Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessaIlmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.
Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.
Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista.
Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30
| 13.00 | Tervetuloa tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus |
| 13.05 | Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus |
| 13.25 | Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu? yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto |
| 13.45 | Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus |
| 14.05 | Kahvitauko |
| 14.15 | Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus |
| 14.35 | Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi |
| 14.55 | Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa viljelijä Tuomas Huotari |
| 15.15 | Keskustelua ja chatin kysymysten purku |
| 15.30 | Tapahtuma päättyy |
Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.
Tervetuloa!
Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Ilmastoviisas maatilayritys -kirja kokoaa yhteen alan tuoreinta tutkimustietoa ja kuvaa käytännöllisiä tilatason ratkaisuja. Siinä käsitellään laajasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhdetta sekä ilmastoviisasta peltoviljelyä ja kotieläintuotantoa unohtamatta energiankäyttöä, metsien merkitystä ja ruoan ilmastovaikutuksia.
Kirja julkaistaan osana ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -kirjasarjaa. Kirjoittajina on kattava joukko Suomen johtavia tutkijoita ja alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta, ProAgriasta, MTK:sta, Valiolta, BSAG:sta, SYKE:stä, Ilmatieteen laitokselta ja Fabasta. Kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta.
Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä ruokajärjestelmä” -sivuston alle on koottu tuoretta tutkimustietoa ruokajärjestelmästä ja sen vaatimista muutoksista kohti ilmastoystävällisempää kulutusta ja tuotantoa.
Lue lisää: https://www.luke.fi/kampanja/kestava-ruokajarjestelma/
Maanviljelijä ruokkii maata, joka ruokkii pieneliöitä, jotka puolestaan ruokkivat kasveja, jotka ruokkivat meitä. Kuulostaa selkeältä, mutta pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon vaikuttavat monet asiat. Maanviljelijät jatkuvasti kokeilevat ja oppivat kokemuksistaan, etenkin nyt kun ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Nuoret maanviljelijä – tutkijat Juuso Joona Joutsenosta ja Tuomas Mattila Pusulasta kertovat 8- osaisessa Yle Areenan podcast-sarjassaan omista kokemuksiaan sekä maanviljelijöinä että tutkijoina.
Maanviljelijän tietobaari: https://areena.yle.fi/1-50217136
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke oli mukana OKRA-näyttelyssä Oripäässä 3.-6.7.2019 Luonnonvarakeskuksen osastolla. Pisteellämme saattoi osallistua ilmastonmuutokseen varautumisen kiinnostavia keinoja koskevaan kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saimme 105 kpl ja arvontapalkinnot, muistikirjat, on postitettu kunkin päivän onnekkaille. Lisäksi jaossa oli tietokortteja Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja Suometsien ilmastoviisas metsänhoito. Posterissa esittelimme maatilojen ilmastotoimia ja palkokasvien hyötyjä. Jaoimme pisteellä niittysiemenseosta pienissä pusseissa, pussukoita lähti maailmalle 595 kpl.
Pisteellämme käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Keskustelun aiheina olivat esimerkiksi vieraslajit, rikkakasvit, turvepeltojen hyödyt ja haasteet ja ilmastoviisas karjatalous lehmien syyllistämisen sijasta. Osa väestä koki ilmastokeskustelun menneen vaalikeväänä vouhotukseksi ja maaseudun ja maatalouden positiivisten ilmastoratkaisujen jääneen ihan pimentoon julkisessa keskustelussa ja vain kaupunkinuorten elämäntavan olevan esillä. Metsien hiilinielulaskenta oli myös keskusteluissa. Metsät ja hiilinielut –teema ja metsänhoito- ja hakkuutavat koettiin hämmentävänä, kun mielipiteitä ja tutkimustuloksia on niin monenlaisia ja Luonnonvarakeskuksen uutisoinnissakin on ollut erilaisia tuloksia. Myös pölyttäjille hyötyjä tuovat kasvit olivat keskusteluteemana, niin luonnon niittykasvit kuin pelloilla viljeltävät kukkivat viljelykasvit, kuten apilat, härkäpapu, hunajakukka ja ahdekaunokki. Luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot sekä peltojen pientareet voivat tarjota hyötyhyönteisille ruokaa ja suojaa. Hyönteisistä ravintoverkko jatkuu esimerkiksi lintuihin. Monimuotoiset elinympäristöt auttavat eliöitä varautumaan ilmastonmuutokseen.
Naapuripisteellä OPALLife-hankkeen väki kertoi PeltoOptimi-työkalun mahdollisuuksia peltojen luokitteluun. Luonnonvarakeskuksen osastolla esiteltiin monipuolisesti maatalouden tutkimuksen teemoja. Esillä oli muun muassa erikoisempia viljelykasveja, kuten härkäpapua, kuminaa, tattaria, kvinoaa ja amaranttia; hiilijalanjälkilaskentaa, kierrätysravinteita, ravinnetaseita, kasvinterveyden tutkimusta, pölyttäjätutkimusta, puutarhatutkimusta ja luomututkimusta.
Kiitos kaikille pisteellämme piipahtaneille!
Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
Peltopäivä 19.6.2019
Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa
Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus
-miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?
Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
Miten lajikirjoa voi havainnoida?
Miten monimuotoisuutta voi lisätä?
Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.
Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
Klo 15 kahvitarjoilu
Klo 16 tilaisuus päättyy
Ilmoittaudu mukaan pian täällä https://link.webropolsurveys.com/S/2D10C1A75BFCEEC6. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tarkempi ohjelma ja tulo-ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.
Tervetuloa!
Lapset tervetuloa mukaan myös!
Lisäinfoa: Iiris Mattila (iiris.mattila (a) gmail.com) ja Riitta Savikko (riitta.savikko (a) luke.fi).
Tapahtuman järjestävät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa.
Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.
Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.
Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 6.5.2019: IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti
Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.