyn menestystekijät tulevaisuudessa, päivän yhteenveto, Jari Ruski, asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti

15.00 Tilaisuus päättyy

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen 5.12. mennessä: toimisto@pji.fi tai 044 034 4054

Ohjelma (pdf)

Järjestäjät: Muuttuvat viljelymenetelmät (Pyhäjärvi-instituutti), OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto (Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutti)

Tervetuloa!

osmo-kuvanauha

Kategoriat
Ajankohtaista

Kiertotalouden hanketreffit 1.2.2018 Tuorlassa Kaarinassa

ylabanneri

Tule verkottumaan, kertomaan toiminnastasi, oppimaan uutta!

 

Aika                    1.2.2018, klo 8:30-16:00

Paikka                Tuorlan Majatalo, Tuorlantie 1 E, 21500 Piikkiö

Kenelle              Energia- ja ravinnetalouden sekä ympäristöhankkeiden hankevetäjät ja asiantuntijat

Ohjelma

8:30                  Kahvit ja ilmoittautuminen

9:00                  Tilaisuuden avaus ja ryhmäytyminen

9:30                  Hyödynnä valtakunnalliset ilmasto-– ja energiahankkeet, Riitta Savikko ja Maarit Kari

10:15                Tauko

10:30                Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila, Sitra

11:00                Maatalous energian käyttäjänä & neuvo2020 energiapalvelut, Maarit Kari, ProAgria

11:20                Onnistumiset, tuotokset ja haasteet – kerro hankkeestasi!

12:00                Lounas (omakustanteinen)

13:00                Kiertotalousmaakunnassa kaikille riittää tekemistä, Riikka Leskinen, Valonia

13:20                Energiaa Qvidja Kraftilta ja Ravinteita Soilfoodista, Pekka Heikkinen ja Juuso Joona

14:00                Mitä on tekemättä ja voisiko voimavaroja yhdistää enemmän? -pohditaan yhdessä, pienissä                           ryhmissä ja puretaan tulokset

14:45                Kahvitauko

15:00                Tutustuminen Tuorlan biokaasulaitokseen, opettaja Timo Teinilä, Livia

Järjestäjät:
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke
Energiatehokkuudesta kilpailukykyä- valtakunnallinen koordinaatiohanke

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
ilmoittautumislomakkeella tai riitta.savikko@luke.fi,  puh. 050 5714548 (ilmoittaudu 23.1.2018 mennessä)

Ohjelma (pdf)

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannan ravinteet kiertoon -seminaari 11.3. Säkylässä

Paikka: ravintola Myllynkivi, Vihreä Sali, Kivenhakkaajantie 5, Säkylä

Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Tilaisuuden tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja lannan kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia päivän aikana nousseisiin keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin. Yritystorilla voit tutustua alan yrityksiin. Tilaisuuden kohderyhmänä on viljelijät ja tuottajat, lannan ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset, viranomaiset ja muut sidosryhmät.

 

 

 

9.00-9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja yritystoriin tutustuminen
9.30-9.45 Avauspuheenvuoro, Pyhäjärven tila ja kuormitus
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti
9.45-10.15 Tuottajanäkökulma
10.15-11.00 Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
N. N., Varsinais-Suomen ELY-keskus
11.00-11.45 Lounas (omakustanteinen), tutustuminen yritystoriin
11.45-12.30 Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
Erikoistutkija, Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus
12.30-13.00 Lannan hyödyt ja maanparannusvaikutus
Erikoistutkija, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus
13.00-13.45 Kahvi ja tutustuminen yritystoriin
13.45-15.00 Paneelikeskustelu: Mistä ratkaisuja lannan kestävään käyttöön?
Keskustelemassa: Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus, edunvalvojaorganisaation
edustaja, kunnan maaseutuasiamies ja Suomen ympäristökeskus
15.00-15.15 Yhteenveto päivän aiheista
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti

Tilaisuuden järjestää Suomen ympäristökeskuksen Vesiviisas kiertotalous-hanke yhdessä Pyhäjärvi-instituutin, Future Earth Suomen, Ympäristötiedon foorumin ja Ravinnekierrätys, pilaantumisen torjunta ja muuttuva lannoitetalous (QUMARE) -hankkeen kanssa.

Ilmoittautumislomake.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannasta mahdollisuus

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Lannassa on kasvintuotannolle tärkeät ravinteet. Raakafosfori on uusiutumaton luonnonvara ja sen hinta on noussut vuosien saatossa.  Lannasta ravinteineen voidaan siis puhua arvokkaana raaka-aineena. Suomessa on lantafosforia riittävästi koko maan kasvintuotannon tarpeisiin. Vaikka kotieläintilat voivat hyödyntää lantansa suoraan omilla pelloillaan, lannan määrä voi ylittää tilan lannoitustarpeen. Toisaalta lannoissa on myös alueellisia keskittymiä ja ylijäämää. Lannan kuljettaminen sellaisenaan paikasta toiseen on työlästä ja kallista. Kuinka saada lantaravinteet sinne, missä niitä tarvitaan?

Lannan vastuuttomalla käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Lannan ravinteet ovat tarpeen kasville, mutta niiden valuminen vesistöihin aiheuttaa rehevöitymistä. Lannan varastoinnissa ja levityksessä muodostuu myös kaasumaisia päästöjä kasvihuonekaasuina ja ammoniakkina. Miten estää päästöt?

 Vastauksena lantaketjun tehostaminen

Jotta kokonaisuus saadaan kuntoon, on katse kohdistettava koko ketjuun. Tarkastelu alkaa jo siitä, miten lanta syntyy. Teesit lantaketjun parantamiseen löytyvät eläinten ruokinnan tarkentamisesta, lannan prosessoinnista uudenlaisiksi tuotteiksi, katetusta varastoinnista sekä oikeista levitysratkaisuista. Eläintä on ruokittava sen tarpeiden mukaan, varastokapasiteettia on oltava tarpeeksi ja varastot on katettava. Levitykseen pätee taas motto ”oikeaan aikaan, oikealla määrällä ja oikealla tavalla”. Teesit lanseerasivat erikoistutkijat Sari Luostarinen MTT:ltä ja Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa 22.10.2014. Lue lisää MTT Elon blogista.

Lantaseminaarin videotallenteen ja puhujien esitykset voit katsoa täältä.