Avainsana: härkäpapu

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Papuja naudoille-webinaari 23.11.2023

Yksivuotisten palkokasvien (herneen ja härkäpavun) käyttö nautojen ruokinnassa kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten hernettä ja härkäpapua voi käyttää nautojen rehuna, kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna. Millaisia hyötyjä palkokasvien käytöllä voi saada, millaisia haasteita näissä rehuissa on ja millaisia ratkaisukeinoja haasteisiin on. 
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.  

Aika: torstai 23.11.2023 klo 13-15.30
Paikka: etänä Teamsilla, liity mukaan tästä linkistä!

Tapahtuman tallenne.

Ohjelma
13.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf)
13.05  Johdanto: miksi ja miten palkokasveja naudoille, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
13.30  Härkäpapu ja herne kokoviljasäilörehuna, Paula Rissanen, Helsingin yliopisto kalvot (pdf)
13.55  Härkäpapu ja herne väkirehuna, Olli Pitkänen, Helsingin yliopisto kalvot (pdf)
14.20  Murskesäilöntä haastaa kuivauksen papujen ja herneiden varastoinnissa rehukäyttöön, Liisa Keto, Luke kalvot (pdf)
14.45  Viljelijäpuheenvuoro, Pellervo Kässi, Kuukkajärven maito, Uurainen
15.10  Rehutaulukkokuulumisia, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
15.25  Yhteenveto, Anna-Katri Laakkonen, ProAgria Itä-Suomi
15.30  Tapahtuma päättyy  

Ilmoittautuminen: viimeistään 21.11.2023 tämän linkin kautta!
Ilmoittautuneille lähetetään etukäteen osallistumislinkki sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin (kalvot, tallenne). Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustukset nauhoitetaan ja ne tulevat myöhemmin saataville Luonnonvarakeskuksen YouTubeen ja järjestäjähankkeiden nettisivuille.  

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.  

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke ja Resilience for Dairy -hanke sekä ProAgria Itä-Suomen Mainio Maitotila -hanke ja Helsingin yliopiston vetämä Leg4Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä -hanke.  

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

   
Image
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kotimaista papua pelloille, pötsiin ja possuille -webinaari 12.3.2021

–  Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelyn hyödyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
 

Aika: 12.3.2021 klo 10.00-12.30

Kotimaisen valkuaisen tuotannon ja käytön vauhdittamiseksi järjestämme kevään aikana kaksi webinaaria. Ensin keskitymme palkokasvien viljelyyn ja rehukäyttöön.  

Webinaaritallenne

Ohjelma

10:00  Tervetuloa –  Marjukka Lamminen, tutkija ja vuorovaikutusvastaava, Leg4Life-hanke, Helsingin yliopisto
10:05 Palkokasvien markkinanäkymät – Max Schulman, vilja-asiamies, MTK
10:30 Onko härkäpavusta rypsin haastajaksi lypsylehmien ruokinnassa? – Aila Vanhatalo, professori, Helsingin Yliopisto
11:05 Palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon – Ansa Palojärvi, tutkija Luonnonvarakeskus 
11:30 Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä ja käytöstä sikojen ruokinnassa – Juha Junnila, Junnilan tila
11:55 Keinoja herneen ja härkäpavun viljelyyn – Heikki Jalli, tutkija, Luonnonvarakeskus 
12:15 Päivän yhteenveto – Marjukka Lamminen

Ohjelma (pdf)

Lisätietoja:
Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala@luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563 marjukka.lamminen@helsinki.fi 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä:
Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Täsmäpapu-hanke.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Kotimaiselle valkuaistuotannolle vauhtia!

kuva sinilupiinista

Webinaari tiistaina 17.11.2020   klo 13.00-15.00

Ohjelma:

13.00 Avaussanat
Johtava tutkija Ari Rajala, Luonnonvarakeskus (Luke)
13.20  Herneen ja härkäpavun viljelykokemuksia
Viljelijä, siemenpakkaaja Kalle Pertola, Tilasiemen Oy
13.40 Kaksivaiheinen palkokasvien korjuu
Viljelijä, siemenpakkaaja Jukka Peltomäki, Pelto-Paturi Oy / Tilasiemen Oy
14.00  Luomuvalkuaisen tuotanto
Viljelijä Esa Heinonen, Koivunalhon luomutila
14.20 Lohkotietopankin kertomaa palkokasvien viljelyn kannattavuudesta
Johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
14.40  Kotimaisen kasvivalkuaisen käyttö rehuteollisuudessa
Hankintapäällikkö Taneli Marttila, A-Rehu Oy
14.55 Loppupuheenvuorot
15.00Tapahtuma päättyy
 Puheenjohtajana toimii tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus (Luke)

Webinaarin nauhoitus

Webinaarin järjesti Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät.

organisaatioiden logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa seminaariin ”Hernettä, härkäpapua, lupiinia vai soijaa peltoon? – Keinoja palkokasvien tuotannon monipuolistamiseksi” 12.2.2019 Jokioisiin

 

Härkäpapukasvusto kesällä 2017. Kuva: Elina Nurmi.
Härkäpapukasvusto kesällä 2017. Kuva: Elina Nurmi.

Suomalaista peltoviljelyä ja ruokavaliota yhdistää se, että molempiin tarvitaan enemmän palkokasveja. Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen palkokasviseminaariin!

Neljännes kuluttajista on erittäin kiinnostunut uusista tuotteista, paljastaa Scenoprot-hankkeen selvitys. Kuluttajien kysyntään vastaaminen erikoiskasviviljelyä lisäämällä monipuolistaisi kotimaista ruoantuotantoympäristöä sekä parantaisi alkutuotannon erikoistumismahdollisuuksia ja kilpailukykyä.

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen seminaariin, jossa nostetaan esille hyviä palkokasvien viljelykäytäntöjä ja uusia lajikkeita. Yrityspuheenvuoroissa kuulemme palkokasvien elintarvikekäytön vaatimuksista sekä viimeaikaisista maailmanvalloituksista. Kerromme uusista tutkimustuloksista ja pohdimme yhdessä, miten alalle saataisiin lisäpotkua.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen FutureCrops– ja Scenoprot-hankkeet

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-näyttelyssä härkäpapuvisaa ja tietoa maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke osallistui OKRA-maatalousnäyttelyyn  osana Luonnonvarakeskuksen osastoa. Pisteellämme sai arvuutella purkin sisältämien härkäpavun siementen määrää. Lisäksi pöydällämme oli jaossa tietokortteja eri teemoista: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja neljäntenä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. OKRAan jaettavaksi ehti myös aivan painotuore tietokortti Suometsien ilmastoviisas metsänhoito.

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali
Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Naapuripisteillä OPAL-Life-hanke kertoi PeltoOptimi-työkalusta, jonka avulla viljelijä voisi pisteyttää peltojansa esimerkiksi satopotentiaalin, sijainnin ja ympäristövaikutusten pohjalta. Toisessa naapuripöydässä SOMPA-hanke kyseli viljelijöiden näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytapojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta arkeen. Luken osastolla esillä olleet erikoiskasvit, tai tulevaisuuden viljelykasvit, kiinnostivat myös kovasti kävijöitä. Onkos sinulle tattari tuttu, entä sinilupiini tai kvinoa? Erikoiskasveista löytyy lisätietoja FutureCrops-hankkeen sivuilta.

Härkäpapuvisaamme osallistui  kaikkiaan 766 ihmistä. Kiitos kaikille osallistujille! Purkin siemenmäärä luvattiin kertoa OKRAn jälkeen tällä nettisivulla, joten tässä se tulee: 2018. Oikean määrän tiesi tai arvasi 14 vastaajaa. Kahdenkymmenen siemenen haarukalla lähellä oikeaa vastausta oli lisäksi 17 vastaajaa.

Ja mitenkäs härkäpapu sitten liittyy ilmastoviisaisiin ratkaisuihin? Härkäpapu kuuluu palkokasveihin, se kykenee biologiseen typensidontaan. Osana viljelykiertoa se tuottaa peltoon viherlannoitusta, tekee hyvää maan rakenteelle ja siitä saavat niin kotieläimet kuin ihmiset proteiinipitoista syötävää. Lisäksi pölyttäjät ja hyötyhyönteiset pitävät härkäpavun tuottamasta medestä. Eli härkäpapu on yksi esimerkki todella monihyötyisestä kasvista. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 2018 Härkäpavun viljelijän huoneentaulun, johon on koottu olennaisimmat viljelyvinkit.

 

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi
Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.
Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 4-7.7.2018. Näyttelyssä kävi neljän päivän aikana yli 81 000 vierasta. Ensi vuonna OKRA-näyttely on tulossa 3.-6.7.2019, tuttuun tapaan Oripään lentokentällä.

Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Farmarissa maatilojen ilmastoratkaisujen asialla

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kertoi Farmari-maatalousnäyttelyssä 14.-17.6. Seinäjoella maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Esittelypisteemme oli osa Biotalous-osastoa. Pisteellä saattoi tutustua esittelykasveihin: härkäpapuun, herneeseen, ruisvehnään, öljyretikkaan ja muokkausretikkaan. Esittelykasvien avulla kerroimme maan kasvukunnon hoitamisesta viljelykasvivalintojen avulla ja toisaalta mahdollisuuksista valkuaisrehun tuottamiseen. Kasveista voit lukea lisää täällä.

Pisteellämme sai osallistua esittelykasvien siementunnistustietovisaan. Tietovisaan osallistui kaikkiaan 390 henkilöä. Palkintona olleet muistikirjat on postitettu arvonnassa onnekkaille vastaajille. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä piipahti infopisteellämme ja osallistui tietovisaan. Ministeri muuten tunnisti siemenet 100 % oikein – jopa ilman niitä esittelymateriaaleja, jotka muilla vastaajilla olivat käytettävissä.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.
Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Infopisteellämme oli jaossa myös esitemateriaaleja. Mukaansa saattoi napata Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen –tietokortin, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta –tietokortin ja Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä –tietokortin.  Jaossa ollut Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa –taulukko kokoaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiiviiseen pakettiin yhteen arkkiin. Ilmastoviisaista ratkaisuista kiinnostuneiden tilojen pilottitilaverkostosta kerroimme pisteellä myös. Verkoston luominen on juuri aloitettu, jos aihepiiri kiinnostaa, niin lue lisää pilottitilatoiminnasta täältä.

Pisteellämme viljelijöitä kiinnostivat monenlaiset valkuaiskasvien viljelyn käytännön kysymykset. Niihin vastailimme parhaamme mukaan yhdessä saman esittelypisteen Tuota valkuaista-hankkeen kanssa ja Valkuaisfoorumi-hankkeen antia hyödyntäen. Kysymykset koskivat muun muassa härkäpavun hallanarkuutta (taimettuessaan on hallanarka), viljelytekniikkaa, viljelykokemuksia, viljelyaluetta (viljely puitavaksi onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla, säilörehuksi hieman pohjoisempanakin), härkäpavun pölytystä ja myös härkäpavun käyttöä ruokana. Viljelykasvien viljelyalat ja sadot Suomessa ja eri alueilla kiinnostivat kävijöitä. Niistä löytyy tietoa Luonnonvarakeskuksen ylläpitämistä satotilastoista. Kävijöiltä kuulimme myös kysymyksiä, että mitä se biotalous oikein tarkoittaa. Farmarin viestintätiimi halusi selventää maatalousnäyttelyn kävijöille tuota käsitettä ja teki aiheesta videoklipin.

Kiitos kaikille esittelypisteellämme pistäytyneille antoisasta Farmarista!

Riitta Savikko ja Sakari Raiskio

Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.
Biotalousosastoa Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

 

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto
Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Katso lisää kokeilujen kuulumisista.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua

Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Valkuaisomavaraisuuden edistämisessä keskeisimpiä asioita ovat kotimaisen kasvivalkuaisen tunnettuuden lisääminen ja kannattavuuden edistäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken, tuumattiin Valkuaisfoorumi-hankkeen järjestämässä työpajassa 12.2.2016.

Lisääntyvä herneen ja härkäpavun rehukäyttö kasvattaa viljelijöiden osaamista valkuaiskasvien viljelystä ja raivaa tietä laajemmalle elintarvikekäytölle. Valkuaiskasvien kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan muun muassa edistämällä suurkeittiöiden ja yrittäjien sekä rehuvalkuaisen tuottajien ja kotieläintilojen välistä yhteistyötä. Kotimaisen kasvivalkuaisen teemaviikot ravintoloissa ja kouluissa olisivat yksi keino saada kuluttajat kotimaisista kasvivalkuaisista tehtyjen aterioiden ääreen. Julkkiskokit voisivat ottaa kotimaiset kasvivalkuaisvaihtoehdot näkyvästi esiin.

Lue lisää työpajan annista Luken uutisesta Kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.