Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.
Salaojittamalla avo-ojitettuja peltoja helpotetaan pellolla tehtäviä kasvinviljelytöitä ja vähennetään päistehaittaa. Suuri osa maamme peltojen salaojituksista on tehty 1960-1980 –luvuilla, joten näiden vanhempien salaojituspeltojen osalta täydennys- ja uusintaojitusten tarve on suuri.
28.6.2017 Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Siinä 1960 –luvulla salaojitettuun peltoon lisättiin jokaisen vanhan salaojan väliin uusi. Etelä-Suomen Salaojakeskuksen toiminnanjohtaja Janne Pulkka kertoi salaojituksen tämän hetken tilanteesta ja täydennys- ja uusintaojitusten tarpeesta Suomessa. Täydennysojituksen kustannus on noin puolet uusintaojituksen hinnasta, lisäojien ja käytettävän salaojasoran määrästä riippuen. Rajalan tilan isäntä Jukka Rajalan mukaan lisäojituksen hinta saadaan luomutilalla kuoletettua n. 3-5- vuodessa, kun mm. maan rakenteen paranemisen myötä hehtaarisadot kasvavat. Salaojitukseen on mahdollista saada avusta 35 % hyväksytyistä kustannuksista.
Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Peltojen uusinta- ja täydennyssalaojituksia on tehty säännöllisesti vuosien varrella ja kaikki pelloilla tapahtuvat toimenpiteet tähtäävät maan rakenteen säilyttämiseen hyvällä tasolla. Peltoviljelyssä käytettävien traktoreiden paino pyritään pitämään mahdollisimman kevyenä ja niiden rengaspaineet pudotetaan 0,5 bariin.
Salaojituksen avulla kasvatetaan kuivatussyvyyttä ja alennetaan pellon pohjaveden pintaa. Näin lisätään maan veden varastokapasiteettia ja parannetaan maan ilmanvaihtoa. Lapiotestin avulla jokainen voi helposti tutkia oman peltonsa kunnon ja suorittaa samalla ympäristösitoumuksen mukaiset pellon laatutestit. Sateisina kesinä pellon läpäisevyys on koetuksella ja märkien peltojen tiivistämistä tulee välttää, sillä maalla on pitkä muisti, toteaa tilan isäntä Jukka Rajala tilaisuuden päätteeksi.
Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus