Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kotimaista papua pelloille, pötsiin ja possuille -webinaari 12.3.2021

–  Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelyn hyödyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
 

Aika: 12.3.2021 klo 10.00-12.30

Kotimaisen valkuaisen tuotannon ja käytön vauhdittamiseksi järjestämme kevään aikana kaksi webinaaria. Ensin keskitymme palkokasvien viljelyyn ja rehukäyttöön.  

Webinaaritallenne

Ohjelma

10:00  Tervetuloa –  Marjukka Lamminen, tutkija ja vuorovaikutusvastaava, Leg4Life-hanke, Helsingin yliopisto
10:05 Palkokasvien markkinanäkymät – Max Schulman, vilja-asiamies, MTK
10:30 Onko härkäpavusta rypsin haastajaksi lypsylehmien ruokinnassa? – Aila Vanhatalo, professori, Helsingin Yliopisto
11:05 Palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon – Ansa Palojärvi, tutkija Luonnonvarakeskus 
11:30 Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä ja käytöstä sikojen ruokinnassa – Juha Junnila, Junnilan tila
11:55 Keinoja herneen ja härkäpavun viljelyyn – Heikki Jalli, tutkija, Luonnonvarakeskus 
12:15 Päivän yhteenveto – Marjukka Lamminen

Ohjelma (pdf)

Lisätietoja:
Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala@luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563 marjukka.lamminen@helsinki.fi 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä:
Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Täsmäpapu-hanke.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pavun juurelta kansainvälisille markkinoille – Suomen palkokasvituotannon ja käytön mahdollisuudet -webinaari 27.1.2021 klo 13-15.30

Ohjelma:

13.00 
 
Tervetuloa!
Tilaisuuden puheenjohtaja, tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke
13.10 
 
Maaperän olosuhteiden mittausten hyödyntäminen peltoviljelyssä
Viljelijä, Agri-Inno-palkittu Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy
13.35 
 
Kotimaisten palkokasvien potentiaali eläinten ruokinnassa
Eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Ulf Jahnsson, 
HKScan Finland Oy
14.00 Ilmastonmuutos tasoittaa tietä palkokasveille
Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus Luke
14.25 
 
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
Kehityspäällikkö Anne Kerminen, Yara Oy
14.50 
 
Öljy- ja valkuaiskasvien kansainvälinen markkina
Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
15.10                   Loppukeskustelu

Webinaarin tallenne.

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 26.1.2021 lomakkeella
Ilmoittautuneille lähetetään Microsoft Teams -linkki ennen tilaisuutta. Webinaaria varten et tarvitse Teams-ohjelmaa, vaan liittyä voi nettiselaimen kautta (suositus Chrome). Valitse Teams-linkistä avautuvasta nettisivunäkymästä Continue on this browser.
 
Webinaarin järjestävät
Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät  & 
VILLE-hanke – Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa 
 
Webinaari nauhoitetaan ja lisätään tilaisuuden jälkeen järjestäjähankkeiden www-sivuille.

Lisätietoja: Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry 040 5553 683, jukka.saarinen(at)satafood.net

Kategoriat
Ajankohtaista

Arvoa palkokasveilla -webinaari ja työpaja 2.11.2020

kuva, jossa papuja ja haarukka lautasella

Kuvaus

Palkokasveilla on iso potentiaali olla osana monenlaisten ympäristö- ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua. Toistaiseksi tätä potentiaalia ei kuitenkaan ole pystytty täysimääräisesti hyödyntämään, koska moderni ruokajärjestelmä on rakennettu pitkälti teollisten lannoitteiden, halvan viljan ja soijan varaan. Tarvitsemme uudenlaista systeemitason ajattelua kestävämmän palkokasviperustaisen ruokajärjestelmän visioimiseksi.

Webinaarissa asiantuntijat Saksasta, Tanskasta, Itävallasta ja Suomesta kertoivat mm. palkokasvien tämänhetkisestä tilanteesta Euroopassa viljelyyn, arvoketjun rakentamiseen ja kulutukseen liittyen. Iltapäivällä työpajaosuudessa etsimme luovia ratkaisuja palkokasvien arvoketjun kehittämiseen yhteistyössä ruoka-alan toimijoiden kanssa.

Webinaarin järjestivät yhteistyössä Ground for Growth -palkokasviverkosto, osana Translating knowledge for legume-based farming for feed and food systems (Legumes Translated) -hanketta, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä -hanke (Leg4Life), Eating and energy use reconfigured -hanke (EE-TRANS) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE).

Ohjelma pdf-muodossa

Webinaarin nauhoitus

Webinaarista kirjoitettu blogi: Kääritään hihat! Palkokasviketjujen kehittämiseksi löytyy ratkaisuja

Program 
09:30 Frederick Stoddard University of Helsinki, FinlandOpening speech presentation
09:40 Ulrich Quendt Landesbetrieb Landwirtschaft Hessen, GermanyDemonstration and knowledge transfer network for expanding and improving cultivation and utilisation of field peas and beans in Germany
presentation
10:10 Leopold Rittler  Donau Soja, AustriaSoya from Europe: A climate-friendly opportunity for our agri-food system
presentation 
10.40 Break 
10:45 Karen Hamann Institute for Food Studies & Agroindustrial Development, DenmarkThe diversity of business cases and opportunities for grain legumes in food
presentation
11:15 Anne-Maria Pajari University of Helsinki, FinlandThe role of legumes in the planetary health diet
presentation
11.45 Sari Iivonen (Chair of webinar) Finnish Organic Research Institute, Natural Resources Institute Finland  Closing remarks
presentation
12:00 – 12:30Lunch break
12:30 – 14:30Työpaja  Workshop (in Finnish)  

Ratkaisumalleja toimivaan palkokasviketjuun Etsimme pienryhmissä ratkaisumalleja palkokasviketjun vahvistamiseksi Suomessa. Tarkastelemme ratkaisuja alkutuotannon, jalostuksen ja kulutuksen näkökulmista. Tavoitteena on edistää yhteistyötä ketjun eri toimijoiden välillä.
14:30Tilaisuus päättyy

Yhteystiedot:

Casimir Schauman, casimir.schauman (at) helsinki.fi +358 50 311 9291

Marjukka Lamminen, marjukka.lamminen (at) helsinki.fi +358 29 415 8563

Annika Lonkila, annika.lonkila (at) ymparisto.fi +358 29 525 2032

Riitta Savikko, riitta.savikko (at) luke.fi, +35850 571 4548

logoja
logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Kotimaiselle valkuaistuotannolle vauhtia!

kuva sinilupiinista

Webinaari tiistaina 17.11.2020   klo 13.00-15.00

Ohjelma:

13.00 Avaussanat
Johtava tutkija Ari Rajala, Luonnonvarakeskus (Luke)
13.20  Herneen ja härkäpavun viljelykokemuksia
Viljelijä, siemenpakkaaja Kalle Pertola, Tilasiemen Oy
13.40 Kaksivaiheinen palkokasvien korjuu
Viljelijä, siemenpakkaaja Jukka Peltomäki, Pelto-Paturi Oy / Tilasiemen Oy
14.00  Luomuvalkuaisen tuotanto
Viljelijä Esa Heinonen, Koivunalhon luomutila
14.20 Lohkotietopankin kertomaa palkokasvien viljelyn kannattavuudesta
Johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
14.40  Kotimaisen kasvivalkuaisen käyttö rehuteollisuudessa
Hankintapäällikkö Taneli Marttila, A-Rehu Oy
14.55 Loppupuheenvuorot
15.00Tapahtuma päättyy
 Puheenjohtajana toimii tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus (Luke)

Webinaarin nauhoitus

Webinaarin järjesti Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät.

organisaatioiden logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa Erikoiskasvipäivään Jokioisille 20.8.2020 klo 9-15!

Kotimaisista erikoiskasveista saatavaa kasvivalkuaista käytetään yhä enemmän useammissa elintarvikkeissa. Myös valkuaisrehujen kotimaisuusastetta on varaa nostaa. Kasvivärien tuottaminen avaa  puolestaan uudenlaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Mutta miten raaka-aineita tuotetaan, kun kasvuolot käyvät yhä vaihtelevimmiksi ja kasvustoja kiusaavat tuholaiset samalla, kun torjunta-aineiden käyttöä tulisi vähentää? 

Luonnonvarakeskuksen kenttäkokeissa Jokioisissa on mukana maustekasvien (kumina, korianteri) lisäksi palkokasveja (herne, härkäpapu, makealupiini ja soija), viljoja (hirssi, kaura), valeviljoja (kvinoa, tattari), värikasveja (kultapiisku, pietaryrtti, värimorsinko) sekä öljykasveja (camelina, öljyhamppu, rypsi).

Tervetuloa Erikoiskasvipäivään tutustumaan kenttäkokeisiin ja kuulemaan lisää eri kasvien tuotannosta!

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen

herne
Herne, Ingrid-lajike. Kuva: Elina Nurmi.
Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa seminaariin ”Hernettä, härkäpapua, lupiinia vai soijaa peltoon? – Keinoja palkokasvien tuotannon monipuolistamiseksi” 12.2.2019 Jokioisiin

 

Härkäpapukasvusto kesällä 2017. Kuva: Elina Nurmi.
Härkäpapukasvusto kesällä 2017. Kuva: Elina Nurmi.

Suomalaista peltoviljelyä ja ruokavaliota yhdistää se, että molempiin tarvitaan enemmän palkokasveja. Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen palkokasviseminaariin!

Neljännes kuluttajista on erittäin kiinnostunut uusista tuotteista, paljastaa Scenoprot-hankkeen selvitys. Kuluttajien kysyntään vastaaminen erikoiskasviviljelyä lisäämällä monipuolistaisi kotimaista ruoantuotantoympäristöä sekä parantaisi alkutuotannon erikoistumismahdollisuuksia ja kilpailukykyä.

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen seminaariin, jossa nostetaan esille hyviä palkokasvien viljelykäytäntöjä ja uusia lajikkeita. Yrityspuheenvuoroissa kuulemme palkokasvien elintarvikekäytön vaatimuksista sekä viimeaikaisista maailmanvalloituksista. Kerromme uusista tutkimustuloksista ja pohdimme yhdessä, miten alalle saataisiin lisäpotkua.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen FutureCrops– ja Scenoprot-hankkeet

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Millaisia ovat maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut?

Millaisilla keinoilla voi tuottaa ilmastohyötyjä, ravinnekiertoa ja taloudellista kannattavuutta yhtä aikaa? Sitran selvitys kokoaa yhteen maatiloilla jo nyt käytössä olevia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät kiertotaloutta ja tuovat taloudellisia säästöjä. Selvityksessä esitellään myös hyviä esimerkkejä maatiloilta.

Miten selvityksessä esitellyt ratkaisut edistävät kiertotaloutta?

Lannan jakeistamisen eli lietelannasta kiintoaineen ja sen sisältämän fosforin erottaminen parantaa lannan sisältämien ravinteiden hyödyntämistä.
Apila sekä muut alus- ja kerääjäkasvit pystyvät hyödyntämään varsinaisten viljelykasvien tähteistä ja maasta vapautuvia ravinteita ja edistää siten ravinteiden kiertoa.
Palkokasvit, kuten herne, härkäpapu ja lupiini, sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin niiden käyttäminen viljelykierroissa vähentää väkilannoitetypen käyttöä.
Maatilojen yhteistyö ja jakaminen tukee näiden ja muiden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen käyttöönottoa. Maatilayhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotilojen yhteisiä viljelykiertoja tai maatalouskoneiden jakamista.

Lue lisää:

Sitran tiedote 19.1.2019. Maatilat voivat leikata ilmastopäästöjään taloudellisesti kannattavilla tavoilla jo nyt

Selvitys: Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut

Valkoapila. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Valkoapila. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa -seminaariin ja webinaariin 17.10. Mikkeliin 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoratkaisuista seminaariin Mikkeliin! Ilmastoratkaisut alkavat maaperästä, ruohonjuuritasolta, ja ulottuvat tulevaisuusvisioihin. 

aika: ke 17.10. klo 13.00-16.00, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen
paikka: Kenkäveron päärakennus, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
etäyhteys: http://vod.kepit.tv/luke.html

Ohjelma:

13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (video)

13.05 Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä, Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke (video)

13.40 Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille – ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudestaKaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus (video)

14.10 Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 – case Etelä-Savo, Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus (video)

14.40 Tauko

14.50 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen antia

15.30 MTK:n toiveita ilmastotiedonvälitykselle jatkossa, kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo (video)

15.40 Keskustelua ja kysymyksiä maatalouden ilmastoratkaisuista ja ilmastotiedonvälityksestä

16.00 Tilaisuus päättyy

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi
Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Kalvot ja videot tulevat myös myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi-sivustolle.

Voit antaa tapahtuman järjestäjille palautetta tämän lomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 9.10.2018.

Seminaarin järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke.
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Kategoriat
Ajankohtaista

Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017

 

Paikka: Kunnonpaikka Vuorela, auditorio, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi (kartalla)
Aika: torstai 16.3.2017 klo 9:00–13:30

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Nurmet Rahaksi (NuRa) -hankkeen järjestämään maksuttomaan seminaariin.

Seminaarin tavoitteena on
• lisätä tietoa ja osaamista omavaraisen valkuaisen tuotannosta Pohjois-Savon alueella
• antaa konkreettisia neuvoja valkuaisrehujen viljelyyn, korjuuseen ja käyttöön
• tuoda alan toimijat yhteen viestimään, keskustelemaan ja oppimaan

Tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä kaikille alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas. Seminaariin on mahdollista osallistua etänä.

Ohjelma

9:00–9:45
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa – Lajit ja lajikkeet – Markku Niskanen, Luke
9:45–10:30 Avaimet onnistuneeseen korjuuseen – Antti Suokannas, Luke
10:30–10:45 Kahvi
10:45–11:30 Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa – Kaisa Kuoppala, Luke
11:30–12:00 Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla – Annu Palmio, Luke
12:00–12:45 Lounas
12.45–13:15 Kokemuksia sinimailasen viljelystä Pohjois-Savossa – Tuomas Ruottinen, ProAgria
13:15–13:30 Yhteenveto päivästä
13.30 Seminaari päättyy

Ilmoíttautuminen viimeistään 9.3. tästä linkistä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Sanna Kykkänen
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6706
sanna.kykkanen@luke.fi

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

 

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi? 

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

 

 

 

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Lue koko blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.
Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.