Aihealue: Alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten hankkeiden verkostoitumis- ja tiedonjakotapahtuma verkossa Kohderyhmä: Energia- ja ilmastohankkeiden parissa työskentelevät, energiatoimijat sekä maaseudun kehittäjät Hinta: Tilaisuus on maksuton Ilmoittautuminen:Ilmoittautumislomake tai osoitteesta: https://tapahtumat.metsakeskus.fi
Tervetuloa verkostoitumaan, kertomaan toiminnastasi, kuulemaan hyvistä käytännöistä ja saavutuksista sekä jakamaan kokemuksia!
Lisätiedot: Jari Toivoniemi, Suomen metsäkeskus, 050 314 0453, jari.toivoniemi@metsakeskus.fi
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys (HIME) –hanke, Maaseudun energiayrittäjyys –koordinaatiohanke ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) –koordinaatiohanke.
Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksen johtaja Martin Scholten kertoo videolla kiertotaloudesta maataloudessa ja ruokajärjestelmässä.
Muutama poiminta:
Kiertotalous yrittää välttää ruoantuotannon resurssien päätymistä hukkaan, resurssit yritetään käyttää hyödyksi
Kiertotaloudessa ytimessä on maaperä, maaperä voi toimia hiilivarastona ja hiilinieluna
Kotieläintuotanto ja lanta ovat olennainen osa hiilen ja ravinteiden kiertoa ruoantuotannossa
Kotieläimet ovat olennainen osa kestävää ruoantuotantoa ja kiertotaloutta, eläimille voidaan syöttää rehua, joka ei ole ihmisruoaksi kelpaavaa esimerkiksi nurmea
Lähestymistapa on systeemitasoinen (eli ehkä sen voisi lyhyesti kuvata niin, että yritetään löytää kokonaisvaltaisemmin ratkaisuja, ei osaoptimoida yhtä pientä osasta)
Millaisilla keinoilla voi tuottaa ilmastohyötyjä, ravinnekiertoa ja taloudellista kannattavuutta yhtä aikaa? Sitran selvitys kokoaa yhteen maatiloilla jo nyt käytössä olevia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät kiertotaloutta ja tuovat taloudellisia säästöjä. Selvityksessä esitellään myös hyviä esimerkkejä maatiloilta.
Miten selvityksessä esitellyt ratkaisut edistävät kiertotaloutta?
• Lannan jakeistamisen eli lietelannasta kiintoaineen ja sen sisältämän fosforin erottaminen parantaa lannan sisältämien ravinteiden hyödyntämistä.
• Apila sekä muut alus- ja kerääjäkasvit pystyvät hyödyntämään varsinaisten viljelykasvien tähteistä ja maasta vapautuvia ravinteita ja edistää siten ravinteiden kiertoa.
• Palkokasvit, kuten herne, härkäpapu ja lupiini, sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin niiden käyttäminen viljelykierroissa vähentää väkilannoitetypen käyttöä.
• Maatilojen yhteistyö ja jakaminen tukee näiden ja muiden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen käyttöönottoa. Maatilayhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotilojen yhteisiä viljelykiertoja tai maatalouskoneiden jakamista.
Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja hakemaan ideoita kiertotaloudesta ruokajärjestelmässä! Miten Palopuron agroekologinen symbioosi luo uutta toimintamallia ravinnekiertoon ja yhteistyöhön? Miten CIRCWASTE -hanke vie kohti kiertotaloutta Keski-Suomessa? Kansainvälistä biokaasuosaamista puheenvuoroissaan seminaariin tuovat Kansainvälisen IEA Bioenergy Task 37:n biokaasutyöryhmän jäsenet. Iltapäivällä ohjelmassa on kiertoajelu Keski-Suomessa linja-auton kyydissä ja tutustuminen Metener-yritykseen Laukaassa sekä Äänekosken biotuotetehtaaseen.
10.35How to combine insect farming with biogas processes?Jan Liebetrau, Head of Department for Biochemical Conversion and Head of Work group for Process biology at Deutsches BiomasseForschungsZentrum gemeinnützige Gmb (DBFZ), video
Metener Oy in Laukaa. Company offering solutions and technology for biogas production and upgrading, founder Mr. Erkki Kalmari (Vaajakoskentie 104, 41310 Leppävesi)
Metsä Group’s bioproduct mill in Äänekoski. It is producing high-quality pulp and a broad range of other bioproducts, such as tall oil, turpentine, bioelectricity and wood fuel (Sarvelantie 1, 44100 Äänekoski)
17.00 End of the excursion and back in the Jyväskylä City Centre at railway station
In workshop there are opportunities to discuss with international energy experts, the members of IEA Task 37: energy from biogas.
Maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta on julkaistu. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 julkaistiin 21.9.2016.
”Suomen kansallinen kiertotalouden tiekartta aloittaa uudenlaisten ratkaisujen luomisen, joita Suomi tarjoaa ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen hupenemisen ja kaupungistumisen haastamalle maailmalle. Kiertotalouden ensimmäiset ratkaisut perustuvat Suomen perinteisiin vahvuusalueisiin ja täten voisivat tarjota kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja sekä vuosittain miljardien eurojen arvonlisän.”
Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.
Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.
Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.
Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.
Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.
Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.
