Webinaarit 2021
Taloustohtorin Kasvihuonekaasulaskentapalvelu 28.10.2021
Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelussa (www.luke.fi/taloustohtori) voi tarkastella myös maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Kannattavuuskirjanpitoon osallistuvat tilat saavat järjestelmästä omat tilakohtaiset tuloksensa ja kaikki palvelun käyttäjät voivat nähdä keskiarvotuloksia erilaisten valintojen perusteella. Käyttöliittymästä valitaan yhdistelmä vuosi-, alue-, tuotantosuunta- ja tilakokoluokista, joiden perusteella käyttäjä saa raportin valituista kasvihuonekaasupäästöistä.
Raportointijärjestelmä tuottaa tilakohtaisista tuloksista painottamalla edustavat alueelliset ja koko maan tulokset julkisesti nähtäväksi. Nyt kasvihuonekaasulaskenta-verkkopalvelua on täydennetty siten, että se antaa tietoja myös kivennäismaan peltojen hiilivarastomuutoksista.
OHJELMA:
9.00 Taloustohtori Kasvihuonekaasulaskenta -palvelun esittely, erikoistutkija Arto Latukka, Luonnonvarakeskus
9.15 Alustus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja kasvihuonekaasulaskentatulosten esittely, tutkimusprofessori Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus
10.00 Keskustelu
11.00 Tilaisuus päättyy
Parempaa papua pöytään kotimaasta 13.4.2021
Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelystä, elintarvikekäytöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
12:30 | Tervetuloa – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus | |
12:35 | Pavun matka pellolta pöytään: ostajan näkemys vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä – Jukka Kajan, Verso Food | |
13:00 | Kokemuksia palkokasvien viljelystä, jalostuksesta ja markkinoinnista – mikä auttaisi palkokasvimarkkinaa eteenpäin? – Harri Laine, Papuset ja Jyväset, Arolan tila | |
13:25 | Miten saada palkokasvituotteisiin vähemmän haitta-aineita? – Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto | |
13:40 | Ekstruusio palkokasvituotteiden rakentaistajana – Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto | |
14:00 | Vähentääkö palkokasvien viljely maaperän kasvihuonekaasupäästöjä? – Asko Simojoki, Helsingin yliopisto | |
14:25 | Härkäpavun viljelykokemukset, poudanarkuus ja sen hallinta – Juha-Pekka Aikola, Vihreä Härkä, Yli-Pihaperän tila | |
14:45 | Päivän yhteenveto – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus |
Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Ground for Growth -palkokasviverkosto osana Legumes Translated hanketta.
Turvepellot, ilmasto ja maaperä – miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021
Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista.
13.00 | Tervetuloa tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus |
13.05 | Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus |
13.25 | Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu? yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto |
13.45 | Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus |
14.05 | Kahvitauko |
14.15 | Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus |
14.35 | Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi |
14.55 | Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa viljelijä Tuomas Huotari |
15.15 | Keskustelua ja chatin kysymysten purku |
15.30 | Tapahtuma päättyy |
Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.
Kotimaista papua pelloille, pötsiin ja possuille -webinaari 12.3.2021
Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelyn hyödyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
10:00 | Tervetuloa – Marjukka Lamminen, tutkija ja vuorovaikutusvastaava, Leg4Life-hanke, Helsingin yliopisto | |
10:05 | Palkokasvien markkinanäkymät – Max Schulman, vilja-asiamies, MTK | |
10:30 | Onko härkäpavusta rypsin haastajaksi lypsylehmien ruokinnassa? – Aila Vanhatalo, professori, Helsingin Yliopisto | |
11:05 | Palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon – Ansa Palojärvi, tutkija Luonnonvarakeskus | |
11:30 | Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä ja käytöstä sikojen ruokinnassa – Juha Junnila, Junnilan tila | |
11:55 | Keinoja herneen ja härkäpavun viljelyyn – Heikki Jalli, tutkija, Luonnonvarakeskus | |
12:15 | Päivän yhteenveto – Marjukka Lamminen |
Seminaarin järjestivät yhteistyössä:
Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Täsmäpapu-hanke.
KASVINTUHOOJAT HALLINTAAN JA MONIMUOTOISUUTTA VIHANNESPELLOILLE -WEBINAARISARJA KASVISTUOTTAJILLE 21.1., 4.2. ja 18.2.2021
Luken ja ProAgrian järjestämässä webinaarisarjassa pohdittiin, millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen kasvisten viljelyssä.
Webinaarisarjan järjestivät yhteistyössä seuraavat hankkeet:
KASVIS: Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (www.luke.fi/kasvis)
VILLE: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (www.ilmastoviisas.fi)
Webinaari 1:
Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan,
To 21.1.2021 klo 9.30 – 12.00
9.30 | Tilaisuuden avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi | |
9.45 | Lanttusääski – tulokastuhooja, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi kalvot | |
10.00 | Kaalikasvien tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Michaela Kontu, ProAgria Länsi-Suomi kalvot | |
10.30 | Porkkanan tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi kalvot | |
11.00 | Olosuhteiden vaikutus porkkanakemppivioitukseen ja Liberibakteerin esiintymiseen, Anne Nissinen, Luke kalvot | |
11.15 | Pajunkuori perunaruton torjunnassa, Marika Rastas, Luke | |
11.45 | Keskustelua ja loppuyhteenveto, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi | |
12.00 | Tilaisuus päättyy |
Webinaari 2:
Kaalien tuholaistorjunnan tehostaminen kukkivilla kaistoilla sekä houkutus- ja kumppanikasveilla,
To 4.2.2021 klo 10.00-11.30
10.00 | Tilaisuuden avaus. Kukkivien kaistojen kokeet Etelä-Savossa, Pirjo Kivijärvi, Luke kalvot | |
10.15 | Tilakokeiden tuloksia, Sari Himanen, Luke kalvot | |
10.40 | Viljelijäpuheenvuoro kukkivien kaistojen käytännön toteutuksesta, Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu kalvot | |
11.00 | Houkutus- ja kumppanuuskasvit kaalikärpästen hallinnassa, Anne Nissinen, Luke kalvot | |
11.25 | Loppuyhteenveto, Pirjo Kivijärvi, Luke | |
11.30 | Tilaisuus päättyy |
Tilaisuus järjestetään yhdessä Kurvi-hankkeen (Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta) kanssa.
Webinaari 3:
Kerääjäkasvit vihannes- ja perunatilojen viljelykierroissa,
To 18.2.2021 klo 10.00-11.30
10.00 | Kerääjäkasvien käyttö vihannes- ja perunatiloilla, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi | |
10.20 | Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke | |
10.40 | Kerääjäkasvien hyödyntäminen eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Luke | |
11.05 | Ristikukkaisten kerääjäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Luke | |
11.25 | Keskustelua | |
11.30 | Tilaisuus päättyy |
12.1. MAATALOUDEN VESIENSUOJELU
Tammikuun webinaarissa esiteltiin hankkeita, jotka tekevät valuma-aluetason tutkimusta erilaisten maanparannusaineiden käytöstä sekä niiden vesistövaikutuksista.
- Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU), erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus
- Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona (RAKENNEKALKKI), projektipäällikkö Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu
- Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille (KIPSI), projektipäällikkö Pekka Salminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
***
KUITU-hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella. Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Jokioisten kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa.
RAKENNEKALKKI-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ohjeistusta rakennekalkin käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona Suomen oloissa. Hankkeen tuloksena syntyy käytännön opas viljelijöille ja neuvojille rakennekalkituksen toteutukseen erilaisilla savimailla. Rakennekalkin vaikutuksia tutkitaan monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteissa Paimiossa ja Turussa sekä laajemmalla valuma-aluetason pilottikokeella Eurajoella. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun.
KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 – 85 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2022 aikana, mikä vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta merkittävästi. Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä.
Hankewebinaarit 2020
Vuoden 2020 aikana järjestetään webinaareja, joissa esitellään ajankohtaisia maatalouden ilmastonmuutokseen varautumista tukevia hankkeita, toimintaa ja ihmisiä hankkeiden takana.
8.12. VILJELYN MONIPUOLISTAMISEN HYÖDYT VILJELIJÄLLE JA YMPÄRISTÖLLE -WEBINAARI
Viljelyn monipuolistamisesta voi olla hyötyä sekä viljelijälle että
ympäristölle niin sadontuoton kuin maaperän mikrobiston ja viljely-
ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen
webinaarissa tarkasteltiin viljelyn monipuolistamisen
mahdollisuuksia ja haasteita. Webinaarissa kuultiin tuoretta tietoa
vaihtoehdoista monipuolistaa viljelyä sekä peltomaan mikrobiomin
tutkimuksesta.
Webinaaritallenne
Ohjelma:
Marjo Keskitalo: Kasvintuotannon monipuolistamisen monet keinot ja hyödyt
Kaija Hakala: Mitä, miten ja miksi kannattaa monipuolistaa
Janne Kaseva: Vastemonimuotoisuus on asian ytimessä
Sannakajsa Velmala: Peltomaan mikrobiomin ja hiilen pysyvyyden
tutkimusta koko maan kattavasti
Sari Himanen: Tukea ekosysteemipalveluille monipuolisella viljelyllä
12. JA 13.11. MAAN KASVUKUNNON HOITO
Webinaareissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan maan kasvukunnon hoidon hankkeiden annista. Virtuaalisilla hanketreffeillä päästiin tutustumaan hankkeisiin ja kuulemaan, mitä on tehty tai tulossa, mitä materiaaleja hankkeilla on tarjolla ja mitä hankkeissa on opittu.
Esittelyssä:
- Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA): Sami Talola, MTK-Varsinais-Suomi kalvot
- Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO): Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti kalvot
- Carbon Action –alusta: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group kalvot
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä (Maahinen) ja Peltomaiden kemiallisen tilan valtakunnallinen seurantatutkimus (Valse V): Jaakko Heikkinen, Luonnonvarakeskus (ei videointia) kalvot
- Elinvoimainen maatila (ELINAII): Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
- Laatumarja: Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi: Minna Pohjola, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
5.11. TURVEPELTOJEN ILMASTOVAIKUTUKSET JA TURVEPELTOJEN VILJELYN ILMASTORATKAISUT -WEBINAARI
Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot
Neuvojille suunnatun webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).
23.6. KASVINTERVEYS
LukeKaskas–mobiilisovellus. LukeKasKas-mobiilisovellus tuo kasvitauti- ja tuhoojatiedon viljelijöille reaaliajassa ja paikkatietoon sidottuna. Sovelluksessa viljelijä voi tehdä havainnon omalla älypuhelimellaan niin, että tieto liitetään automaattisesti havaintolohkoon. Viljelijä saa sovelluksen tietokorteista apua kasvintuhoojien tunnistamiseen, ja LukeKaskasiin voi lisätä myös valokuvan havainnostaan. Tuhoojahavainto tallentuu tietokantaan ja karttapohjaan, jolloin se on myös muiden käyttäjien ja tutkimuksen hyödynnettävissä. Sovelluksen toimivuus perustuu laajaan käyttäjäjoukkoon.
Etäluettavat ansat tuholaisten seurannassa (Insect pest monitoring by IoT). Nykyiset manuaaliset kelta-ansoihin ja feromonipyydyksiin perustuvat tarkkailutavat otettiin käyttöön avomaan viljelyksillä ja hedelmä- ja marjatarhoissa 1990-luvulla. Perinteisillä tavoilla tuholaisia on seurattu meillä lohkokohtaisesti siis jo ainakin noin 30 vuotta. Nykyisin löytyy tämän manuaalisen tavan rinnalle ja korvaajaksi kaupallisia etäluentalaitteita ulkolaisilta valmistajilta lähinnä Euroopasta ja USA:sta, mutta komponentit tulevat yleensä Aasian markkinoilta. Esineiden internet – Internet of things (IoT) – avaa 4- ja/tai 5G-verkossa nyt jo ja tulevaisuudessa lukuisia mahdollisuuksia kehittää kasvien tuholaistarkkailua reaaliaikaiseksi.
29.5. TURVEPELLOT
Webinaaritallenteet: Turvepäästö ja RATU
- Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö)
- Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)
- Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)
Turvepäästö: tavoitteena on todentaa mittauksiin perustuen turvemaiden viljelystä syntyvän ympäristökuormituksen määrä ja koostumus sekä kartoittaa viljelijöiden välittömästi käytössä olevat keinot ja niiden vaikuttavuus päästöjen vähentämisessä.
SOMPA: kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.
OMAIHKA: kehitetään ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuotetaan tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi.
RATU: kehitetään viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyönä ratkaisuja siihen, miten voidaan edistää turvemaiden ilmastoystävällistä käyttöä maataloudessa ja toteuttaa tehokkaimpia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
7.5. PALKOKASVIT, OSA 2
Leg4Life (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) pyrkii kotimaisten palkokasvien viljelyä ja käyttöä lisäämällä saamaan aikaan yhteiskunnallisen muutoksen kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää. Hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään. Leg4Life-hankkeen visiona on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota. Hanketta ovat toteuttamassa Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus.
LegumeGap is a project funded by MMM Makera as part of the ERANET SusCrop consortium. We investigate the “yield gap”, the difference between achievable and achieved yields, in faba bean and soybean across Europe, and test ways of reducing it through crop management and knowledge sharing. In this way, we aim to improve Europe’s protein self-sufficiency through the highest potential production of protein per hectare in cool (faba bean) and warm (soybean) climates. The project has useful synergies with Leg4Life and Legumes Translated.
ProFaba is also a SusCrop project and is linked to Academy of Finland project Papugeno and Danish Innovation Fund project Norfab, all of which are developing genomics-based tools for faba bean breeding. We are sequencing the genome and gathering information on its variation. We are phenotyping a set of cultivars for responses to key diseases, such as chocolate spot, and stresses, such as rootzone acidity. By putting the genotype and phenotype together, we will identify DNA sequences associated with tolerance or resistance to the stresses and develop markers that breeders can use for rapid and efficient selection.
23.4. PALKOKASVIT, OSA 1
Tallenteessa kohdassa 25:30-26:50 esitetty kuva on lähteestä: Geels, F.W. 2011. The multi-level perspective on sustainability transitions: Response to several criticisms. Environ. Innov. Soc. Transit 1:24-40.
Ground For Growth on verkosto, johon kuuluu maanviljelijöitä, kuluttajia, ja heidän organisaatioitaan, kuten myös järjestöjen edustajia ja ruokayrittäjiä, jotka työskentelevät yhdessä tutkijoiden kanssa luodakseen tulevaisuuden polkuja palkokasvien lisääntyvälle tuottamiselle ja kulutukselle Suomessa. Verkosto keskittyy palkokasveihin, joita voidaan viljellä Suomessa. Näitä ovat esimerkiksi härkäpavut, herneet, lupiinit ja jossain määrin soija.
Legumes Translated tukee palkokasvien tuotantoa ja käyttöä ja luo verkostoja toimijoiden välille.
Hukka: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät. Hankkeen tavoitteena on parantaa herneen, härkäpavun ja makealupiinin viljelyn kannattavuutta ja luoda toimiva tuotantoketju sekä tähdätä valkuaisomavaraisuuden kohentamiseen kaikkia osapuolia edesauttavin menetelmin.
15.4. KESTÄVÄN MAATALOUDEN HANKKEET
- Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan
- Viljellään viisaasti
- Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot ja Osaamisella tehoa
***
Webinaarisarja ilmastonmuutoksesta 2019
ETÄLUENNOT
Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
To 28.3. klo 10-11 Energia ja ilmastonmuutos
Alustajana Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi
To 18.4. klo 10-11 Viljelijöiden näkemyksiä maatilojen ilmastotoimista ja niiden esteistä ja edistäjistä
Alustajana Sakari Raiskio, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ke 5.6. klo 10-11 Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos
Alustajana erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 8.10. klo 10-11 Ilmastonmuutos ja hyvinvointi
Alustajana apulaisprofessori Annukka Vainio, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 26.11. klo 10-11 Metsät ja ilmastonmuutos
Alustajana Raija Laiho, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Webinaarisarja on järjestetty osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-koordinaatiohanketta.
***
Verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta maataloudessa
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa järjestettiin vuosien 2017-2018 aikana monipuolinen verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta. Nyt kaikki videot ja kalvot ovat vapaasti saatavilla tällä nettisivulla.
Käy tutustumassa itseäsi kiinnostaviin aiheisiin, olipa se peltojen hiilensidonta, peltojen kasvukunnon ylläpito, alus- ja kerääjäkasvien käyttö, peltojen vesitalous, energiaomavaraisuus tai ilmastopolitiikka. Alla listaus verkkoluentojen aiheista ja alustajista:
ETÄLUENNOT
12.12.2017 klo 10 Alus- ja kerääjäkasvien viljely, kalvot, alustuksen video (42 min)
Alustajana tutkija, MMT Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta
15.1.2018 klo 13 Kierrätysravinteiden käyttö, kalvot, alustuksen video (49 min)
Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta
15.1.2018 klo 13.30 Biologinen typensidonta, kalvot, alustuksen video (45 min)
Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta
Ke 24.1.2018 klo 10 Peltojen hiilensidonta kalvot, alustuksen video (60 min)
Alustajana tutkimusprofessori, FT Kristiina Regina Lukesta.
Ke 31.1.2018 klo 10 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kalvot, alustuksen video (1h 13 min)
Alustajana erikoistutkija, MMT Oiva Niemeläinen Lukesta.
Ti 6.2.2018 klo 10 Peltojen vesitalous kalvot, alustuksen video (1h 8 min)
Alustajana toiminnanjohtaja Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta.
Pe 16.2.2018 klo 10 Uudet viljelymenetelmät; päällekkäis- ja sekaviljely kalvot, alustuksen video (1h 3 min)
Alustajana erikoistutkija, FT, MMK Sari Himanen Lukesta.
Ti 27.2.2018 klo 10 Tilan energiaomavaraisuus kalvot, alustuksen video (1 h 2 min)
Alustajana johtava asiantuntija, MMM Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta
Ti 13.3.2018 klo 13 Maan kasvukunnon ylläpito kalvot, alustuksen video (47 min)
Alustajana tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta
Ma 26.3.2018 klo 14 Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia kalvot, alustuksen video (1 h 11 min)
Alustajana neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä