Turvepellot

Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä -tietokortti

Ilmastoviisaiden viljelykäytäntöjen tavoitteena on hidastaa turpeen hajoamista ja siten hillitä kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään.

Ilmastonäkökulmasta ensisijainen toimenpide olisi ehkäistä turvemaiden raivaamista uusiksi pelloiksi. Joskus raivauksia turvemaille ei voida välttää. Yksinkertainen mutta silti merkittävä ilmastoteko olisi uusien ja vanhojen viljelyssä olevien turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Mikäli turvepellolla olisi mahdollista nostaa pohjavedenpintaa esimerkiksi padotuksin tai säätösalaojituksella, tämä vähentäisi päästöjä jo merkittävästi. Aktiivisesti viljeltyjen lohkojen ohella jotkut turvepeltolohkot voivat olla heikkotuottoisia, märkiä tai sellaisia, että sato jää niiltä vuosi toisensa jälkeen korjaamatta. Ilmastotoimia voisi silloin tehdä esimerkiksi ennallistamalla tai siirtämällä lohkon kosteikkoviljelyyn. Vedenpinnan noston ei tarvitse tarkoittaa lohkon poistamista viljelystä. Kosteikkoviljelyssä voidaan tuottaa esimerkiksi nurmea rehuksi, marjoja elintarvikkeeksi tai ruokohelpeä tai pajua energiaksi sekä kuivikkeeksi.

Omalle tilalle soveltuvia keinoja tulee tarkastella tila- ja lohkokohtaisesti. Erilaisten keinojen soveltuvuuden ja tukimahdollisuuksien kartoittamiseksi kannattaa hyödyntää neuvontajärjestelmää. Linkki tietokorttiin.

****************************************************************

”Ojitus ja laidunnus eloperäisillä mailla” -viljelijävideo

Millaista on eloperäisten maiden, eli turve- ja multamaiden, viljely? Miten ojitus, erityisesti säätösalaojitus, toimii? Millaisia mahdollisuuksia olisi säätökastelussa? Lähempänä maan pintaa oleva pohjaveden pinta voisi olla keino vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä, mitä viljelijät siitä ajattelevat? Entä millaisia kokemuksia on turvemaista laitumina? Videolla kolmen maatilan viljelijät kertovat haastatteluissa eloperäisten maiden viljelystä omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Video on tuotettu Luonnonvarakeskuksen vetämässä Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)-hankkeessa (2020-2023). Video (www.youtube.com).

****************************************************************

Turvepeltotietoa tutkijoilta toimijoille -webinaari 13.4.2023

Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen tulosseminaari 13.4.2023 

Aika: to 13.4.2023 klo 10-16
Paikka: Valion pääkonttorin auditorio, Meijeritie 6, 00370 Helsinki ja etäyhteydellä suoratoistona

Mitä tiedetään suomalaisten turvepeltojen ilmastopäästöistä? Millaisilla viljelykäytännöillä päästöihin voitaisiin vaikuttaa? Millaisia ovat nautakarjatilan mahdollisuudet ilmastoviisaampaan turvemaiden viljelyyn? Miltä viljelijöiden mielestä ehdotetut toimet kuulostavat? Mitä tutkijat, virkamiehet ja viljelijät toivovat turvepeltojen tulevaisuudelta? Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen tulosseminaarissa keskusteltiin turvepeltotutkimuksesta.

OMAIHKA-hankkeessa (2020-2023) tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuottaa tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Hllankkeessa on mukana eri puolilta Suomea pilottitiloja, joilla ratkaisuja on kokeiltu.

Tapahtuman tallenne

Ohjelma

 09.30  Aamukahvia tarjolla

10.00  Tervetuloa, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria

10.15   Turvepeltojen ajankohtaisia kysymyksiä, Birgitta Vainio-Mattila, MMM, esityksen pdf

10.30   Kannustaisiko tilatasolla tehtävä maaperän päästöjen laskenta päästövähennystoimiin? Arja Mustonen, Luke ja pilottiviljelijät, esityksen pdf

11.15   Turvepeltojen päästövähennysarvioiden karttapalvelun kehittäminen, Mervi Kemppainen, Avoin ry, esityksen pdf 

11.25   Nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöt turvepelloilla, Sanna Saarnio, Luke, esityksen pdf

12.25   Lounas

13.30   Nautakarjatuotteiden elinkaariarviointi ja maaperän hiilivaraston muutoksen huomioiminen, Sanna Hietala, Luke, esityksen pdf

13.50   Maannostietokannan kehittäminen turvepeltotiedon osalta (MaaTu-hanke), Tapio Salo, Luke, esityksen pdf

14.25   Kahvitauko

14.55   Turvepellot Valion ilmasto-ohjelmassa, Juha Nousiainen, Valio Oy, esityksen pdf

15.10   Turvepellot ja Atria, Teija Paavola, Atria, esityksen pdf

15.25   Paneelikeskustelu: Tutkimuksesta toimeenpanoon – Miten turvemaiden ympäristövaikutuksista saatua uutta tietoa voidaan viedä käytäntöön? Mukana keskustelemassa: Heini Lehtosalo MMM, Heikki Aro MTK, Ville Junnila viljelijä, Jarno Kämäräinen viljelijä, Maarit Kari ProAgria Keskusten liitto ja Päivi Merilä Luke

15.55   Loppusanat, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria

16.00   Tilaisuus päättyy

****************************************************************

Miten aluetoimijat voisivat tukea paikallisesti maatalouden ilmastokestävyyttä: nyt keskustellaan turvepelloista -työpajat

Miten Suomessa voisi auttaa ja tukea maataloutta ilmastokestävyyden parantamisessa? Mitä alueellisesti ja paikallisesti voisi tehdä? Työpajoissa kuultiin alustuksia, keskusteltiin ja pohdittiin aihetta yhdessä erityisesti turvepeltojen osalta. Alla linkit materiaaleihin.

8.5.2023 työpaja Pohjois-Pohjanmaan aluetoimijoille Oulussa ja etänä

10.5.2023 työpaja Kainuun aluetoimijoille Kajaanissa ja etänä

11.5.2023 työpaja Pohjois-Savon toimijoille Kuopiossa ja etänä

Työpajat järjesti Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI) -hanke, jossa pyritään pohtimaan keinoja maatalouden ilmastotavoitteiden edistämiseen sekä erityisesti eloperäisten maatalousmaiden käyttöön. ARMI-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni –ohjelma ja sitä koordinoi Luonnonvarakeskus.

****************************************************************

Tilusjärjestelyjen mahdollisuudet turvemaiden kasvihuonepäästöjen vähentämisessä

Tilusjärjestelytoiminnan painopiste on alueilla, joilla on paljon turvepeltoja. Sen vuoksi tilusjärjestelyissä on selvästi mahdollisuuksia turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näitä mahdollisuuksia on tarkasteltu Maanmittauslaitoksen toteuttamana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) -hankkeessa sekä samaan aikaan valmistuneessa diplomityössä (julkaisujen linkit alla). Tarkastelujen johtopäätöksissä todetaan, että tilusjärjestelyissä toteutettaviin ilmasto- ja vesienhallintatoimenpiteisiin tarvitaan toimintamalli. Maanmittauslaitos on lähdössä selvittämään pilotoinnilla toimivia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi yhdessä maaomistajien ja eri toimijoiden kanssa.

****************************************************************

Turvepelto-opas

Turvepelto-opas kiteyttää turvepeltojen ydinkysymykset tiiviiksi lähdeteokseksi. Opas kokoaa erilaisia keinoja vähentää turvepeltojen päästöjä, vaihtoehtoja raivaamiselle ja hyviä käytäntöjä satoisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on edistää turvepeltojen kestävää käyttöä sekä mahdollistaa ruoantuotanto ja maatalouselinkeinon säilyminen siellä, missä sille on edellytyksiä. Opas on tuotettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) -hanketta. Opas toimii myös hyvänä johdantona maatalouden ilmastoteemaan ja käsitteisiin sekä omatoimiseen opiskeluun.

****************************************************************

Ratkaisuja turvemaiden kestävämpään viljelyyn -webinaari 8. – 9.2.2022

Tilaisuuden tallenteet:

  1. PÄIVÄ

Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestävämpiä viljelymenetelmiä,
Hanna Kekkonen, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot

Suositukset satoisaan ja kestävämpään viljelyyn turvemailla, Maarit Partanen, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Itä-Suomi &
Sari Harju, asiantuntija, maito- ja kasvintuotanto, ProAgria Keski-Pohjanmaa Tallenne Kalvot

Ilmastopäästöjen vähentämismahdollisuudet tilusjärjestelyissä (RATU),
Juha Patana, maanmittausinsinööri, Maanmittauslaitos Tallenne Kalvot


Aktiiviviljelijöiden ja maanomistajien suhtautuminen maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinoihin, Pasi Rikkonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot


Matalan kynnyksen apua Välitä viljelijästä -projektista, Merja Väinämö, projektityöntekijä, Mela Tallenne Kalvot

Viljelyn siirtäminen turvemailta kivennäismaille: vaikutukset viljelijän talouteen ja päästöihin, Henrik Wejberg, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot


Turvepelto-oppaan esittely, Maarit Kari, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto Tallenne Kalvot

2. PÄIVÄ

Miksi kosteikkoviljely? Turina-hankkeen esittely. Hanna Kekkonen, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot


Kannattaako kosteikkoviljely? Antti Miettinen, tutkija, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot


Kokemuksia kosteikkoviljelystä, Rauno Haapala, maatalousyrittäjä, Siikajoki Tallenne


CAP ja muut kuulumiset maatalousnimisteriöstä, Marja-Liisa Tapio-Biström, neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö Tallenne Kalvot

Turvepeltojen päästövähennykset osana Valion ilmasto-ohjelmaa
Tuuli Hakala, kehityspäällikkö, Valio Tallenne Kalvot

Säätösalaojitus päästövähennyskeinona ja sen kustannukset, tuloksia SOMPA-hankkeesta, Heikki Lehtonen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Tallenne Kalvot

Säätösalaojituksen onnistuminen ja toteutustapa turvemailla, Helena Äijö, toiminnanjohtaja, Salaojayhdistys ry Tallenne Kalvot

Viljelijän näkökulma turvepeltojen kestävään viljelyyn, Jukka Komulainen, maatalousyrittäjä, Sotkamo Tallenne

****************************************************************

Peltopäivä 17.11.2021

TURINA-hanke järjestää kosteikkoviljelystä kiinnostuneille viljelijöille tilaisuuden Limingan Ala-Temmeksellä keskiviikkona 17.11.2021 klo 12-15.

****************************************************************

Hiilestä kiinni -aamukahviwebinaari ilmastokestävästä maataloudesta turvemailla

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 14.10.2021 Hiilestä kiinni -aamukahviwebinaarin, jonka teemana oli ilmastokestävä maatalous turvemailla. Tilaisuudessa esittäytyivät seuraavat hankkeet: TURINA, ORMINURMI, VÄPÄ, TIME, PeltoSäätö, MaaTu, Maaperäpilotti, Hiili-Laser, Vesihiisi ja Tuima. Esitykset ja lisätietoa löytyy täältä.

***************************************************************

Webinaari säätösalaojituksesta turvepelloilla

Luonnonvarakeskuksen RATU, SOMPA ja Turvepäästö -hankkeet järjestivät 23.9.2021 webinaarin, jossa käsiteltiin säätösalaojitusta turvepelloilla.

Webinaarin tallenne

Tilaisuuden alustuskohtaiset tallenteet:

Merja Myllys, tutkija (Luonnonvarakeskus): Säätösalaojitus ja muut vedenkorkeuden säätömekanismit, toimivatko turvemailla?

Heikki Lehtonen, tutkimusprofessori (Luonnonvarakeskus): Säätösalaojituksen päästövähennyskustannukset ja maatilan talous

Timo Lötjönen, viljelijä ja tutkija (Luonnonvarakeskus): Kokemuksia Luke Ruukin säätösalaojituksista ja omilta pelloilta

Kaikki esitykset:

https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/neuvojawebinaari-saatosalaojitus-turvepelloilla

Lisätietoa Luonnonvarakeskuksen turvepeltohankkeista:

Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)

Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA)

Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö)

***************************************************************

Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma (TURINA)

Ruokohelpi. Kuva: Magnus Scharmanoff, Luken arkisto.

Vuoden 2021 alussa käynnistyi uusi turvepeltoihin keskittyvä, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Reginan johtama Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma (TURINA) -hanke. Sen tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla tarjotaan uusia käyttömahdollisuuksia ongelmalohkoille samalla kun vähennetään turvepeltojen päästöjä monipuolisen osallistujajoukon välisellä yhteistyöllä.

Eri puolilla Suomea sijaitsevilla kokeilualueilla toteutetaan ilmastovaikutusten kannalta parasta mahdollista turvepeltojen käyttöä. Pellonkäytön muutosten edut ja haitat, mukaan lukien päästövähennykset sekä kustannukset, kartoitetaan yhdessä viljelijöiden kanssa. Tarkoituksena on löytää yhteensä noin 40 kiinnostunutta viljelijää muutamalta eri alueella, sekä eteläisemmästä Suomesta että Pohjanmaalta. Kokeilujen pohjalta luodaan toimintaohjeistus sekä välitetään kokemuksia ja tutkimustietoa viljelijöille ja muille sidosryhmille.

Turvepeltojen osuus viljellystä pinta-alasta on noin 10 %, mutta niiden hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Näillä pelloilla tehokkain keino vähentää päästöjä on pohjaveden pinnan nosto (vettäminen), jota voi toteuttaa säätösalaojituksella tai padottamalla. Muita keinoja ovat kasvipeitteisyyden lisääminen (esim. yksivuotisten kasvien viljelyn välttäminen) ja muokkauksen vähentäminen.

Hanke etsii kohteita erityisesti kosteikkoviljelyyn tai ennallistamiseen tähtäävään turvepeltojen vettämiseen.

Vettäminen sopii erityisen hyvin tuotantokykynsä menettäneille lohkoille. Kosteikkoviljely (paludiculture) on ennallistamista lievempi käyttömuodon muutos, ja se mahdollistaa täysin uusia hyötykäytön muotoja pelloille, joiden satopotentiaalia haittaa esimerkiksi ojituksen huono kunto. Kosteikkoviljelyssä pellolla viljellään märkyyttä sietäviä kasveja kuten osmankäämiä tai ruokohelpeä.

Hanke tähtää siihen, että kosteikkoviljelytuotteille löytyy myös ostajia, ja siksi se pyrkii mahdollistamaan yritysten ja viljelijöiden konkreettista yhteistyötä. Kosteikkoviljelyn toimintaedellytykset kasvavat lähivuosina merkittävästi, kun tarve tuottaa biomassoja turvetta korvaavien kasvualustojen ja kuivikkeiden raaka-aineeksi kasvaa. Myös maanomistajien yhteistyö on tärkeää vettämistoimia suunniteltaessa, sillä pohjaveden pinnan nosto vaikuttaa ympäröivien lohkojen vesitalouteen. Monipuolinen yhteistyö ja toimivat uudet tuoteketjut tuovat ratkaisuja ongelmalohkojen viljelyyn ja tarjoavat merkittävän mahdollisuuden vähentää päästöjä.

Lisätietoa:

tutkimusprofessori Kristiina Regina, kristiina.regina@luke.fi

tutkija Elina Virkkunen, elina.virkkunen@luke.fi

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Elina Virkkusen blogikirjoitus 17.12.2021: Päästövähennyksiä vai tyynyn täytettä turvepelloilta?

Maaseudun Tulevaisuus 21.9.2021: Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin

HS Mielipide 26.7.2021: Kosteikkoviljely mahdollistaisi turvepeltojen päästö­vähennykset

Maaseudun Tulevaisuus 7.5.2021: Uutta käyttöä turvepelloille – kosteikkoviljelyyn sopivilla kasveilla voidaan korvata turvetta lämpölaitoksissa, kuivikkeina tai kasvihuoneissa

Video: Ruokohelven kosteikkoviljely turvepellolla

****************************************************************

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista. 

Webinaaritallenne

Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30

13.00 Tervetuloa
tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus
13.05   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset
tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
13.25     Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu?
yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto
13.45 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin
tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus
14.05 Kahvitauko
14.15 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia
tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus
14.35 Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan
neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi
14.55 Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa
viljelijä Tuomas Huotari
15.15Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.

Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi

****************************************************************

Turvemaiden viljely hiilineutraalissa Suomessa -viljelijältä virkamiehelle webinaari 18.2.2021

Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)- hankkeen webinaari, jossa välitetään viestejä viljelijältä virkamiehelle

Aamupäivällä tilaisuudessa kuullaan maa- ja metsätalousministeriön, Valion, A-tuottajien ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön puheenvuorot ilmastoystävällisestä maataloustuotannosta turvemailla sekä hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden kommentit, miltä kirjoituspöydän takana valmistellut esitykset kuulostavat käytännön toiminnan kannalta. Esiin nousevia kysymyksiä ratkotaan iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa ja tulokset kootaan yhteen koko yleisölle.

Webinaarin tallenne

Ohjelma

10.00 Tilaisuuden avaus, Hanna Kekkonen/Tuuli Hakala
10:05 MMM kalvot, Marja-Liisa Tapio-Biström,
10.25 Viljelijäpaneelin kommentit
10.40 pienoistauko, 5 min
10.45 Valio kalvot, Juha Nousiainen
11.00 Viljelijäpaneelin kommentit
11.15 kahvimukinhakutauko, 10 min
11.25 A-tuottajat kalvot, Teija Paavola
11.40 Viljelijäpaneelin kommentit
11.55 pienoistauko 5 min.
12.00 MTK kalvot, Liisa Pietola
12.20 Viljelijäpaneelin kommentit

Viljelijältä virkamiehelle -työpajaosuus
fasilitaattori ohjaa pienryhmiin ja muuta yleisöä palaamaan takaisin klo 13:45
12.40 Ruokatauko (35 min)
13.15 Pienryhmätyöskentely alkaa (ennakkoon kutsun saaneille)
Ryhmät ratkovat paneelien esiin nostamia asioita pienryhmissä (jokaiseen ryhmään 1 viljelijä + 1 alustaja sekä 1 hankehenkilö)
Yhteinen osuus jatkuu
13.45 Ryhmäpohdintojen tulokset ja yhteenveto
14.15 Tilaisuuden päätös

Lisätietoja:  Sanna Saarnio, tutkija, Luonnonvarakeskus, puh: 029 532 2047, sähköposti: sanna.saarnio(at)luke.fi 

***************************************************************

Lehtijuttuja turvepeltojen kestävästä viljelystä

Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.

Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:

Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun

Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun

Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun

Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun

Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun (Juha Patana työskentelee Maanmittauslaitoksella.)

kauraa turvepellolla ja peltopäiväosallistujia
Turvepeltoaiheinen pellonpiennarpäivä 2019. Kuva: Elina Nurmi/Luke

****************************************************************

Video: Ruokohelven kosteikkoviljely turvepellolla

Videolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Saarnio ja viljelijä Rauno Haapala keskustelevat kokemuksista ruokohelven kosteikkoviljelystä turvepellolla. Linkki videoon.

****************************************************************

Turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut -webinaari 5.11.2020

Webinaaritallenne

Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot

Neuvojille suunnatun webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE)

***************************************************************

Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020

turvepeltoa kuva Maarit Partanen

Miten turvepelto määritellään? Miten turvepeltoja pitäisi viljellä?  Webinaarissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä aiheista.

Webinaarissa kuultiin tuoreimmat maatalouspolitiikan terveiset, ja ne toi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila. Valio Oy:n Hiilineutraali maitoketju -tiimi esitteli Valion tietä kohti hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kuultiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden viimeisimpiä tutkimuskuulumisia sekä viljelijä Jaana Auerin omakohtaisia kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa.

Tapahtuma järjestettiin etäseminaarina, ja sitä saattoi seurata omalta tietokoneeltaan.  

Webinaarin nauhoitus.

Blogi webinaarin annista.

Esitysten kalvot näkyvät kunkin esityksen kohdalla. Kaikki kalvot Luken SlideSharessa.

Ohjelma ti 3.11. klo 13–15.30

13.00                Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot
13.05                Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa, johtaja Juha  Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio kalvot
13.20                Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät, neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö kalvot
13.35                Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja, tutkija Hanna Kekkonen, Luke kalvot
13.50                OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia, tutkija Sanna Saarnio, Luke kalvot

14.00                Kahvitauko

14.15                Kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa, viljelijä Jaana Auer kalvot
14.30                Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot
14.45                Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia, tutkija Elina Virkkunen, Luke kalvot
15.00                Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30                Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Riitta Savikko, puh 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi

Yläreunan kuva: Maarit Partanen.

organisaatioiden logoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *