Videoita

Webinaarit 2021

Parempaa papua pöytään kotimaasta 13.4.2021

Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelystä, elintarvikekäytöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista 

Webinaaritallenne

12:30 Tervetuloa –  Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus
12:35 Pavun matka pellolta pöytään: ostajan näkemys vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä – Jukka Kajan, Verso Food
13:00 Kokemuksia palkokasvien viljelystä, jalostuksesta ja markkinoinnista – mikä auttaisi palkokasvimarkkinaa eteenpäin? – Harri Laine, Papuset ja Jyväset, Arolan tila
13:25 Miten saada palkokasvituotteisiin vähemmän haitta-aineita? – Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto
13:40 Ekstruusio palkokasvituotteiden rakentaistajana – Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto
14:00 Vähentääkö palkokasvien viljely maaperän kasvihuonekaasupäästöjä? – Asko Simojoki, Helsingin yliopisto
14:25 Härkäpavun viljelykokemukset, poudanarkuus ja sen hallinta – Juha-Pekka Aikola, Vihreä Härkä, Yli-Pihaperän tila 
14:45 Päivän yhteenveto – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Ground for Growth -palkokasviverkosto osana Legumes Translated hanketta.

Turvepellot, ilmasto ja maaperä – miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista. 

Webinaaritallenne

13.00 Tervetuloa
tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus
13.05   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset
tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
13.25     Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu?
yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto
13.45 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin
tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus
14.05 Kahvitauko
14.15 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia
tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus
14.35 Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan
neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi
14.55 Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa
viljelijä Tuomas Huotari
15.15Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.

Kotimaista papua pelloille, pötsiin ja possuille -webinaari 12.3.2021

Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelyn hyödyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista

Webinaaritallenne

10:00 Tervetuloa –  Marjukka Lamminen, tutkija ja vuorovaikutusvastaava, Leg4Life-hanke, Helsingin yliopisto
10:05 Palkokasvien markkinanäkymät – Max Schulman, vilja-asiamies, MTK
10:30 Onko härkäpavusta rypsin haastajaksi lypsylehmien ruokinnassa? – Aila Vanhatalo, professori, Helsingin Yliopisto
11:05 Palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon – Ansa Palojärvi, tutkija Luonnonvarakeskus 
11:30 Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä ja käytöstä sikojen ruokinnassa – Juha Junnila, Junnilan tila
11:55 Keinoja herneen ja härkäpavun viljelyyn – Heikki Jalli, tutkija, Luonnonvarakeskus 
12:15 Päivän yhteenveto – Marjukka Lamminen

Seminaarin järjestivät yhteistyössä:
Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Täsmäpapu-hanke.

KASVINTUHOOJAT HALLINTAAN JA MONIMUOTOISUUTTA VIHANNESPELLOILLE -WEBINAARISARJA KASVISTUOTTAJILLE 21.1., 4.2. ja 18.2.2021

Luken ja ProAgrian järjestämässä webinaarisarjassa pohdittiin, millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen kasvisten viljelyssä.

Webinaarisarjan järjestivät yhteistyössä seuraavat hankkeet:
KASVIS: Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (www.luke.fi/kasvis)
VILLE: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (www.ilmastoviisas.fi

Webinaari 1: 
Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan, 
To 21.1.2021 klo 9.30 – 12.00

9.30 Tilaisuuden avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
9.45 Lanttusääski – tulokastuhooja, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
10.00 Kaalikasvien tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Michaela Kontu, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
10.30 Porkkanan tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
11.00 Olosuhteiden vaikutus porkkanakemppivioitukseen ja Liberibakteerin esiintymiseen, Anne Nissinen, Luke kalvot
11.15 Pajunkuori perunaruton torjunnassa, Marika Rastas, Luke
11.45 Keskustelua ja loppuyhteenveto, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
12.00 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne

Webinaari 2: 
Kaalien tuholaistorjunnan tehostaminen kukkivilla kaistoilla sekä houkutus- ja kumppanikasveilla, 
To 4.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Tilaisuuden avaus. Kukkivien kaistojen kokeet Etelä-Savossa, Pirjo Kivijärvi, Luke kalvot
10.15 Tilakokeiden tuloksia, Sari Himanen, Luke kalvot
10.40 Viljelijäpuheenvuoro kukkivien kaistojen käytännön toteutuksesta, Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu kalvot
11.00 Houkutus- ja kumppanuuskasvit kaalikärpästen hallinnassa, Anne Nissinen, Luke kalvot
11.25 Loppuyhteenveto, Pirjo Kivijärvi, Luke
11.30 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne

Tilaisuus järjestetään yhdessä Kurvi-hankkeen (Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta) kanssa. 

Webinaari 3: 
Kerääjäkasvit vihannes- ja perunatilojen viljelykierroissa,
To 18.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Kerääjäkasvien käyttö vihannes- ja perunatiloilla, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
10.20 Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
10.40 Kerääjäkasvien hyödyntäminen eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Luke
11.05 Ristikukkaisten kerääjäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Luke
11.25 Keskustelua
11.30 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne

12.1. MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Tammikuun webinaarissa esiteltiin hankkeita, jotka tekevät valuma-aluetason tutkimusta erilaisten maanparannusaineiden käytöstä sekä niiden vesistövaikutuksista. 

Webinaaritallenne

***

KUITU-hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella. Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Jokioisten kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa.

RAKENNEKALKKI-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ohjeistusta rakennekalkin käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona Suomen oloissa. Hankkeen tuloksena syntyy käytännön opas viljelijöille ja neuvojille rakennekalkituksen toteutukseen erilaisilla savimailla. Rakennekalkin vaikutuksia tutkitaan monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteissa Paimiossa ja Turussa sekä laajemmalla valuma-aluetason pilottikokeella Eurajoella. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun.

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 – 85 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2022 aikana, mikä vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta merkittävästi. Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä.

Hankewebinaarit 2020

Vuoden 2020 aikana järjestetään webinaareja, joissa esitellään ajankohtaisia maatalouden ilmastonmuutokseen varautumista tukevia hankkeita, toimintaa ja ihmisiä hankkeiden takana.

8.12. VILJELYN MONIPUOLISTAMISEN HYÖDYT VILJELIJÄLLE JA YMPÄRISTÖLLE -WEBINAARI

Viljelyn monipuolistamisesta voi olla hyötyä sekä viljelijälle että
ympäristölle niin sadontuoton kuin maaperän mikrobiston ja viljely-
ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen
webinaarissa tarkasteltiin viljelyn monipuolistamisen
mahdollisuuksia ja haasteita. Webinaarissa kuultiin tuoretta tietoa
vaihtoehdoista monipuolistaa viljelyä sekä peltomaan mikrobiomin
tutkimuksesta. 

Webinaaritallenne

Ohjelma:
Marjo Keskitalo: Kasvintuotannon monipuolistamisen monet keinot ja hyödyt
Kaija Hakala: Mitä, miten ja miksi kannattaa monipuolistaa
Janne Kaseva: Vastemonimuotoisuus on asian ytimessä
Sannakajsa Velmala: Peltomaan mikrobiomin ja hiilen pysyvyyden
tutkimusta koko maan kattavasti
Sari Himanen: Tukea ekosysteemipalveluille monipuolisella viljelyllä 

12. JA 13.11. MAAN KASVUKUNNON HOITO

Webinaaritallenne

Webinaareissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan maan kasvukunnon hoidon hankkeiden annista. Virtuaalisilla hanketreffeillä päästiin tutustumaan hankkeisiin ja kuulemaan, mitä on tehty tai tulossa, mitä materiaaleja hankkeilla on tarjolla ja mitä hankkeissa on opittu. 

Esittelyssä:

  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA): Sami Talola, MTK-Varsinais-Suomi kalvot
  • Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO): Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti kalvot
  • Carbon Action –alusta: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group kalvot
  • Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä (Maahinen)  ja Peltomaiden kemiallisen tilan valtakunnallinen seurantatutkimus (Valse V): Jaakko Heikkinen, Luonnonvarakeskus (ei videointia) kalvot 
  • Elinvoimainen maatila (ELINAII): Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
  • Laatumarja: Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi: Minna Pohjola, ProAgria Länsi-Suomi kalvot

5.11. TURVEPELTOJEN ILMASTOVAIKUTUKSET JA TURVEPELTOJEN VILJELYN ILMASTORATKAISUT -WEBINAARI  

 

