Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuosina 2016-2017 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

KOKEILUT 2017

Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee kesällä 2017 näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat jo kesällä 2016 toteutettu ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos.

Näyteikkunaruudut  maan kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä:

Näyteikkunaruuduilla esitellään seuraavia viljelymenetelmiä:

• Maan kasvukuntoa parantavat kasvit: muokkausretiisi ja öljyretikka, rehuvirna-ruisvirna-kaura
• Monipuoliset ja uudet valkuaiskasviseokset: Herne ja härkäpapu viljaseoksen kanssa, herne-härkäpapu-rypsi, herne-härkäpapu-rehuvirna-valkolupiini, herne-härkäpapu-rehumaissi
• Uudet viljelykasvit: Rehumaissi, sokerimaissi, auringonkukka
• Aluskasvit juuriston lisäämisessä ja rikkojen hallinnassa: Viljat ja valkuaiskasvit yksin puhdaskasvustoina ja viljat ja valkuaiskasvit aluskasvien kanssa
• Lajike- ja lajiseokset sadon varmentajana: Ohran, kauran ja vehnän lajikeseokset sekä ohra-kaura-vehnä-ruisvehnäseos
• Syyskylvöiset viljelykasvit: syksyllä kylvettäviä ruutuja ovat syysrypsi, syysruis ja syysruisvehnä. Lisäksi testataan päällekkäisviljelymenetelmää syyskylvöisillä lajeilla: ohran ja härkäpavun 30.5.17 kylvetyille ruuduille on lisätty ristiinkylvönä kaistat syysvehnää, syysrypsiä ja syysrapsia 16.6.2017.

Kokeilu 1: Ohran lajikeseos

Viljojen lajikeseoksilla on saatu lupaavia tuloksia niin kasvitautien vähentämisen, sadon vakauden kuin sadon laadun suhteen. Ilmastoviisaaksi lajikeseokset tekee pyrkimys kestävään tehostamiseen: seosviljely voi tehostaa kasvuresurssien kuten valon, veden ja ravinteiden hyödyntämistä. Ohra on maamme viljellyin viljalaji ja sen lajikemäärä on suurin. VILMAn kokeiluruuduilla 2017 havainnollistetaan kahden ja kolmen ohralajikkeen seosviljelyä. Mukana ovat lajikkeet Wolmari, Brage ja Jyvä. Lisäksi mukana on myös ohran (Wolmari ) ja kauran (Venla) seos. Se auttaa vertaamaan lajike- ja lajitason monimuotoisuuden lisäämisen vaikutusta viljasatoon.

Kokeilu 2: Vilja-palkokasviseos  (ruisvehnä ja härkäpapu)

Palkokasvin lisääminen viljan kumppaniksi vähentää typpilannoitustarvetta, tuo rehuvalkuaista ja tekee hyvää maan rakenteelle. VILMAn kokeiluruuduilla 2017 havainnollistetaan kevät- ja syysmuotoista ruisvehnää yksittäiskasvustona ja härkäpavun kanssa seoksena. Härkäpapulajikkeena käytetään Kontua, kevätruisvehnän lajike on Somtri ja syysruisvehnän Sequenz. Ruisvehnä on vehnän ja rukiin risteymä, jossa on pyritty yhdistämään vehnän satoisuutta ja laatua rukiin sietokykyyn mm. kuivuudelle. Ruisvehnää voidaan käyttää niin vihantarehuna kuin puitavana. Ruisvehnän tähkä on painava, joten seoksessa päästään näkemään tukeeko härkäpapu ruisvehnää ja miten lajien kasvurytmit ja laatuominaisuudet sopivat yhteen. Ruutukylvöissä ruisvehnän ja härkäpavun siemenet kylvettiin seoksena. Härkäpapu ympättiin ennen kylvöä biologisen typensidonnan varmistamiseksi. Syysruisvehnää testataan kokeilussa kevätkylvöisenä, jolloin ajatus on, että ensimmäisenä vuonna voidaan korjata yksi kokoviljasäilörehusato ja tämän jälkeen seurata, onnistuuko lajin talvehtiminen ja jyväsadon tuottaminen seuraavana vuonna mahdollistaen yhdellä kylvöllä kaksi satoa.

Kokeilu 3: Monivuotisten nurmien juuristot

Monivuotiset nurmet lisäävät juuristobiomassaa ja parantavat maaperän kasvukuntoa. Nurmiseoksiin on valinnanvaraa laajasta kirjosta lajeja ja lajikkeita. VILMA-hankkeessa seurataan 2017 perustettujen erilaisten nurmikasvustojen juuristojen kehitystä ja eroja. Nurmikasvustoja on neljä erilaista, ne sisältävät 1) rehu- ja sinimailasta, ruokonataa ja timoteita, 2) alsike-, valko- ja puna-apilaa, ruokanataa ja timoteita, 3) valkomesikkää ja timoteita, sekä 4) englanninraiheinää ja timoteita. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Resurssitehokas vihannestuotanto (REVI) -hankkeen kanssa.

Kokeilu 4: Puna-apilan siemensato paremmaksi pölytystä tehostamalla

Puna-apila on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä nurmipalkokasveista Suomessa. Erityisesti sen käyttöä on puoltanut hyvä typensitomiskyky ja maanparannusvaikutus, jonka ansiosta se on arvokas esikasvi. Puna-apilan avulla voidaan katkaista viljakasvikierto ja vähentää lannoituskustannuksia sekä parantaa ravinteiden käytön tehokkuutta.

Puna-apila on ristipölytteinen kasvi ja tuottaakseen siementä sen kukinnossa on tapahduttava hedelmöitys hyönteispölytyksen kautta eli pölyttyäkseen se vaatii hyönteisiä siirtämään siitepölyä kasvilta toiseen. Puna-apilan siementuotannon tehostamiseksi ja pölytyksen varmistamiseksi on käynnissä Boreal Kasvinjalostus Oy:n ja Kylvösiemensäätiön yhteinen peltomittakaavassa toteutettava pölytystutkimus sopimusviljelyksellä Jokioisilla. Kokeessa on kolme eri käsittelyä, luontainen pölytys, pakotettu pölytys ja ei pölytystä. Muutaman neliön kokoiset koealat on eristetty häkeillä, joiden avulla voidaan pölyttäjien toimintaa ohjailla. Häkkikokeissa käytetään tarhamehiläistä. Kasvukauden aikana luontaisen pölytyksen koealoilta seurataan niillä olevien pölyttäjien, kuten tarhamehiläiset, kimalaiset, perhoset ja kukkakärpäset, esiintymisaikaa ja määrää. Koealoilta lasketaan satokomponentit ja puidaan sato koeruuduittain hehtaarisadon määrittämiseksi.

KUULUMISIA PELLOILTA 2017

25.11.2017 Puna-apilan pölytyskokeilun pölyttäjät olisivat kaivanneet lisää aurinkoisia päiviä

Kuluneen kasvukauden sääolot olivat pölyttäjien näkökulmasta haasteelliset. Puna-apilan kukinnan aikaan sää oli kylmää ja sateista, joten pölyttäjälaskentojen tulokset jäivät laihoiksi. Heinä- elokuun vaihteessa oli muutamia aurinkoisia iltapäiviä, jolloin pölyttäjiä oli liikkeellä ja laskenta saatiin suoritettua. Laskenta suoritettiin kasvustosta ennalta määriteltyjä laskentalinjoja hyödyntäen.

Pölytystutkimuksen häkkikokeiden sadonkorjuun tuloksia ei ole vielä (15.11.2017) käytettävissä. Pölyttäjälaskennoissa tarhamehiläisten osuus kaikista pölyttäjistä oli noin kymmenkertainen verrattuna kimalaisiin, jotka olivat toiseksi yleisimpiä laskennoissa havaittuja pölyttäjiä (kuvat 1 ja 2). Muita pölyttäjiä ei juurikaan laskennoissa havaittu. Puna-apilan pölytys onnistui kuitenkin kohtuullisesti vaikeista sääoloista huolimatta ja karkea arvio pölyttyneiden kukintojen määrästä oli noin 70 % (kuva 3). Puna-apilan sadonkorjuu saatiin tehtyä 25.9., mutta hehtaarisadon määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa.

24.10.2017 Sadonkorjuutyöt ovat aivan loppusuoralla

VILMA-hankkeen havaintoruuduilla on vielä muutama kasvusto pystyssä, vaikka suurin osa murskattiin eilen. Haastavista sääolosuhteista huolimatta esimerkiksi valkolupiini-vehnä on ollut läpi kasvukauden suhteellisen elinvoimainen ja kauniin vihreä. Sunnuntaina se sai yllättäen vielä lumipeitteen. Saman lohkon muut palkokasvit kärsivät loppukesällä enemmän märkyydestä.

