Miten viljelyn monipuolistamisella voitaisiin ratkoa maatalouden haasteita niin luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kuin taloudellisen kannattavuuden osalta? Diverfarming-hankkeessa tehty video kertoo viljelyn monipuolistamisen tarpeista, taustasta ja hyödyistä. Video
Kategoria: Maailmalta
Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Mitä ilmastonmuutos tekee maailman viljapelloille? Lyhyesti sanottuna, tuo rajua kuivuutta ja nostaa ilman hiilidioksidipitoisuuden historiallisen korkeaksi.
Nyt tutkijayhteisöissä paneudutaan kiivaasti ilmiöön nimeltä resilienssi eli joustavuus tai kestokyky, jonka turvin kasvit voivat selviytyä ja tuottaa satoa huonoissakin olosuhteissa. Tutkimusprofessori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta tutkii viljojen perinnöllistä sopeutumiskykyä.Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista 20.3.2019: Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla
Miten ilmastokriisi voidaan ratkaista? Tässä havainnollinen piirrosvideo, joka antaa kokonaiskuvaa niin ongelmista kuin ratkaisuista.
Videon on tilannut Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja toteuttanut Tussitaikurit.
”Aavikoituminen on hieno sana maalle, joka on muuttumassa aavikoksi” aloittaa Allan Savory tässä hiljaisen voimakkaassa puheessa. Aavikoituminen kietoutuu ilmastonmuutokseen, uhkaa ruokaturvaa ja aiheuttaa perinteisten paimenyhteiskuntien luisumista sosiaaliseen kaaokseen. Savory on omistanut elämänsä aavikoitumisen torjumiseen. Hän uskoo nyt — ja hänen työnsä tähän asti osoittaa — että yllättävä tekijä voi suojata ruohotasankoja ja jopa pelastaa aavikoksi muuttuneita alueita. Katso suomeksi tekstitetty video ja voit yllättyä ratkaisuista!
Suomessa kotieläin- ja kasvintuotantotilojen yhteistyö voisi auttaa lannan saamiseen tehokkaasti käyttöön, ravinteiden kierron parantamisessa ja ulkopuolisten lannoituspanosten tarpeen vähenemisessä, sekä eloperäisen aineksen lisäämisessä peltoon. Löytyisikö videosta inspiraatiota uusiin ratkaisuihin?
Alla englanninkielinen video. Suomenkielellä tekstitetty video täällä.
Suomessa maatalouden parissa tehtävästä ilmastotyöstä kerrotaan myös Marrakechin ilmastokokouksessa tänään julkaistussa valtioiden ilmastotyötä esittelevässä kirjassa. Kirjan on tuottanut YK:n ympäristöohjelma UNEP. Suomen osuus alkaa sivulta 47. Myös tämä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke mainitaan! Climate Action Publication löytyy täältä. YK:n ilmastokokous järjestetään Marokossa Marrakechissa 7-18.11.2016.
Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut sopimuksen voimaantuloon tarvittava määrä valtioita. Euroopan parlamentti antoi 4.10.2016 EU:lle luvan ratifioida eli hyväksyä Pariisin ilmastosopimus. Sopimuksessa ovat mukana jo myös muun muassa USA, Kiina, Intia, Brasilia ja Kanada.
Pariisin sopimus astuu voimaan 30 päivää sen jälkeen, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Suomessa hallituksen esitys Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimiseksi on määrä toimittaa eduskunnalle lokakuussa.
Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään 7-18.11.2016 Marrakeshissa Marokossa. Ilmastokokouksessa pureudutaan Pariisin sopimuksen toimeenpanoon.
Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta 6.10.2016 Pariisin ilmastosopimus voimaan marraskuun alussa
”Luonnonhoitoa yhdessä” -seminaari järjestetään Turun Virastotalon auditoriossa marraskuun lopulla. Seminaarin tavoitteena on tarjota luonnonhoidon tekijöille ja asiantuntijoille kiinnostavia ratkaisuja työn tehostamiseksi ja inspiraatioksi.
Ensimmäinen päivä on englanninkielinen, ja silloin keskitytään ulkomaisten esimerkkien esittelyyn. Toinen päivä on suomenkielinen, ja silloin haetaan yhdessä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonhoitotyön lisäämiseksi Suomessa. Seminaarin videointia voi seurata myös verkon kautta etänä samanaikaisesti tai palata videoihin myöhemmin. Tapahtuma on maksuton.
Ohjelma, lisäinfoa ja ilmoittautuminen täällä.
Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.
Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.
– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.
Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään
Suomalais-tunisialainen tutkijajoukko kehittää Tunisiaan paikallista perunan tuotantojärjestelmää, joka uhmaa kuivuutta, korkeita kuluja ja suolaista maaperää.
Tutkija Radhia Gargouri-Bouzidilla on tavoite. Hän haluaa kehittää, jalostaa ja levittää viljelyyn kotimaahansa Tunisiaan paikallisen perunalajikkeen. Sen lisäksi, että lajike sietää kuumuutta ja kuivuutta, se sopeutuu hyvin suolaantuneeseen maaperään. Tällaisella perunalla olisi potentiaalia pelastaa lukuisien pienviljelijöiden toimeentulo, laskea viljelykustannuksia ja parantaa tunisialaisten arkea.
Perunaa kulutetaan ja viljellään Tunisiassa runsaasti. Sitä syödään kilokaupalla henkeä kohti erilaisissa paikallisissa ruoissa. Makea vesi on kallista ja sitä on vähän, joten viljelijät joutuvat turvautumaan keinokasteluun. Se taas lisää maaperän suolaantumista. Viljelymaan suolaantuminen on suuri ongelma erityisesti köyhempien alueiden pienviljelijöille, joita Tunisiassa on paljon.
Gargouri-Bouzidin apuna tavoitteen toteuttamisessa on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja noin kymmenen hengen suomalainen tutkijaryhmä. Luonnonvarakeskuksen ja Sfaxin yliopiston yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda Tunisiaan oma siemenperunan tuotantojärjestelmä paikalliselle perunalajikkeelle.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella
Ilmastoystävälliset investoinnit pitäisi kolminkertaistaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut yhdessä kansainvälisten taloustietotoimistojen kanssa, ettei maailman lämpötilannousu rajoitu alle kahteen asteeseen, jos päästövähennystavoitteita ei tiukenneta. Oleellista on, että yksityinen raha saadaan virtaamaan nykyistä vuolaammin ilmastoystävällisiin hankkeisiin.
Karkeasti arvioiden vuotuisten ilmastoinvestointien määrä tulisi kolminkertaistaa nykyisestä noin tuhanteen miljardiin euroon. Arvion esitti Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen keskiviikkona 24.2.2016 kansalaisjärjestöjen järjestämässä ilmastotilaisuudessa Helsingissä.
CLC on hiilineutraalia yhteiskuntaa tavoittelevien yritysten ja tahojen yhteenliittymä. Mukana ovat muun muassa Fortum, Kemira, ST1, Finnair ja S-ryhmä.
Kerosen mukaan keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat päästöjen hinnoittelu maailmanlaajuisesti päästökauppajärjestelmien avulla sekä siirtyminen uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Lisäksi edessä on metsien ja maatalouden hiilinielujen laskentasäännöistä sopiminen.
Keronen muistutti myös, että ilmastonmuutos on suuri turvallisuuspoliittinen ongelma. Nähtävillä on vasta pakolaisaallon alku.
Tutkimusprofessori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta korosti, että päästöleikkausten tiukentamisen ohella maiden on huolehdittava hiilinieluistaan. Edes Suomessa ei voida tuudittautua siihen, että kohisten kasvava metsä sitoo hiiltä. Ongelma on kuitenkin kansainvälinen.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hildén nostaa suureen arvoon yritysten ja yhteisöjen tekemät kokeilut. Esimerkiksi kuntien pyrkimykset hiilineutraaliuteen Hinku-hankkeessa ovat hyvä esimerkki halusta kehittyä.
”Kokeilut luovat poliittista painetta ja liiketoimintaa.”