Webinaaritallenne

Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot 

Neuvojille suunnatun webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

23.6. KASVINTERVEYS

Webinaaritallenne

LukeKaskas–mobiilisovellus. LukeKasKas-mobiilisovellus tuo kasvitauti- ja tuhoojatiedon viljelijöille reaaliajassa ja paikkatietoon sidottuna. Sovelluksessa viljelijä voi tehdä havainnon omalla älypuhelimellaan niin, että tieto liitetään automaattisesti havaintolohkoon. Viljelijä saa sovelluksen tietokorteista apua kasvintuhoojien tunnistamiseen, ja LukeKaskasiin voi lisätä myös valokuvan havainnostaan. Tuhoojahavainto tallentuu tietokantaan ja karttapohjaan, jolloin se on myös muiden käyttäjien ja tutkimuksen hyödynnettävissä. Sovelluksen toimivuus perustuu laajaan käyttäjäjoukkoon.

Etäluettavat ansat tuholaisten seurannassa (Insect pest monitoring by IoT). Nykyiset manuaaliset kelta-ansoihin ja feromonipyydyksiin perustuvat tarkkailutavat otettiin käyttöön avomaan viljelyksillä ja hedelmä- ja marjatarhoissa 1990-luvulla. Perinteisillä tavoilla tuholaisia on seurattu meillä lohkokohtaisesti siis jo ainakin noin 30 vuotta. Nykyisin löytyy tämän manuaalisen tavan rinnalle ja korvaajaksi kaupallisia etäluentalaitteita ulkolaisilta valmistajilta lähinnä Euroopasta ja USA:sta, mutta komponentit tulevat yleensä Aasian markkinoilta. Esineiden internet – Internet of things (IoT) – avaa 4- ja/tai 5G-verkossa nyt jo ja tulevaisuudessa lukuisia mahdollisuuksia kehittää kasvien tuholaistarkkailua reaaliaikaiseksi.

29.5. TURVEPELLOT

Webinaaritallenteet: Turvepäästö ja RATU

Turvepäästö: tavoitteena on todentaa mittauksiin perustuen turvemaiden viljelystä syntyvän ympäristökuormituksen määrä ja koostumus sekä kartoittaa viljelijöiden välittömästi käytössä olevat keinot ja niiden vaikuttavuus päästöjen vähentämisessä.

SOMPA: kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.

OMAIHKA: kehitetään ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuotetaan tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi.

RATU: kehitetään viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyönä ratkaisuja siihen, miten voidaan edistää turvemaiden ilmastoystävällistä käyttöä maataloudessa ja toteuttaa tehokkaimpia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

7.5. PALKOKASVIT, OSA 2

Webinaaritallenne

Leg4Life (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) pyrkii kotimaisten palkokasvien viljelyä ja käyttöä lisäämällä saamaan aikaan yhteiskunnallisen muutoksen kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää. Hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään. Leg4Life-hankkeen visiona on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota. Hanketta ovat toteuttamassa Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus.

LegumeGap is a project funded by MMM Makera as part of the ERANET SusCrop consortium. We investigate the “yield gap”, the difference between achievable and achieved yields, in faba bean and soybean across Europe, and test ways of reducing it through crop management and knowledge sharing. In this way, we aim to improve Europe’s protein self-sufficiency through the highest potential production of protein per hectare in cool (faba bean) and warm (soybean) climates. The project has useful synergies with Leg4Life and Legumes Translated.

ProFaba is also a SusCrop project and is linked to Academy of Finland project Papugeno and Danish Innovation Fund project Norfab, all of which are developing genomics-based tools for faba bean breeding. We are sequencing the genome and gathering information on its variation. We are phenotyping a set of cultivars for responses to key diseases, such as chocolate spot, and stresses, such as rootzone acidity. By putting the genotype and phenotype together, we will identify DNA sequences associated with tolerance or resistance to the stresses and develop markers that breeders can use for rapid and efficient selection.

23.4. PALKOKASVIT, OSA 1

Webinaaritallenne

Tallenteessa kohdassa 25:30-26:50 esitetty kuva on lähteestä: Geels, F.W. 2011. The multi-level perspective on sustainability transitions: Response to several criticisms. Environ. Innov. Soc. Transit 1:24-40.

Ground For Growth on verkosto, johon kuuluu maanviljelijöitä, kuluttajia, ja heidän organisaatioitaan, kuten myös järjestöjen edustajia ja ruokayrittäjiä, jotka työskentelevät yhdessä tutkijoiden kanssa luodakseen tulevaisuuden polkuja palkokasvien lisääntyvälle tuottamiselle ja kulutukselle Suomessa. Verkosto keskittyy palkokasveihin, joita voidaan viljellä Suomessa. Näitä ovat esimerkiksi härkäpavut, herneet, lupiinit ja jossain määrin soija.

Legumes Translated tukee palkokasvien tuotantoa ja käyttöä ja luo verkostoja toimijoiden välille.

Hukka: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät. Hankkeen tavoitteena on parantaa herneen, härkäpavun ja makealupiinin viljelyn kannattavuutta ja luoda toimiva tuotantoketju sekä tähdätä valkuaisomavaraisuuden kohentamiseen kaikkia osapuolia edesauttavin menetelmin.

15.4. KESTÄVÄN MAATALOUDEN HANKKEET

Webinaaritallenne

***

Webinaarisarja ilmastonmuutoksesta 2019

ETÄLUENNOT

Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvot ja videointi

Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot  ja videointi

To 28.3. klo 10-11 Energia ja ilmastonmuutos
Alustajana Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi

To 18.4. klo 10-11 Viljelijöiden näkemyksiä maatilojen ilmastotoimista ja niiden esteistä ja edistäjistä
Alustajana Sakari Raiskio, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

Ke 5.6. klo 10-11 Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos
Alustajana erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

Ti 8.10. klo 10-11 Ilmastonmuutos ja hyvinvointi
Alustajana apulaisprofessori Annukka Vainio, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi

Ti 26.11. klo 10-11 Metsät ja ilmastonmuutos
Alustajana Raija Laiho, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

Webinaarisarja on järjestetty osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-koordinaatiohanketta.

***

Verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta maataloudessa

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa järjestettiin vuosien 2017-2018 aikana monipuolinen verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta. Nyt kaikki videot ja kalvot ovat vapaasti saatavilla tällä nettisivulla.

Käy tutustumassa itseäsi kiinnostaviin aiheisiin, olipa se peltojen hiilensidonta, peltojen kasvukunnon ylläpito, alus- ja kerääjäkasvien käyttö, peltojen vesitalous, energiaomavaraisuus tai ilmastopolitiikka. Alla listaus verkkoluentojen aiheista ja alustajista:

piirros: Ville Heimala.
piirros: Ville Heimala.

ETÄLUENNOT

12.12.2017 klo 10 Alus- ja kerääjäkasvien viljely, kalvotalustuksen video (42 min)

Alustajana tutkija, MMT Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta

15.1.2018 klo 13 Kierrätysravinteiden käyttö, kalvotalustuksen video (49 min)

Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta

15.1.2018 klo 13.30 Biologinen typensidonta, kalvotalustuksen video (45 min)

Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta

Ke 24.1.2018 klo 10 Peltojen hiilensidonta kalvotalustuksen video (60 min)

Alustajana tutkimusprofessori, FT Kristiina Regina Lukesta.

Ke 31.1.2018 klo 10 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kalvotalustuksen video (1h 13 min)

Alustajana erikoistutkija, MMT Oiva Niemeläinen Lukesta.

 Ti 6.2.2018 klo 10 Peltojen vesitalous  kalvotalustuksen video (1h 8 min)

Alustajana toiminnanjohtaja Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta.

 Pe 16.2.2018 klo 10 Uudet viljelymenetelmät; päällekkäis- ja sekaviljely kalvotalustuksen video (1h 3 min)

Alustajana erikoistutkija, FT, MMK Sari Himanen Lukesta.

Ti 27.2.2018 klo 10 Tilan energiaomavaraisuus kalvotalustuksen video (1 h 2 min)

Alustajana johtava asiantuntija, MMM Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta

Ti 13.3.2018 klo 13 Maan kasvukunnon ylläpito kalvotalustuksen video (47 min)

Alustajana tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta

Ma 26.3.2018 klo 14 Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia kalvotalustuksen video (1 h 11 min)

Alustajana neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä