Meitä kaikkia eri rooleissa toimivia tarvitaan, jotta maataloutemme toimintakyky säilyy ilmaston muuttuessa. Työpajan tavoite on lisätä osallistujien valmiuksia tunnistaa omat mahdollisuutensa tukea ilmastonmuutokseen varautumista maataloudessa. Tule pohtimaan ja keskustelemaan, mitä kaikkea sopeutumiseen kuuluu ja miten sinä voit toimia edistääksesi sopeutumista.
Ilmoittaudu mukaan Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville ja työpajoihin viimeistään 30.10.2026 tässä linkissä. Samasta linkistä löydät lisätietoja Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät -tapahtumasta ja sen ohjelmasta. Tämä työpaja on numeroltaan 2 C. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa.
Työpajan järjestävät yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Armas – ja Preciliece -hankkeet (Taru Palosuo, Karoliina Rimhanen, Riitta Savikko) ja Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö (Pia Lehmusvuori).
Lisätietoja työpajasta luonnonvara-alojen sopeutumisen asiantuntijalta Pia Lehmusvuorelta, pia.lehmusvuori@elinvoimakeskus.fi tai puh. 0295 038 093.
Tervetuloa työpajaan kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden sopeutumisesta ilmastonmuutokseen!
Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.
Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.
Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut • Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä. • Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille. • Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti. • Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.
Kalvot ja tallenne
Tilaisuuden YouTube-lähetyksessä ilmeni pätkimistä, josta suuret pahoittelut. Tämän vuoksi tallenne on katsottavissa vielä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen tästä linkistä. Tallennesivulta löytyy esitysten aikaleimat, joita klikkaamalla pääsee suoraan ko. esityksiin.
OHJELMA Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)
9.30–10.00 Aamukahvit
10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia) 10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta 10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke) 10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke) 10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke) 11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke) 11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke) 11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)
Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)
13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä 13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke) 13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille? Tuuli Orasmaa (MMM) 14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK) 14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke) 14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä 14.45–15.00 Kahvitauko 15.00 Paneelikeskustelu Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus? Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää? Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke) Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK) 15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM) 15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)
Lisätietoja: Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi
Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.
Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81
Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja edistetään jatkossakin Hiilestä kiinni -yhteisössä. Tilaa yhteisön uutiskirje tästä linkistä. Jos yhteisön toiminta kiinnostaa, niin kerrothan yhteystietosi, ideasi ja toiveesi tällä lomakkeella.
Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.
Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.
Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista.
Ilmastoviisas maatilayritys -kirja kokoaa yhteen alan tuoreinta tutkimustietoa ja kuvaa käytännöllisiä tilatason ratkaisuja. Siinä käsitellään laajasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhdetta sekä ilmastoviisasta peltoviljelyä ja kotieläintuotantoa unohtamatta energiankäyttöä, metsien merkitystä ja ruoan ilmastovaikutuksia.
Kirja julkaistaan osana ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -kirjasarjaa. Kirjoittajina on kattava joukko Suomen johtavia tutkijoita ja alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta, ProAgriasta, MTK:sta, Valiolta, BSAG:sta, SYKE:stä, Ilmatieteen laitokselta ja Fabasta. Kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta.
Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä ruokajärjestelmä” -sivuston alle on koottu tuoretta tutkimustietoa ruokajärjestelmästä ja sen vaatimista muutoksista kohti ilmastoystävällisempää kulutusta ja tuotantoa.
Maanviljelijä ruokkii maata, joka ruokkii pieneliöitä, jotka puolestaan ruokkivat kasveja, jotka ruokkivat meitä. Kuulostaa selkeältä, mutta pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon vaikuttavat monet asiat. Maanviljelijät jatkuvasti kokeilevat ja oppivat kokemuksistaan, etenkin nyt kun ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Nuoret maanviljelijä – tutkijat Juuso Joona Joutsenosta ja Tuomas Mattila Pusulasta kertovat 8- osaisessa Yle Areenan podcast-sarjassaan omista kokemuksiaan sekä maanviljelijöinä että tutkijoina.
Pisteellämme käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Keskustelun aiheina olivat esimerkiksi vieraslajit, rikkakasvit, turvepeltojen hyödyt ja haasteet ja ilmastoviisas karjatalous lehmien syyllistämisen sijasta. Osa väestä koki ilmastokeskustelun menneen vaalikeväänä vouhotukseksi ja maaseudun ja maatalouden positiivisten ilmastoratkaisujen jääneen ihan pimentoon julkisessa keskustelussa ja vain kaupunkinuorten elämäntavan olevan esillä. Metsien hiilinielulaskenta oli myös keskusteluissa. Metsät ja hiilinielut –teema ja metsänhoito- ja hakkuutavat koettiin hämmentävänä, kun mielipiteitä ja tutkimustuloksia on niin monenlaisia ja Luonnonvarakeskuksen uutisoinnissakin on ollut erilaisia tuloksia. Myös pölyttäjille hyötyjä tuovat kasvit olivat keskusteluteemana, niin luonnon niittykasvit kuin pelloilla viljeltävät kukkivat viljelykasvit, kuten apilat, härkäpapu, hunajakukka ja ahdekaunokki. Luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot sekä peltojen pientareet voivat tarjota hyötyhyönteisille ruokaa ja suojaa. Hyönteisistä ravintoverkko jatkuu esimerkiksi lintuihin. Monimuotoiset elinympäristöt auttavat eliöitä varautumaan ilmastonmuutokseen.
Naapuripisteellä OPALLife-hankkeen väki kertoi PeltoOptimi-työkalun mahdollisuuksia peltojen luokitteluun. Luonnonvarakeskuksen osastolla esiteltiin monipuolisesti maatalouden tutkimuksen teemoja. Esillä oli muun muassa erikoisempia viljelykasveja, kuten härkäpapua, kuminaa, tattaria, kvinoaa ja amaranttia; hiilijalanjälkilaskentaa, kierrätysravinteita, ravinnetaseita, kasvinterveyden tutkimusta, pölyttäjätutkimusta, puutarhatutkimusta ja luomututkimusta.
Kiitos kaikille pisteellämme piipahtaneille!
Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
OKRA-näyttelyn 2019 ilmastopiste Luonnon- varakeskuksen osastolla. Elina Nurmi kertoo OPALLife-hankkeesta. kuva: Riitta Savikko
Peltopäivä 19.6.2019 Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa
Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?
Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
Miten lajikirjoa voi havainnoida?
Miten monimuotoisuutta voi lisätä?
Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.
Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
Klo 15 kahvitarjoilu
Klo 16 tilaisuus päättyy
Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.
Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.
