Turvepeltojen käytön tiekartta näyttää reitin ilmasto- ja ympäristöhyötyihin maataloustuotantoa heikentämättä
”Tavoitteemme oli luoda realistinen ja monipuolinen suunnitelma, joka huomioi sekä turvepeltojen ympäristövaikutukset että ruoantuotannon tarpeet”, sanoo tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.
Tiekartan mukaan turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä olisi mahdollista vähentää jopa 28 prosenttia, ja myös vesistökuormitusta voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisin kustannuksin.
Muutospolkuihin on laskettu neljän toimenpiteen päästövähennykset
1) Vettäminen ja kosteikot
2) Säätösalaojitus
3) Monivuotiset kasvit
4) Pysyvät nurmet ja kesannot
Nämä kustannustehokkaat toimenpiteet vähentävät päästöjä sekä edistävät monimuotoisuutta.
Tiekartta ei ole päätös etenemistavasta, vaan päätöksenteon tueksi tehty työkalu, joka esittää kaksi erilaista vuoden 2050 tulevaisuuskuvaa perusteluineen. Tiekarttaa voidaan hyödyntää ilmastotoimien, ennallistamisasetuksen toimeenpanon ja maakuntatason suunnittelussa.
Turvepeltojen käytön tiekartta vuoteen 2050
Hanke: Turvepeltojen käytön tiekartta
Turvepeltojen käytön tiekartta -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.
****************************************************************
Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä -tietokortti
Ilmastoviisaiden viljelykäytäntöjen tavoitteena on hidastaa turpeen hajoamista ja siten hillitä kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään.
Ilmastonäkökulmasta ensisijainen toimenpide olisi ehkäistä turvemaiden raivaamista uusiksi pelloiksi. Joskus raivauksia turvemaille ei voida välttää. Yksinkertainen mutta silti merkittävä ilmastoteko olisi uusien ja vanhojen viljelyssä olevien turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Mikäli turvepellolla olisi mahdollista nostaa pohjavedenpintaa esimerkiksi padotuksin tai säätösalaojituksella, tämä vähentäisi päästöjä jo merkittävästi. Aktiivisesti viljeltyjen lohkojen ohella jotkut turvepeltolohkot voivat olla heikkotuottoisia, märkiä tai sellaisia, että sato jää niiltä vuosi toisensa jälkeen korjaamatta. Ilmastotoimia voisi silloin tehdä esimerkiksi ennallistamalla tai siirtämällä lohkon kosteikkoviljelyyn. Vedenpinnan noston ei tarvitse tarkoittaa lohkon poistamista viljelystä. Kosteikkoviljelyssä voidaan tuottaa esimerkiksi nurmea rehuksi, marjoja elintarvikkeeksi tai ruokohelpeä tai pajua energiaksi sekä kuivikkeeksi.
Omalle tilalle soveltuvia keinoja tulee tarkastella tila- ja lohkokohtaisesti. Erilaisten keinojen soveltuvuuden ja tukimahdollisuuksien kartoittamiseksi kannattaa hyödyntää neuvontajärjestelmää. Linkki tietokorttiin.
****************************************************************
”Ojitus ja laidunnus eloperäisillä mailla” -viljelijävideo
Millaista on eloperäisten maiden, eli turve- ja multamaiden, viljely? Miten ojitus, erityisesti säätösalaojitus, toimii? Millaisia mahdollisuuksia olisi säätökastelussa? Lähempänä maan pintaa oleva pohjaveden pinta voisi olla keino vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä, mitä viljelijät siitä ajattelevat? Entä millaisia kokemuksia on turvemaista laitumina? Videolla kolmen maatilan viljelijät kertovat haastatteluissa eloperäisten maiden viljelystä omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Video on tuotettu Luonnonvarakeskuksen vetämässä Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)-hankkeessa (2020-2023). Video (www.youtube.com).
****************************************************************
Turvepeltotietoa tutkijoilta toimijoille -webinaari 13.4.2023
Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen tulosseminaari 13.4.2023
Aika: to 13.4.2023 klo 10-16
Paikka: Valion pääkonttorin auditorio, Meijeritie 6, 00370 Helsinki ja etäyhteydellä suoratoistona
Mitä tiedetään suomalaisten turvepeltojen ilmastopäästöistä? Millaisilla viljelykäytännöillä päästöihin voitaisiin vaikuttaa? Millaisia ovat nautakarjatilan mahdollisuudet ilmastoviisaampaan turvemaiden viljelyyn? Miltä viljelijöiden mielestä ehdotetut toimet kuulostavat? Mitä tutkijat, virkamiehet ja viljelijät toivovat turvepeltojen tulevaisuudelta? Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen tulosseminaarissa keskusteltiin turvepeltotutkimuksesta.
OMAIHKA-hankkeessa (2020-2023) tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuottaa tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Hllankkeessa on mukana eri puolilta Suomea pilottitiloja, joilla ratkaisuja on kokeiltu.
Ohjelma
09.30 Aamukahvia tarjolla
10.00 Tervetuloa, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria
10.15 Turvepeltojen ajankohtaisia kysymyksiä, Birgitta Vainio-Mattila, MMM, esityksen pdf
10.30 Kannustaisiko tilatasolla tehtävä maaperän päästöjen laskenta päästövähennystoimiin? Arja Mustonen, Luke ja pilottiviljelijät, esityksen pdf
11.15 Turvepeltojen päästövähennysarvioiden karttapalvelun kehittäminen, Mervi Kemppainen, Avoin ry, esityksen pdf
11.25 Nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöt turvepelloilla, Sanna Saarnio, Luke, esityksen pdf
12.25 Lounas
13.30 Nautakarjatuotteiden elinkaariarviointi ja maaperän hiilivaraston muutoksen huomioiminen, Sanna Hietala, Luke, esityksen pdf
13.50 Maannostietokannan kehittäminen turvepeltotiedon osalta (MaaTu-hanke), Tapio Salo, Luke, esityksen pdf
14.25 Kahvitauko
14.55 Turvepellot Valion ilmasto-ohjelmassa, Juha Nousiainen, Valio Oy, esityksen pdf
15.10 Turvepellot ja Atria, Teija Paavola, Atria, esityksen pdf
15.25 Paneelikeskustelu: Tutkimuksesta toimeenpanoon – Miten turvemaiden ympäristövaikutuksista saatua uutta tietoa voidaan viedä käytäntöön? Mukana keskustelemassa: Heini Lehtosalo MMM, Heikki Aro MTK, Ville Junnila viljelijä, Jarno Kämäräinen viljelijä, Maarit Kari ProAgria Keskusten liitto ja Päivi Merilä Luke
15.55 Loppusanat, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria
16.00 Tilaisuus päättyy
****************************************************************
Miten aluetoimijat voisivat tukea paikallisesti maatalouden ilmastokestävyyttä: nyt keskustellaan turvepelloista -työpajat
Miten Suomessa voisi auttaa ja tukea maataloutta ilmastokestävyyden parantamisessa? Mitä alueellisesti ja paikallisesti voisi tehdä? Työpajoissa kuultiin alustuksia, keskusteltiin ja pohdittiin aihetta yhdessä erityisesti turvepeltojen osalta. Alla linkit materiaaleihin.
8.5.2023 työpaja Pohjois-Pohjanmaan aluetoimijoille Oulussa ja etänä
10.5.2023 työpaja Kainuun aluetoimijoille Kajaanissa ja etänä
11.5.2023 työpaja Pohjois-Savon toimijoille Kuopiossa ja etänä
Työpajat järjesti Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI) -hanke, jossa pyritään pohtimaan keinoja maatalouden ilmastotavoitteiden edistämiseen sekä erityisesti eloperäisten maatalousmaiden käyttöön. ARMI-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni –ohjelma ja sitä koordinoi Luonnonvarakeskus.
****************************************************************
Tilusjärjestelyjen mahdollisuudet turvemaiden kasvihuonepäästöjen vähentämisessä
Tilusjärjestelytoiminnan painopiste on alueilla, joilla on paljon turvepeltoja. Sen vuoksi tilusjärjestelyissä on selvästi mahdollisuuksia turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näitä mahdollisuuksia on tarkasteltu Maanmittauslaitoksen toteuttamana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) -hankkeessa sekä samaan aikaan valmistuneessa diplomityössä (julkaisujen linkit alla). Tarkastelujen johtopäätöksissä todetaan, että tilusjärjestelyissä toteutettaviin ilmasto- ja vesienhallintatoimenpiteisiin tarvitaan toimintamalli. Maanmittauslaitos on lähdössä selvittämään pilotoinnilla toimivia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi yhdessä maaomistajien ja eri toimijoiden kanssa.
- Turvepellot tilusjärjestelyssä, RATU-hankkeen tulosraportti (2022)
- Ilmastoviisas tilusjärjestely -diplomityö (2021)
****************************************************************
Turvepelto-opas
Turvepelto-opas kiteyttää turvepeltojen ydinkysymykset tiiviiksi lähdeteokseksi. Opas kokoaa erilaisia keinoja vähentää turvepeltojen päästöjä, vaihtoehtoja raivaamiselle ja hyviä käytäntöjä satoisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on edistää turvepeltojen kestävää käyttöä sekä mahdollistaa ruoantuotanto ja maatalouselinkeinon säilyminen siellä, missä sille on edellytyksiä. Opas on tuotettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) -hanketta. Opas toimii myös hyvänä johdantona maatalouden ilmastoteemaan ja käsitteisiin sekä omatoimiseen opiskeluun.
****************************************************************
Ratkaisuja turvemaiden kestävämpään viljelyyn -webinaari 8. – 9.2.2022
Tilaisuuden tallenteet:
- PÄIVÄ
Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestävämpiä viljelymenetelmiä,
Hanna Kekkonen, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot
Suositukset satoisaan ja kestävämpään viljelyyn turvemailla, Maarit Partanen, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Itä-Suomi &
Sari Harju, asiantuntija, maito- ja kasvintuotanto, ProAgria Keski-Pohjanmaa Tallenne Kalvot
Ilmastopäästöjen vähentämismahdollisuudet tilusjärjestelyissä (RATU),
Juha Patana, maanmittausinsinööri, Maanmittauslaitos Tallenne Kalvot
Aktiiviviljelijöiden ja maanomistajien suhtautuminen maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinoihin, Pasi Rikkonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot
Matalan kynnyksen apua Välitä viljelijästä -projektista, Merja Väinämö, projektityöntekijä, Mela Tallenne Kalvot
Viljelyn siirtäminen turvemailta kivennäismaille: vaikutukset viljelijän talouteen ja päästöihin, Henrik Wejberg, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot
Turvepelto-oppaan esittely, Maarit Kari, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto Tallenne Kalvot
2. PÄIVÄ
Miksi kosteikkoviljely? Turina-hankkeen esittely. Hanna Kekkonen, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot
Kannattaako kosteikkoviljely? Antti Miettinen, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot
Kokemuksia kosteikkoviljelystä, Rauno Haapala, maatalousyrittäjä, Siikajoki Tallenne
CAP ja muut kuulumiset maatalousnimisteriöstä, Marja-Liisa Tapio-Biström, neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö Tallenne Kalvot
Turvepeltojen päästövähennykset osana Valion ilmasto-ohjelmaa
Tuuli Hakala, kehityspäällikkö, Valio Tallenne Kalvot
Säätösalaojitus päästövähennyskeinona ja sen kustannukset, tuloksia SOMPA-hankkeesta, Heikki Lehtonen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot
Säätösalaojituksen onnistuminen ja toteutustapa turvemailla, Helena Äijö, toiminnanjohtaja, Salaojayhdistys ry Tallenne Kalvot
Viljelijän näkökulma turvepeltojen kestävään viljelyyn, Jukka Komulainen, maatalousyrittäjä, Sotkamo Tallenne
****************************************************************
Peltopäivä 17.11.2021
TURINA-hanke järjestää kosteikkoviljelystä kiinnostuneille viljelijöille tilaisuuden Limingan Ala-Temmeksellä keskiviikkona 17.11.2021 klo 12-15.
****************************************************************
Hiilestä kiinni -aamukahviwebinaari ilmastokestävästä maataloudesta turvemailla
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 14.10.2021 Hiilestä kiinni -aamukahviwebinaarin, jonka teemana oli ilmastokestävä maatalous turvemailla. Tilaisuudessa esittäytyivät seuraavat hankkeet: TURINA, ORMINURMI, VÄPÄ, TIME, PeltoSäätö, MaaTu, Maaperäpilotti, Hiili-Laser, Vesihiisi ja Tuima. Esitykset ja lisätietoa löytyy täältä.
***************************************************************
Webinaari säätösalaojituksesta turvepelloilla
Luonnonvarakeskuksen RATU, SOMPA ja Turvepäästö -hankkeet järjestivät 23.9.2021 webinaarin, jossa käsiteltiin säätösalaojitusta turvepelloilla.
Tilaisuuden alustuskohtaiset tallenteet:
Merja Myllys, tutkija (Luonnonvarakeskus): Säätösalaojitus ja muut vedenkorkeuden säätömekanismit, toimivatko turvemailla?
Heikki Lehtonen, tutkimusprofessori (Luonnonvarakeskus): Säätösalaojituksen päästövähennyskustannukset ja maatilan talous
Timo Lötjönen, viljelijä ja tutkija (Luonnonvarakeskus): Kokemuksia Luke Ruukin säätösalaojituksista ja omilta pelloilta
Kaikki esitykset:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/neuvojawebinaari-saatosalaojitus-turvepelloilla
Lisätietoa Luonnonvarakeskuksen turvepeltohankkeista:
Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)
Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö)
***************************************************************
Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma (TURINA)
Vuoden 2021 alussa käynnistyi uusi turvepeltoihin keskittyvä, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Reginan johtama Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma (TURINA) -hanke. Sen tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla tarjotaan uusia käyttömahdollisuuksia ongelmalohkoille samalla kun vähennetään turvepeltojen päästöjä monipuolisen osallistujajoukon välisellä yhteistyöllä.
Eri puolilla Suomea sijaitsevilla kokeilualueilla toteutetaan ilmastovaikutusten kannalta parasta mahdollista turvepeltojen käyttöä. Pellonkäytön muutosten edut ja haitat, mukaan lukien päästövähennykset sekä kustannukset, kartoitetaan yhdessä viljelijöiden kanssa. Tarkoituksena on löytää yhteensä noin 40 kiinnostunutta viljelijää muutamalta eri alueella, sekä eteläisemmästä Suomesta että Pohjanmaalta. Kokeilujen pohjalta luodaan toimintaohjeistus sekä välitetään kokemuksia ja tutkimustietoa viljelijöille ja muille sidosryhmille.
Turvepeltojen osuus viljellystä pinta-alasta on noin 10 %, mutta niiden hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Näillä pelloilla tehokkain keino vähentää päästöjä on pohjaveden pinnan nosto (vettäminen), jota voi toteuttaa säätösalaojituksella tai padottamalla. Muita keinoja ovat kasvipeitteisyyden lisääminen (esim. yksivuotisten kasvien viljelyn välttäminen) ja muokkauksen vähentäminen.
Hanke etsii kohteita erityisesti kosteikkoviljelyyn tai ennallistamiseen tähtäävään turvepeltojen vettämiseen.
Vettäminen sopii erityisen hyvin tuotantokykynsä menettäneille lohkoille. Kosteikkoviljely (paludiculture) on ennallistamista lievempi käyttömuodon muutos, ja se mahdollistaa täysin uusia hyötykäytön muotoja pelloille, joiden satopotentiaalia haittaa esimerkiksi ojituksen huono kunto. Kosteikkoviljelyssä pellolla viljellään märkyyttä sietäviä kasveja kuten osmankäämiä tai ruokohelpeä.
Hanke tähtää siihen, että kosteikkoviljelytuotteille löytyy myös ostajia, ja siksi se pyrkii mahdollistamaan yritysten ja viljelijöiden konkreettista yhteistyötä. Kosteikkoviljelyn toimintaedellytykset kasvavat lähivuosina merkittävästi, kun tarve tuottaa biomassoja turvetta korvaavien kasvualustojen ja kuivikkeiden raaka-aineeksi kasvaa. Myös maanomistajien yhteistyö on tärkeää vettämistoimia suunniteltaessa, sillä pohjaveden pinnan nosto vaikuttaa ympäröivien lohkojen vesitalouteen. Monipuolinen yhteistyö ja toimivat uudet tuoteketjut tuovat ratkaisuja ongelmalohkojen viljelyyn ja tarjoavat merkittävän mahdollisuuden vähentää päästöjä.
Lisätietoa:
tutkimusprofessori Kristiina Regina, kristiina.regina@luke.fi
tutkija Elina Virkkunen, elina.virkkunen@luke.fi
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Elina Virkkusen blogikirjoitus 17.12.2021: Päästövähennyksiä vai tyynyn täytettä turvepelloilta?
Maaseudun Tulevaisuus 21.9.2021: Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin
HS Mielipide 26.7.2021: Kosteikkoviljely mahdollistaisi turvepeltojen päästövähennykset
Maaseudun Tulevaisuus 7.5.2021: Uutta käyttöä turvepelloille – kosteikkoviljelyyn sopivilla kasveilla voidaan korvata turvetta lämpölaitoksissa, kuivikkeina tai kasvihuoneissa
Video: Ruokohelven kosteikkoviljely turvepellolla
****************************************************************
Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021
Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista.
Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30
| 13.00 | Tervetuloa tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus |
| 13.05 | Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus |
| 13.25 | Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu? yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto |
| 13.45 | Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus |
| 14.05 | Kahvitauko |
| 14.15 | Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus |
| 14.35 | Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi |
| 14.55 | Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa viljelijä Tuomas Huotari |
| 15.15 | Keskustelua ja chatin kysymysten purku |
| 15.30 | Tapahtuma päättyy |
Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.
Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
****************************************************************
Turvemaiden viljely hiilineutraalissa Suomessa -viljelijältä virkamiehelle webinaari 18.2.2021
Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)- hankkeen webinaari, jossa välitetään viestejä viljelijältä virkamiehelle
Aamupäivällä tilaisuudessa kuullaan maa- ja metsätalousministeriön, Valion, A-tuottajien ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön puheenvuorot ilmastoystävällisestä maataloustuotannosta turvemailla sekä hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden kommentit, miltä kirjoituspöydän takana valmistellut esitykset kuulostavat käytännön toiminnan kannalta. Esiin nousevia kysymyksiä ratkotaan iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa ja tulokset kootaan yhteen koko yleisölle.
Ohjelma
10.00 Tilaisuuden avaus, Hanna Kekkonen/Tuuli Hakala
10:05 MMM kalvot, Marja-Liisa Tapio-Biström,
10.25 Viljelijäpaneelin kommentit
10.40 pienoistauko, 5 min
10.45 Valio kalvot, Juha Nousiainen
11.00 Viljelijäpaneelin kommentit
11.15 kahvimukinhakutauko, 10 min
11.25 A-tuottajat kalvot, Teija Paavola
11.40 Viljelijäpaneelin kommentit
11.55 pienoistauko 5 min.
12.00 MTK kalvot, Liisa Pietola
12.20 Viljelijäpaneelin kommentit
Viljelijältä virkamiehelle -työpajaosuus
fasilitaattori ohjaa pienryhmiin ja muuta yleisöä palaamaan takaisin klo 13:45
12.40 Ruokatauko (35 min)
13.15 Pienryhmätyöskentely alkaa (ennakkoon kutsun saaneille)
Ryhmät ratkovat paneelien esiin nostamia asioita pienryhmissä (jokaiseen ryhmään 1 viljelijä + 1 alustaja sekä 1 hankehenkilö)
Yhteinen osuus jatkuu
13.45 Ryhmäpohdintojen tulokset ja yhteenveto
14.15 Tilaisuuden päätös
Lisätietoja: Sanna Saarnio, tutkija, Luonnonvarakeskus, puh: 029 532 2047, sähköposti: sanna.saarnio(at)luke.fi
***************************************************************
Lehtijuttuja turvepeltojen kestävästä viljelystä
Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.
Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:
Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun
Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun
Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun
Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun
Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun (Juha Patana työskentelee Maanmittauslaitoksella.)
****************************************************************
Video: Ruokohelven kosteikkoviljely turvepellolla
Videolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Saarnio ja viljelijä Rauno Haapala keskustelevat kokemuksista ruokohelven kosteikkoviljelystä turvepellolla. Linkki videoon.
****************************************************************
Turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut -webinaari 5.11.2020
Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot
Neuvojille suunnatun webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE)
***************************************************************
Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020
Miten turvepelto määritellään? Miten turvepeltoja pitäisi viljellä? Webinaarissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä aiheista.
Webinaarissa kuultiin tuoreimmat maatalouspolitiikan terveiset, ja ne toi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila. Valio Oy:n Hiilineutraali maitoketju -tiimi esitteli Valion tietä kohti hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kuultiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden viimeisimpiä tutkimuskuulumisia sekä viljelijä Jaana Auerin omakohtaisia kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa.
Tapahtuma järjestettiin etäseminaarina, ja sitä saattoi seurata omalta tietokoneeltaan.
Webinaarin nauhoitus.
Blogi webinaarin annista.
Esitysten kalvot näkyvät kunkin esityksen kohdalla. Kaikki kalvot Luken SlideSharessa.
Ohjelma ti 3.11. klo 13–15.30
13.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot
13.05 Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa, johtaja Juha Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio kalvot
13.20 Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät, neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö kalvot
13.35 Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja, tutkija Hanna Kekkonen, Luke kalvot
13.50 OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia, tutkija Sanna Saarnio, Luke kalvot
14.00 Kahvitauko
14.15 Kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa, viljelijä Jaana Auer kalvot
14.30 Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot
14.45 Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia, tutkija Elina Virkkunen, Luke kalvot
15.00 Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston yhteistyönä.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Riitta Savikko, puh 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi
Yläreunan kuva: Maarit Partanen.
