Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvintuhoojat hallintaan ja monimuotoisuutta vihannespelloille – webinaarisarja kasvistuottajille

Kasvisten kulutus lisääntyy, ja kotimaisella vihannestuotannolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Ilmaston muuttuessa laadukkaiden vihannesten tuotanto edellyttää uudenlaista panostusta kasvintuhoojien hallintaan ja viljelymenetelmien kehittämiseen.

Luken ja ProAgrian järjestämässä webinaarisarjassa pohditaan, millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen kasvisten viljelyssä.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet järjestetään Teams-kokouksena. Kunkin tilaisuuden oma teams-linkki on annettu ohjelman alla. Webinaareihin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”. Webinaarit tallennetaan, ja esitykset ovat myöhemmin nähtävillä järjestävien hankkeiden nettisivuilla. 

Webinaarisarjan järjestävät yhteistyössä seuraavat hankkeet:
KASVIS: Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (www.luke.fi/kasvis)
VILLE: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (www.ilmastoviisas.fi

Webinaari 1: 
Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan, 
To 21.1.2021 klo 9.30 – 12.00

9.30 Tilaisuuden avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
9.45 Lanttusääski – tulokastuhooja, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi
10.00 Kaalikasvien tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Michaela Kontu, ProAgria Länsi-Suomi
10.30 Porkkanan tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
11.00 Olosuhteiden vaikutus porkkanakemppivioitukseen ja Liberibakteerin esiintymiseen, Anne Nissinen, Luke
11.15 Pajunkuori perunaruton torjunnassa, Marika Rastas, Luke
11.45 Keskustelua ja loppuyhteenveto, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
12.00 Tilaisuus päättyy

Liity webinaariin 1:  Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Webinaari 2: 
Kaalien tuholaistorjunnan tehostaminen kukkivilla kaistoilla sekä houkutus- ja kumppanikasveilla, 
To 4.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Tilaisuuden avaus. Kukkivien kaistojen kokeet Etelä-Savossa, Pirjo Kivijärvi, Luke 
10.15 Tilakokeiden tuloksia, Sari Himanen, Luke
10.40 Viljelijäpuheenvuoro kukkivien kaistojen käytännön toteutuksesta, Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu
11.00 Houkutus- ja kumppanuuskasvit kaalikärpästen hallinnassa, Anne Nissinen, Luke 
11.25 Loppuyhteenveto, Pirjo Kivijärvi, Luke
11.30 Tilaisuus päättyy

Liity webinaariin 2: Liity kokoukseen napsauttamalla tätä 

Tilaisuus järjestetään yhdessä Kurvi-hankkeen (Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta) kanssa. 

Webinaari 3: 
Kerääjäkasvit vihannes- ja perunatilojen viljelykierroissa,
To 18.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Kerääjäkasvien käyttö vihannes- ja perunatiloilla, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
10.20 Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
10.40 Kerääjäkasvien hyödyntäminen eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Luke
11.05 Ristikukkaisten kerääjäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Luke
11.25 Keskustelua
11.30 Tilaisuus päättyy

Liity webinaariin 3: Liity kokoukseen napsauttamalla tätä


Lisätietoja:Terhi Suojala-Ahlfors
terhi.suojala-ahlfors(at)luke.fi
puh. 029 532 6557 

logoja toteuttajat ja rahoittajat
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pavun juurelta kansainvälisille markkinoille – Suomen palkokasvituotannon ja käytön mahdollisuudet -webinaari 27.1.2021 klo 13-15.30

Ohjelma:

13.00 
 
Tervetuloa!
Tilaisuuden puheenjohtaja, tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke
13.10 
 
Maaperän olosuhteiden mittausten hyödyntäminen peltoviljelyssä
Viljelijä, Agri-Inno-palkittu Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy
13.35 
 
Kotimaisten palkokasvien potentiaali eläinten ruokinnassa
Eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Ulf Jahnsson, 
HKScan Finland Oy
14.00 Ilmastonmuutos tasoittaa tietä palkokasveille
Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus Luke
14.25 
 
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
Kehityspäällikkö Anne Kerminen, Yara Oy
14.50 
 
Öljy- ja valkuaiskasvien kansainvälinen markkina
Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
15.10                   Loppukeskustelu

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 26.1.2021 lomakkeella
Ilmoittautuneille lähetetään Microsoft Teams -linkki ennen tilaisuutta. Webinaaria varten et tarvitse Teams-ohjelmaa, vaan liittyä voi nettiselaimen kautta (suositus Chrome). Valitse Teams-linkistä avautuvasta nettisivunäkymästä Continue on this browser.
 
Webinaarin järjestävät
Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät  & 
VILLE-hanke – Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa 
 
Webinaari nauhoitetaan ja lisätään tilaisuuden jälkeen järjestäjähankkeiden www-sivuille.

Lisätietoja: Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry 040 5553 683, jukka.saarinen(at)satafood.net

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaarin 3.11.2020 antia

Marraskuun 2020 alussa järjestettiin turvepeltowebinaari, jonka toteutuksesta vastasivat Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkosto.

Tilaisuus keräsi linjoille 175 osallistujaa. Alla lyhyet yhteenvedot kunkin esityksen sisällöstä, mutta koko tallenteen löydät Luonnonvarakeskuksen YouTubesta.

Turvepeltoaiheinen peltopäivä Siikalatvalla elokuussa 2019. Kuva: Elina Nurmi

Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa

johtaja Juha Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio

Tärkeimmät keinot kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä ovat nurmien tehokkaampi hiilensidonta, uusiutuvan energian tuottaminen lehmän lannasta sekä turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Valio pyrkii tunnistamaan maitotilojen erityyppiset turvepellot ja pohtii yhdessä viljelijöiden kanssa, miten niitä voisi viljellä entistä ilmastoviisaammin. Tavoitteena on löytää tilakohtaisesti sopivia ratkaisuja. Pellon käytön suunnittelutyökalun avulla voidaan yhtä aikaa katsoa karjan rehuntarvetta ja eri peltolohkojen optimaalista käyttöä. On hyvä muistaa, että turvepellot ovat keskeinen osa suomalaista ruoantuotantoa. Etenkin kuivina kasvukausina turvepeltojen vedenpidätyskyky tuo satovarmuutta.

Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät

neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö

EU julkisti toukokuussa 2020 Pellolta pöytään ja Biodiversiteetti -strategiat osana vihreän kehityksen ohjelmaa. Pellolta pöytään –strategia kattaa nimensä mukaisesti koko ruokajärjestelmän. Molemmilla strategioilla on useita yhteisiä tavoitteita.

CAP-uudistusta on työstetty keväästä 2017 alkaen. Seuraavaksi on tarkoitus aloittaa kolmikantaneuvottelut, jotka käydään komission, parlamentin ja neuvoston kesken. Neuvottelujen pohjalta päätetään uuden rahoituskauden maatalouspolitiikka. Uudistetun CAP:n on tarkoitus astua voimaan vuonna 2023, joten sitä ennen toimitaan siirtymävaiheessa. Jokainen jäsenvaltio valmistelee kansallisen strategisen CAP-suunnitelman, joka kattaa sekä suorat tuet että maaseudun kehittämisen.

Koko EU-tason CAP-rahoituksesta 40 prosenttia ohjataan ilmasto- ja ympäristötoimiin. Uusi ekojärjestelmä on jäsenmaille pakollinen, mutta viljelijöille vapaaehtoinen. Lisäksi ehdollisuus, johon liittyy mm. turvemaita koskevia, myöhemmin tarkentuvia vaatimuksia, korvaa aikaisemman täydentävien ehtojen sekä viherryttämistuen järjestelmät. Vainio-Mattila toi esiin, että turvepeltoja saa viljellä tulevaisuudessakin. Yhdessä yritetään etsiä ja kehittää ilmastoviisaita viljelymenetelmiä.

Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja

tutkija Hanna Kekkonen, Luke

Kansallisen jaottelutavan mukaan Suomessa on eloperäiset maat jaettu turvemaihin (yli 40 % orgaanista ainesta) ja multamaihin (20-40 % orgaanista ainesta). Suomen viljelypinta-alasta noin 12 % on eloperäisiä maita. Suurin osa niistä sijaitsee Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa. Ne muodostavat merkittävän osan maatalouden päästöistä. Eloperäisten maiden kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa kahdella eri sektorilla: typpioksiduulipäästöt maataloussektorilla ja hiilidioksidi- sekä metaanipäästöt maankäyttösektorilla.

Ojituksen ja kuivatuksen myötä turpeessa säilynyt orgaaninen aines alkaa hajota ja päästöjä alkaa muodostua mm. hiilidioksidina. Viljelytoimenpiteet voimistavat turpeen hajotusta, kun vastaavasti pohjaveden korkea pinta säilöö sitä. Pohjaveden pinnan noston lisäksi kasvipeitteisyys sekä muokkauksen minimointi ovat keskeisiä keinoja päästöjen hillitsemiseksi. Uusien päästölähteiden välttämiseksi keskeisintä olisi vähentää uusien turvepeltojen raivaamista ja kohdentaa uudet raivaukset ensisijaisesti kivennäismaille.

Turvepellot jaotellaan paksuutensa mukaan ohutturpeisiin (alle 60 cm) ja paksuturpeisiin (yli 60 cm kerros turvetta). Turpeen paksuutta voi hyödyntää erilaisten päästötoimien pitkäkestoisuutta määrittäessä.

OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia

tutkija Sanna Saarnio, Luke

OMAIHKA-hankkeessa on mukana kuusi lypsy- ja lihakarjatilaa, joilla on eloperäisiä peltoja. Hankkeessa pohditaan yhdessä viljelijöiden kanssa pellonkäyttöä ja miten sitä voisi kehittää ilmastoystävällisemmäksi. Tilojen turvepelloilta on otettu maanäytteitä orgaanisen aineksen pitoisuuden määrittämiseksi. Maanäytteiden tuloksia verrataan maannostietokannan ja viljavuuspalvelun tietoihin, sillä on olemassa epävarmuutta turvepeltojen täsmällisestä määrästä. Osa pelloista saattaa olla pikemmin multamaita kuin turvemaita. Tiloilla mitataan myös peltojen kasvihuonekaasupäästöjä erilaisissa viljelytilanteissa (nostettu vesitaso vs. tavanomainen ojitus, nurmen uudistus suojaviljaan salaojitetulla ja avo-ojitetulla lohkolla, nurmen uudistaminen kesällä vs. keväällä, vasta käyttöön otettu raivio vs. pidempään käytössä ollut pelto). Projekti on käynnistynyt hiljattain, joten tarkennettuja tuloksia saadaan vähän myöhemmin.

Turvemaiden kestävä viljely yrittäjän näkökulmasta

viljelijä Jaana Auer, Niemijärven tila, Multia

Niemijärven tilalla on ollut naudanlihantuotantoa vuodesta 2003, mutta tuotantosuunta on muuttumassa luomuemolehmiin. Peltoalasta 29 % on multa- ja turvemaita, osa jo sata vuotta viljelyssä olleita. Turvemaat ovat paksuturpeisia ja niillä on viljelty enimmäkseen monivuotisia säilörehunurmia. Nurmet ovat myös pitkäikäisiä, noin 5-6-vuotisia ja täydennyskylvöä on tehty tarpeen mukaan.

Viljelijän näkökulmasta tarkasteltuna turvepelloilla on monia positiivisia ominaisuuksia. Ne ovat viljelyvarmoja etenkin kuivina kesinä, kevyempiä muokata, kivettömiä ja vaativat vähemmän lannoitusta. Toisaalta ne voivat olla hallanarkoja ja kantoja sekä kantavuusongelmia sateisina vuosina saattaa esiintyä. Ojituksen toimivuudesta pitää huolehtia hyvin.

Pelto on tärkein tuotantoväline maataloudessa. Viljelijä muistutti, että resurssitehokas viljely, etenkin monivuotisten nurmien, hillitsee päästöjä ja tuottaa samalla rehua karjalle. Mikäli nurmipinta-alaa on reilusti maatilojen energiaomavaraisuutta voi parantaa biokaasuntuotannolla. Taloudellisilla kannustimilla on tärkeä roolinsa päästöjen vähentämisessä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa.

Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia

tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke

Ilmastohaasteiden keskellä on tärkeää löytää keinoja maatalouden heikkenevän kannattavuuden parantamiseksi. Maankäyttö ja hyvät tuotosvasteet panoksille, eli kestävä tehostaminen, on keskeisessä roolissa. Maatalouden ilmastotiekarttaan on koottu myös turvemaille sopivia toimia sekä tuottavuuden kasvattamiseksi että päästöjen hillitsemiseksi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen moninaisin tavoin. Ennusteiden mukaan esimerkiksi keskilämpötila nousee (etenkin talvella, +3 – +9 astetta), sadanta kasvaa (kesällä enintään 20 % ja talvella +40 % asti) ja kasvukausi pitenee 30-45 vrk vuosisadan loppuun mennessä. Syksyn ja talven vesisateiden myötä riski ravinteiden huuhtoutumiseen kasvaa, varsinkin jos pelloilla ei ole kasvillisuutta suojaamassa maaperää. Lumen ja roudan väheneminen aiheuttanee eniten ongelmia savimailla. Viljelijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa esille on noussut laadukkaan siemenen merkitys, sopivat siemenseokset nurmille, maan kuivatus ja kalkitus, politiikan kannustimet ja myös viljelytekniikka keinoina kohti sopeutumista ja parempia satoja.

Salaojituksen ja pellon tiivistymän korjaamisen kannattavuutta on arvioitu erilaisin laskelmin. Salaojitukseen voi saada 30-40 % tukea, minkä jälkeen viljelijän kustannukseksi jäisi alle 2000 euroa/ha. Toimenpiteen avulla myös maan rakenne paranee. Turvemailla voi harkita avo-ojien säätöpatoja tai säätösalaojitusta, mikä mahdollistaa veden pinnan säätelyn ja pienentää täten myös kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta mihin kannattaa panostaa, millaiset takaisinmaksuajat ovat? Investointien osalta mittakaavan ja erikoistumisen edut on ratkaistava sopusoinnussa pellon kasvukunnon kanssa.

Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia

tutkija Elina Virkkunen, Luke

RATU-projektissa on haastateltu 19 viljelijää Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Heistä noin kolmasosalla on viljelyssä turvemaita yli 50 %. Ne ovat hyvin tärkeitä monelle tilalle, etenkin viljelyvarmuuden kannalta. Turvemaita on opittu viljelemään siellä missä niitä on runsaasti, nurmenviljely on usein luonnostaankin painottunut turvepelloille. Työhuippujen tasaaminen ja rehun riittävyys ovat viljelijöille tärkeitä taustatekijöitä turvepeltojen viljelyssä ja raivaamisessa.

Viljelijöiden mukaan tukipolitiikka suosii aktiiviviljelyn vähentämistä turvepelloilla. Vuokrapeltojen heikko saatavuus ja lyhyet sopimukset aiheuttavat myös harmia viljelijöille. Monille on ollut hyötyä tilusjärjestelyistä. Nurmenviljelyn tehostaminen, kosteikkojen perustaminen sekä joissakin tapauksissa myös metsittäminen ovat viljelijöiden mielestä kannatettavia tapoja ilmastoystävälliseen viljelyyn. Säätösalaojituksesta ei juuri ollut kokemuksia nimenomaan turvemailta. Raivattujen turvemaiden ennallistaminen ei kerännyt kannatusta. Puheet turvemaiden päästöistä koetaan viljelijöitä syyllistävinä. Lisäksi he muistuttivat, että maatalous sitoo muidenkin sektoreiden ilmastopäästöjä ilmakehästä takaisin peltoihin.

Teksti: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Kategoriat
Ajankohtaista

Viljelyn monipuolistamisen hyödyt viljelijälle ja ympäristölle -webinaari ti 8.12.2020 klo 14-15.30


Viljelyn monipuolistamisesta voi olla hyötyä sekä viljelijälle että
ympäristölle niin sadontuoton kuin maaperän mikrobiston ja viljely-
ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen
webinaarissa tarkasteltiin viljelyn monipuolistamisen
mahdollisuuksia ja haasteita. Webinaarissa kuultiin tuoretta tietoa
vaihtoehdoista monipuolistaa viljelyä sekä peltomaan mikrobiomin
tutkimuksesta. 

Webinaaritallenne

Ohjelma:
Marjo Keskitalo: Kasvintuotannon monipuolistamisen monet keinot ja hyödyt
Kaija Hakala: Mitä, miten ja miksi kannattaa monipuolistaa
Janne Kaseva: Vastemonimuotoisuus on asian ytimessä
Sannakajsa Velmala: Peltomaan mikrobiomin ja hiilen pysyvyyden
tutkimusta koko maan kattavasti
Sari Himanen: Tukea ekosysteemipalveluille monipuolisella viljelyllä 

Webinaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen 
Diversifying production systems for resilience (Diveraction) -hanke
ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke.

Lisätietoja:
Sari Himanen, sari.himanen(at)luke.fi, puh. 029 532 6132
logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Kohti ilmastoälykästä viljelyä -webinaari 10.12.2020 klo 13-15


Tervetuloa kuulemaan, miten tekniikasta ja digitaalisista ratkaisuista voi saada apua käytännön viljelyyn. Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA)-hanke järjestää webinaarin täsmäviljelystä.

13.00-13.05 Webinaarin avaus ja tekniset ohjeet, Sami Talola
13.05-13.35 Kokemuksia täsmäviljelystä ja uusista yhteistyömalleista,
Markus Eerola, Knehtilän tila
13.35-14.05 Typpitaselaskuri typpilannoituksen optimoinnin apuvälineenä,
tutkimusprofessori Eila Turtola, Luke
14.05-14.30 Digi Maatilojen Arkeen, Jenni Lukkaroinen, ProAgria Länsi-Suomi
14.30-15.00 Täsmäviljelyn mahdollisuudet ja saavutettavissa olevat säästöt?
O-P Ruponen, TäsmäViljely-foorumi

Webinaarin nauhoitus.

kauraa
Kauraa Mikkelissä 2017. Kuva: Elina Nurmi.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tarjolla uutiskirje ja facebooksivu

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -uutiskirje kertoo tulevista ilmastotapahtumista ja webinaareista. Uutiskirjeestä löytyy tietoa tuoreista tutkimustuloksista ja materiaaleja varautumisen tueksi. Uutiskirje ilmestyy noin kerran kuussa. Sähköpostiuutiskirjeen voit tilata tällä lomakkeella.

Jos haluat somessa seurata tiedonvälitystä maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisesta, tutkimusuutisia, ratkaisuesimerkkejä ja tapahtumia, niin löydät meidät myös facebookista!

Kategoriat
Ajankohtaista

Webinaari maatalouden vesiensuojelusta ti 12.1.2021 klo 9-10

Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Tervetuloa linjoille kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista hankkeiden vetäjien ja toimijoiden kanssa! Tammikuun webinaarissa esitellään hankkeita, jotka tekevät valuma-aluetason tutkimusta erilaisten maanparannusaineiden käytöstä sekä niiden vesistövaikutuksista. Webinaarissa mukana seuraavat hankkeet:

  • Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU), erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus
  • Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona (RAKENNEKALKKI), projektipäällikkö Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu
  • Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille (KIPSI), projektipäällikkö Pekka Salminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja se myös tallennetaan. Linkki webinaariin.

Webinaarin kesto on noin yksi tunti. Jokainen esittelee projektinsa toimintaa 10-15 minuutin ajan. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle. Webinaaria varten ei tarvitse asentaa ohjelmaa, webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (linkistä aukeavista vaihtoehdoista continue on this browser). Selaimista Chrome ja Edge toimivat yleensä parhaiten.

Lisätietoa: Elina Nurmi, elina.nurmi(a)luke.fi, puh. 029 532 2092

***

KUITU-hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella. Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Jokioisten kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa.

RAKENNEKALKKI-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ohjeistusta rakennekalkin käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona Suomen oloissa. Hankkeen tuloksena syntyy käytännön opas viljelijöille ja neuvojille rakennekalkituksen toteutukseen erilaisilla savimailla. Rakennekalkin vaikutuksia tutkitaan monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteissa Paimiossa ja Turussa sekä laajemmalla valuma-aluetason pilottikokeella Eurajoella. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun.

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 – 85 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2022 aikana, mikä vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta merkittävästi. Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä.

Kuva: Luken arkisto
Kategoriat
Ajankohtaista

Uusiutuvan energian hanketreffit 18.1.2021

Aika: Maanantai 18.1.2021 klo 9:00 – 12:00
Paikka: Teams-ohjelma, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä


Aihealue: Alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten hankkeiden verkostoitumis- ja tiedonjakotapahtuma verkossa
Kohderyhmä: Energia- ja ilmastohankkeiden parissa työskentelevät, energiatoimijat sekä maaseudun kehittäjät
Hinta: Tilaisuus on maksuton
Ilmoittautuminen: Ilmoittautumislomake tai osoitteesta: https://tapahtumat.metsakeskus.fi

Ohjelma
08:45 Tilaisuus aukeaa
09:00 Tilaisuuden avaus, Jari Toivoniemi, asiakasneuvoja, Suomen metsäkeskus
09:10 Siirtymäkauden ja tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet, Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, Hämeen ELY-keskus
09:30 Keskustelu
09:40 Hanke-esittelyt
-Biokaasulaitosten ravinnekierron optimointi ja tehokas logistiikka Satakunnassa
-Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi
-Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys (HIME)
-Biokaasun tuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta
10:20 Tauko 10 min
10:30 Hanke-esittelyt jatkuvat
-Kehittyvä bioenergialiiketoiminta Bioliito
-BIO4ECO, kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja
-Energiantuotannon ja –käytön tulevaisuus maatiloilla
-Sunrise-solar energy for a circular economy
11:10 Pienryhmäkeskustelut hanketoiminnasta
Teemoina: Biokaasu ja kiertotalous, metsien hiilinielut, bioenergialiiketoiminta, kansainvälinen bioenergia- ja ilmastohanketoiminta
11:40 Loppukeskustelu
12:00 Tilaisuus päättyy


Tervetuloa verkostoitumaan, kertomaan toiminnastasi, kuulemaan hyvistä käytännöistä ja saavutuksista sekä jakamaan kokemuksia!

Lisätiedot: Jari Toivoniemi, Suomen metsäkeskus, 050 314 0453, jari.toivoniemi@metsakeskus.fi

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys (HIME) –hanke, Maaseudun energiayrittäjyys –koordinaatiohanke ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) –koordinaatiohanke.

Ohjelma (pdf)

Kategoriat
Ajankohtaista

Lehtijuttuja turvepeltojen kestävästä viljelystä

Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.

Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:

Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun

Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun

Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun

Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun

Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun (Juha Patana työskentelee Maanmittauslaitoksella.)

kauraa turvepellolla ja peltopäiväosallistujia
Turvepeltoaiheinen pellonpiennarpäivä 2019. Kuva: Elina Nurmi/Luke
Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut -webinaari neuvojille 5.11.2020

Webinaarin teemana olivat turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut. Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot ja alustuksen nauhoitus.

Turvepellot ovat hyvin monisyinen kokonaisuus: tuottoisia ja tärkeitä peltoja, kuivina vuosina satovarmoja, osa märkinä vuosina vaikeita viljeltäviä ja varsinkin uudet raiviot ilmastopäästöiltään kimurantteja. Turvepeltojen viljelyssä ilmastoratkaisuja on löydettävissä pohjaveden pinnan säätelyllä, muokkaamisen vähentämisellä, kasvipeitteisyydellä ja monivuotisilla kasveilla (nurmella) yksivuotisiin kasveihin verrattuna. Webinaarissa päästiin kuulemaan, mitä tutkimustietoa on ja keskustelemaan monenlaisista mielessä olevista kysymyksistä.

Webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

Turvepeltoa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Elina Nurmi.
Turvepeltoa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Elina Nurmi.