Valkolupiini-vehnä kasvoi sekä ilman aluskasveja että niiden kanssa. Seos1 sisälsi valkoapilaa ja italianraiheinää, kun taas seos2:ssa oli puna-apilaa, punanataa, sinimailasta ja englanninraiheinää. Kasvustonäytteitä käsiteltiin noin kolme viikkoa sitten. Pieniä eroavaisuuksia esimerkiksi kasvien juuristoissa oli havaittavissa.

27.9.2017 Sadonkorjuuta ja satonäytteiden käsittelyä

VILMA-hankkeen härkäpapu-kevätruisvehnäruuduilta otettiin kehikko- ja yksittäiskasvinäytteitä kauniissa syyssäässä maanantaina 25.9. Sankka sumu ja ajoittainen sade hidastivat vähäksi aikaa sadonkorjuutöitä, mutta tänään onnistui myös ohran laji- ja lajikeseoskokeilun viimeisten koeruutujen puinti. Ohrakokeilun sadonkorjuu venyi siis 3 viikon mittaiseksi lajikkeesta riippuen.

7.9.2017 Sadonkorjuu aloitettu ohran laji- ja lajikeseoskokeilulla

Ohran laji- ja lajikeseoskokeilun puinnit aloitettiin tiistaina 5.9. Kaksi koejäsentä (Jyvä ja Jyvä+Wolmari -lajikeseos) saatiin korjattua, muut kasvustot eivät ole vieläkään tarpeeksi tuleentuneet. Tänä vuonna kasvukausi on tosiaan myöhässä, aikaa kylvöstä ensimmäiseen sadonkorjuuseen ehti kulua peräti 105 pv.

6.9.2017 Vilja-palkokasvikokeilun niitetty syysruisvehnä hyvässä kasvussa

VILMA-hankkeen vilja-palkoviljakokeilussa on mukana sekä syysruisvehnä että kevätruisvehnä yksittäiskasvustoina ja yhdessä härkäpavun kanssa. Testaamme myös onnistuuko ”yhdet kylvöt, kahdet sadot” viljelymenetelmä syysruisvehnällä kylvämällä sitä jo keväällä. Osa näistä kevätkylvöisistä syysruisvehnän yksittäiskasvustoruuduista sekä syysruisvehnä-härkäpapuseoksista niitettiin 21.8. ja niistä otettiin samalla säilörehunäytteet. Syysruisvehnä on nyt parin viikon jälkeen lähtenyt niitetyillä ruuduilla uudestaan kasvuun. Ensi kesänä näemme onnistuuko sen talvehtiminen näin jo edellisenä keväänä kylvettynä ja yhden säilörehusadon tuottaneena. Viereen kylvettiin myös verrokiksi sama syysruisvehnälajike Sequenz 30.8. Kokeilun kevätruisvehnä on vasta aikaisessa maitotuleentumisvaiheessa ja härkäpavun palot kehittyvät edelleen, joten vielä ei ole kiirettä kevätruisvehnä-härkäpapuseosruutujen korjuuseen.

31.8.2017 Näytteiden ottoa viljan lajikeseoskokeilulla

Vilma-hankkeen ohran lajike- ja lajiseoskokeilulla ensimmäiset ohrat alkavat hiljalleen tuleentua

Ruuduista otetaan ennen koneellista puintia kehikkonäytteitä, joista määritetään muun muassa rikkakasvien biomassa, ohran jyväsato sekä tähkien lukumäärä. Ensi viikolla, mikäli sää sallii, päästään puimaan ensimmäisiä ruutuja. Viileästä kesästä johtuvaa myöhästymistä ohralajikkeiden keskimääräiseen kasvuaikaan on nyt parisen viikkoa. Lajikkeiden kehityksessä on myös vaihtelua ja osa tähkistä on edelleen vihreitä. Kauraruudut ovat valitettavasti kärsineet kutsumattomista vieraista ja niissä kasvusto on pahasti laossa. Ohraruudut ja ohra-kauraseokset ovat toistaiseksi säilyneet eläintuhoilta.

15.8.2017 Koululaiset pian näytekasvimaalla

Koulut alkoivat tänään Mikkelin seudulla. Pienet koululaiset pääsevät lähiviikkojen aikana tutustumaan myös VILMA-hankkeen havaintoruutuihin. Näytekasvimaalta löytyvät mm. tutut perunat, porkkanat, herneet, maissit ja erilaiset kaalit.

4.8.2017 Etelä-Savon peltopäivä lähestyy

Etelä-Savon peltopäivätapahtuman järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa! Tervetuloa Mikkelin Karilaan ensi viikon torstaina 10.8. klo 10-16 tutustumaan kenttäkokeisiin sekä tapaamaan alan ammattilaisia. Tarjolla myös työnäytöksiä, lähiruokaa sekä mm. biokaasuajoneuvoja (koeajomahdollisuus!).

28.7.2017 Viljat kukkivat

VILMA-hankkeen näyteikkunaruuduilta löytyvät kaikki viljalajimme sekä yhdessä että erikseen. Nyt on nähtävillä kukinnan eri vaiheita.

 

27.7.2017 Näyteikkunaruutujen kukoistusta

Näyteikkunaruudut kukoistavat! Vilma hankkeen näyteikkunaruutuihin ja muihin hankkeen peltokokeiluihin pääsee tutustumaan 10.8.2017 järjestettävässä Etelä-Savon peltopäivässä, tervetuloa!

 25.7.2017 Ohran tähkiä näkyvissä

Ohran kasvuvaihemääritysten ja vilja tautinäytteiden lisäksi ohran lajikeseoskokeilulta mitattiin viime viikolla pituuksia. Tässä kokeilussa ohra lajikkeista Jyvä on tällä hetkellä pisintä, keskimäärin 97 cm, kun taas lajikeseos kokeiluruudussa (Wolmari-Jyvä-Brage) pituus oli keskimäärin 82 cm.

19.7.2017 Juuristojen vertailua

VILMA-hankkeen peltokokeilujen tämän kesän teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Muokkausretikka, jota käytetään etenkin vihannestuotannossa saneerauskasvina, on yksi hyvä esimerkki maan kasvukuntoa parantavista kasveista. Vahva paalujuuri tunkeutuu syvälle maahan kuten kuvassa näkyy. Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu 18.7. ja viimeinen 29.6. Tässä kokeilussa muokkausretikan juuri on siis kasvanut alle kolmessa viikossa noin 10 cm.

14.7.2017 Rypsi kukkii

Näyteikkunaruutujen rypsi ja rapsi kukkivat! Pirteän keltaiset kukinnot ovat houkutelleet paikalle pölyttäjiä, jotka tekevät parhaillaan kasvustossa arvokasta pölytystyötä.

12.7.2017 Härkäpavun juurinystyräbakteerit toiminnassa

Biologinen typensidonta toimii! Palkokasvi-vilja -kokeilun härkäpavut ympättiin ennen kylvöä typensidonnan varmistamiseksi. Juuristossa näkyy nyt pieniä nystyröitä, mikä merkitsee sitä, että Rhizobium-bakteerit sitovat ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Juurinystyröiden sisältä punertava väri vahvistaa tämän. Lisätietoa palkokasveista: Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

10.7.2017 Ohralla lajike-eroja näkyvissä

VILMA-hankkeen ohrakokeilussa alkavat näkyä lajikkeiden väliset erot. Lämpö on nopeuttanut kehitystä ja Jyvä-lajikkeella on jo vihneet ja osittain tähkätkin näkyvissä. Wolmari on vielä lippulehtivaiheessa, kun taas Brage on kasvun kannalta edellä mainittujen välissä.

7.7.2017 Näyteikkunaruutujen monipuolisia seoskasvustoja

Vilma -hankkeen näyteikkunaruuduille kylvettiin tänä vuonna monipuolisia ja uusia valkuaiskasviseoksia. Useamman viljelykasvilajin viljely samassa seoksessa lisää kasvuston monimuotoisuutta, parantaa satovarmuutta ja tuo ympäristöhyötyjä. Sekaviljelyn eduista voi lukea lisää Tietopaketit -välilehdeltä: Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ilmastohyötyjä

Kuvissa esimerkkejä näyteikkunaruuduilla kasvavista seoskokeiluista: Herne-härkäpapu-rehuvirna-valkolupiini, rehuvirna-ruisvirna-kaura ja valkolupiini-vehnä.

29.6.2017 Kasvuvaiheiden havainnointia

Härkäpapu-ruisvehnäkokeilulta tarkasteltiin kasvien kasvuvaiheita BBCH-asteikkoa apuna käyttäen. Tällä hetkellä lähes kaikilla härkäpavuilla on kolme lehtiparia, mutta ruisvehnän kehitys on vaihtelevampaa. Syysruisvehnällä esiintyy jo nyt sivuversoja, jopa enemmän kuin yksi.

22.6.2017 Havainnointia luomupellolla

VILMA-hankkeen palkokasvi+vilja -kokeilun kasvit kylvettiin 5.6. Kuvissa näkyy koko kokeiluala sekä härkäpapu-syysruisvehnän kokeiluruutu.

16.6.2017 Havaintoruutujen kasvit taimettuneet

VILMA-hankkeen peltohavaintoruutujen kasvit ovat taimettuneet mukavasti reilut pari viikkoa kylvön jälkeen. Esimerkiksi 30.5. kylvetyt herne, kevätrapsi ja valkolupiini näyttivät 16.6. näin hyviltä.

14.6.2017 Peltokokeiluiden havainnointia

VILMA-hankkeen ohralajikeseos kokeilu kylvettiin 23.5.2017. Nyt kolme viikkoa myöhemmin kasvusto näyttää hyvältä ja kokeilulta laskettiin jo oraiden itämistiheyksiä. Myös viikkoa myöhemmin kylvetyiltä havaintoruuduilta pilkistää jo muun muassa hernettä, härkäpapua, rapsia ja valkolupiinia!

5.6.2017 Ruisvehnä ja härkäpapu kylvetty

VILMA-hankkeen palkovilja-viljakokeilussa testataan kevät- ja syysmuotoista ruisvehnää yksittäiskasvustona ja härkäpavun kanssa seoksena. Ruisvehnä on vehnän ja rukiin risteymä, jossa on pyritty yhdistämään vehnän satoisuutta ja laatua rukiin sietokykyyn.

Ruisvehnää voidaan käyttää niin vihantarehuna kuin puitavana. Ruisvehnän tähkä on painava, joten seoksessa päästään näkemään tukeeko härkäpapu ruisvehnää sekä miten lajien kasvurytmit ja laatuominaisuudet sopivat yhteen. Ruutukylvöissä ruisvehnän ja härkäpavun siemenet kylvettiin seoksena. Härkäpapu ympättiin typpibakteereilla ennen kylvöä biologisen typensidonnan varmistamiseksi.

2.6.2017 Havaintoruutujen lannoitusta ja kylvöä

Kesällä 2017 VILMA-hankkeen havaintoruuduilla Mikkelin Karilassa kasvaa valkuaiskasveja (palkoviljoja ja öljykasveja) yksin ja seoksissa, viljojen lajikeseoksia, uusia viljelykasveja (rehumaissi, auringonkukka) ja aluskasveja. Havaintoruutujen lannoitus ja kylvö päästiin tekemään koleista keleistä huolimatta tällä viikolla.

23.5.2017 Ohralajikeseoksen kokeilu kylvetty

Tänään kevättyöt jatkuivat Mikkelin tutkimuspelloilla. Tänään päästiin kylvämään ohralajikeseoksen kokeilu. Viljojen lajikeseoksilla on saatu lupaavia tuloksia niin kasvitautien, sadon vakauden kuin sadon laadun suhteen. Ilmastoviisaaksi lajikeseokset tekee pyrkimys kestävään tehostamiseen: seosviljely tehostaa kasvuresurssien, valon, veden ja ravinteiden hyödyntämistä. Ilmasto-olojen muuttuminen todennäköisesti kasvattaa kasvintuhoojapainetta, seosviljely on yksi keino vähentää kasvinsuojelutarvetta.

22.5.2017 Ruutujen sijoittelua pellolle, maanäytteiden ottoa ja pellon lannoitusta

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen kasvukauden 2017 peltokokokeilut pääsivät tänään käyntiin. Työt aloitettiin ruutukokeiluiden mittauksella, maanäytteiden otolla ja kokeilualueen lannoituksella. Kesäsäät saapuivat humauksena Mikkeliin perjantaina ja säät suosivat peltotöitä maanantainakin.

Vuoden 2017 tekstit ja kuvat: Sari Himanen, Pentti Seuri, Elina Nurmi, Jatta Paajanen, Sakari Raiskio ja Riitta Savikko.

*********************************************************************************

KOKEILUT 2016

Havaintoruudut tai ”näyteikkunat” palkokasveista

Palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Tämä typpilannoitus voi auttaa palkokasvien lisäksi myös niiden seoskasveja ja seuraavan vuoden kasvustoja. Palkokasveilla on usein posiviitinen vaikutus maaperään niiden juuristo-ominaisuuksien kautta. Palkokasveista löytyy monia vaihtoehtoja. Sinimailanen on erityisen syväjuurinen, apilat ovat hyviä maanmuokkaajia ja sopivat monenlaisille maille. Palkokasvit tuottavat kotimaista valkuaisrehua –  ja myös ihmisille soveltuvaa proteiinipitoista purtavaa. Härkäpavun ja herneen voi korjata rehuksi niin siementen kypsyttyä kuin naudoille aiemmin kokoviljasäilörehuna varsineen ja lehtineen. Kaksivuotinen valkomesikkä on hyvä viherlannoituskasvi.

VILMAn havaintoruuduilla 2016 kasvavat: palkokasvit rehuherne, härkäpapu, soija, valkolupiini, sinimailanen, puna-, valko- ja veriapila, rehuvirna ja vuohenherne. Palkokasvien lisäksi esittelyssä on rehumaissi, uudehko rehukasvi, jonka viljelyala Suomessa todennäköisesti kasvaa ilmaston muuttuessa.

Kokeilu 1: Ohran lajikeseokset

Saman viljelykasvin eri lajikkeita yhdistelevät lajikeseokset ovat teknisesti helppoja toteuttaa ja niissä voidaan yhdistää useita hyviä lajikeominaisuuksia. Viljojen lajikeseoksilla on saatu lupaavia tuloksia niin kasvitautien, sadon vakauden kuin sadon laadun suhteen. Ilmastoviisaaksi lajikeseokset tekee pyrkimys kestävään tehostamiseen: seosviljely tehostaa kasvuresurssien, valon, veden ja ravinteiden hyödyntämistä. Ilmasto-olojen muuttuminen todennäköisesti kasvattaa kasvintuhoojapainetta, seosviljely on yksi keino vähentää kasvinsuojelutarvetta . Ohra on maamme viljellyin viljalaji ja sen lajikemäärä on suurin. VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan kahden ja kolmen ohralajikkeen seosviljelyä. Mukana ovat lajikkeet Wolmari, Brage ja Jyvä. Lisäksi mukana on myös ohran (Wolmari ) ja kauran (Venla) seos. Se auttaa vertaamaan lajike- ja lajitason monimuotoisuuden lisäämisen vaikutusta viljasatoon.

Kokeilu 2: Vilja-palkokasviseos

Palkokasvin lisääminen viljan kumppaniksi vähentää typpilannoitustarvetta, tuo rehuvalkuaista ja tekee hyvää maan rakenteelle. VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan ohran ja härkäpavun seosviljelyä. Lisäksi testataan parantaako rivisekaviljely, jossa ohra ja härkäpapu vuorottelevat,  lajien satoisuutta verrattuna hajakylvöön. Härkäpapulajikkeena käytetään Kontua ja ohralajikkeena Wolmaria.

***

KUULUMISIA PELLOILTA 2016

13.10.2016 Sinimailasen juurten pituus

Viljelijät ja neuvojat ovat kesän mittaan kyselleet, että miten pitkiksi sinimailasen juuret kasvavat. Mikkelissä palkokasvien ”näyteikkunaruudulla” tutkimusmestarit kaivoivat kuopan ja mittasivat juuret. Tänä keväänä 2.6. kylvetyn sinimailasen juuret yltävät nyt noin 30 cm syvyyteen. Juuret eivät Mikkelin Karilassa mene jankon alapuolelle.

Sinimailanen on monivuotinen. RaHa-hankkeen tuottaman Juuristotietopaketin (2014) kokeiluissa sinimailanen kasvoi tiiviissä savimaassa. Toisen vuoden sinimailanen kasvoi tiiviistä savesta läpi eikä käyttänyt savimaan luonnollisia halkeamia (vaikka niitä oli maassa paljon) kuten esimerkiksi lähistöllä kasvava alsikeapila. Sinimailasen juuret kasvoivat suoraan alaspäin ainakin 70–80 cm:n syvyyteen asti. Syväjuuriset kasvit rei’ittävät ja kuivattavat maata sekä tuottavat eloperäistä ainesta syvälle. Sinimailanen onkin mainio maan rakenteen parantaja.

8.9.2016 Ohra-härkäpapu-kokeilulla puinti

Ohra-härkäpapu-seoksen kokeilulla päästiin puimaan ohraruudut ruutupuimurilla. Eriaikainen ohran ja härkäpavun tuleentuminen toi lisätyövaiheen: seosruuduilla nypimme käsin härkäpavut maasta ja leikkasimme niistä palkoja sisältävän osan juuttisäkkiin kuivumaan. Nämä härkäpapusäkit ja ohranjyväsäkit kuivuvat molemmat kuivurissa. Härkäpavun puhdaskasvustoruudut saavat tuleentua pellolla. Härkäpavut pystyisi puimaan ruutupuimurilla, jos ne olisivat hieman tuleentuneempia (paloltaan ruskeita, vaikka siemenet vielä vihreitä), mutta ruutupuimuri ei pysty vihreäpalkoisista härkäpavuista irrottamaan siemeniä, vaan niistä tulisi härkäpapumuusia. Erikaikainen tuleentuminen ja koneiden sopivuus voi olla seosviljelyssä välillä haaste. Sopivilla viljelykasvi- ja lajikeyhdistelmillä nämä haasteet ovat kyllä ratkottavissa.

5.9.2016 Sadonkorjuu jatkuu ohra+härkäpapu-seoksella

Ohra- härkäpapu -seoksella aloitettiin tänään sadonkorjuu kehikkonäytteiden otolla. Kehikkonäytteet ovat kooltaan 50 cm x 50 cm ja niiden avulla voidaan tutkia mm. kasvilajien ja rikkakasvien määriä kokeiluruuduilla. Sadonkorjuuseen pieniä haasteita tuo se, että ohra alkaa olla joissakin kohdin ylituleentunutta, kun taas härkäpavulla ei tuleentumisesta oikein ole tietoakaan. Kehikkonäytteiden lisäksi ruuduilta tutkitaan yksittäiskasveja, mm. näiden kustakin ruudusta satunnaisesti valittujen kasvien siemenmääriä.

31.8.2016 Ohralajikeseos päästiin puimaan

Ohran lajikeseoskokeilu päästiin puimaan ke 31.8. Sää oli suotuisa puintihommiin ja kaikki kokeilun kasvinäytteet on saatu otettua. Samaan aikaan minikokoisen ruutupuimurin kanssa Mikkelin Karilan pelloilla ahersi viljelijän puimuri hernevehnäseoksen puinnin parissa.

24.8.2016 Sadonkorjuu alkoi

Ohran lajikeseoskokeilulta otettiin ke 24.8. ensimmäiset kehikkonäytteet ja yksittäiset kasvit sadonkorjuuvaiheen analyyseihin. Yksi kehikkonäyte on kooltaan neljännesneliön (50 cm x 50 cm). Kehikkonäytteiden avulla selvitetään mm. sadon määrää eri seosyhdistelmissä. Kehikkonäytteiden avulla selvitetään myös ohralajikeseosten pärjäämistä rikkakasveille, kokeiluruuduissa ei ole tehty myöhästetyn kylvön lisäksi muuta rikkakasvitorjuntaa.

17.8.2016 Esittelyä peltohavaintopäivässä viljelijöille ja muille kiinnostuneille

Mikkelissä järjestettiin ke 17.8. Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin.  Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.

VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.

Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.

10.8.2016 Kasvuastehavainnointia

Ohran lajikeseoksen peltohavaintokokeella sekä ohra-härkäpapu-seoskasvuston peltohavaintokokeella tehtiin kasvuasteseurantaa. Ohra on taikinatuleentumisen vaiheessa. Kasvuastetta havainnoidaan halkaisemalla jyvä kynnellä, maitotuleentumisvaiheessa jyvän sisus on nestemäinen, taikinatuleentumisvaiheessa pehmeämpää ja kovempaa ”taikinaa”. Täystuleentunut jyvä on kova.

2.8.2016 Kukoistusta palkokasviruuduilla

Palkokasvien havaintoruuduilla Mikkelissä valkolupiini, veriapila ja rehuvirna kukkivat.

26.7.2016  Kasvuvaihemäärityksiä, viljan kasvitautinäytteitä ja ötökkäansoja

Tällä viikolla VILMA-hankkeen kokeiluruuduilla on tehty kasvuvaihemäärityksiä, kerätty kasvitautinäytteitä sekä vaihdettu kelta-ansoja hyönteishavainnointia varten. Kuvissa ohra, härkäpapu sekä niiden seoskasvusto. Kuvat otettu ma 25.7.2016.

13.7.2016 Kasvuasteseurantaa

Ohran lajikeseoksen peltohavaintokokeella sekä ohra-härkäpapu-kasvustossa tehtiin kasvuasteseurantaa. Lippulehtiä näkyvissä! Osalla kasveja näkyy jo vihneitä ja tähkääkin. Ohra-härkäpapuseoksessa härkäpapu kukkii ja kasvaa kohisten.

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä  pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

22.6. Oraiden ja rikkojen tiheyslaskentaa

Pelloilla laskettiin ohran lajikeseoskokeilun ja ohra+härkäpapuseoksen kokeilun itämistiheyksiä. Kehikosta, jonka pinta-ala on 0,25 m2, laskettiin viljan oraiden, härkäpavun ja rikkakasvien määrät kussakin kokeiluruudussa. Myöhästetyn kylvön ja alkukesän kesannoinnin ansiosta havaintoruuduilla kasvaa vain vähän rikkoja, mutta hieman savikkaa, hatikkaa ja juolavehnää ruuduilta löytyy.

15.6.Havainnointia: Palkokasvit pilkistävät pellosta

VILMA-hankkeen palkokasvien havaintoruudut kylvettiin 2.6.2016. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin pellosta pilkistää tämännäköisiä taimia. Vasemmalta oikealle valkolupiini (tukikasvina viljaa), sinimailanen ja rehuvirna.

14.6. Havainnointia: ohran kehitysvaiheita ja hyönteisten hyörinää

VILMA-hankkeen kokeiluruuduilla tehtiin ohran kehitysvaiheen arviointia ja hyönteisten havainnointia ti 14.6. Härkäpavut ovat kasvaneet pontevasti. Alla kuva havaintoruudusta, jossa ohra ja härkäpapu on kylvetty vuororiveihin.

8.6. Havainnointia: härkäpavutkin ovat jo itäneet

Hienosti ovat itäneet ja nousseet oraalle VILMA-hankkeen viikko sitten kylvetyt kokeiluruudut. Sitkeästi puskee härkäpapukin pintaan. Kuvissa ohran lajikeruudut sekä ohran ja härkäpavun seosviljelyruudut. Kuvat otettu ke 8.6. Havaintoruuduille vietiin ti 7.6. keltaisina näkyvät hyönteisten liima-ansat. Tänä keväänä saattaa viljoillakin olla runsaasti kirvoja, pyrimme havainnoimaan kokeilun tuholaispainettakin.

2.6.2016 Palkokasvien havaintoruutujen kylvöä

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeessa kylvettiin to 2.6. palkokasvien havaintoruudut ruutukylvökoneella Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan pelloille Karilassa. Kylvettävänä oli mm. rehuvirnaa, härkäpapua, valkolupiinia ja vuohenhernettä.

1.6.2016 Vilja-palkokasviseoksen kylvöä

Palkokasvin lisääminen viljan kumppaniksi vähentää typpilannoitustarvetta, tuo rehuvalkuaista ja tekee hyvää maan rakenteelle. VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan ohran ja härkäpavun seosviljelyä. Tämä kokeilu kylvettiin ja jyrättiin ke 1.6.

31.5.2016 Ohran lajikeseokset saatiin kylvettyä

VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan kahden ja kolmen ohralajikkeen seosviljelyä. Tämä kokeilu kylvettiin Mikkelissä ti 31.5. tutkimustarkoituksiin tehdyllä ruutukylvökoneella.

30.5.2016 Maanäytteiden ottoa Karilan pelloilla

Tutkimusmestarit Kari Narinen ja Juha Nykänen maanäytteiden otossa.

Vuoden 2016 tekstit ja kuvat: Riitta Savikko, Sari Himanen, Meri Saarnia, Heli Lehtinen