Vesa ja Meri-Tuuli Syrjänen viljelevät Vesan kotitilan peltoja Karkkilan Haavistossa. Vesa on ollut Kosken tilan isäntä vuodesta 2005 lähtien. Tila siirtyi luomuun vuonna 2012.
Maan kasvukunnon havainnointi ja monipuolinen viljelykierto kiinnostavat –lierot ja lapiot apuna kasvukunnon havainnoinnissa
-Innostuminen peltojen maanrakenteesta on syntynyt pikkuhiljaa vuosien varrella. Viime vuosina on ollut tarjolla monipuolisesti erilaisia luentoja, koulutuksia ja pellonpiennartapahtumia, joissa on teemana ollut maankasvukunto ja sen parantaminen. Toki peltoja on pyritty hoitamaan parhaan tietämyksen ja osaamisen mukaan tilalla jo aiemminkin, kertoo Vesa Syrjänen.
-Etenkin kasvivalikoima on pyritty pitämään monipuolisena. Tilamme oli suorakylvössä vuodesta 2002-2011 ja vuonna 2012 siirryimme luomuun. Ennen luomutuotantoon siirtymistä tilalla oli kierrossa viljojen lisäksi härkäpapua, kuminaa ja rypsiä sekä vuoteen 2007 saakka sokerijuurikasta. Nyt luomuvuosina kiertoon ovat tulleet mukaan apilapitoiset nurmet. Kuminasta luovuttiin yhden luomukokeilun jälkeen ja rypsi on kokeiltu syyskylvöisenä vasta kerran. Viljoista viljelykierrossa ovat mukana kaura ja syysruis, kuvailee Meri-Tuuli tilan viljelykasvivalikoimaa ja tehtyjä kokeiluita.
Meri-Tuuli aloitti agrologin opinnot viljelyn ja muun elämän ohessa syksyllä 2015.
-Opiskeluista saa aina enemmän irti, kun sen saa kytkettyä omaan elämään. Yksi ensimmäisiä opiskelutehtäviä oli tutustua muutamaan lohkoon pintaa syvemmältä. Tehtävässä tutkittiin maan mururakennetta, kasvien juuristoa, veden imeytymistä ja lierojen määrää. Lapio on hyvä työkalu viljelijälle, joten sen kanssa kaivaminen ja kasvuston alaiseen elämään tutustuminen oli jo tuttua. Lierojen kalastelu sinappiveden avulla ei kyllä omassa arjessa ollut aiemmin tullut edes mieleeni, juttelee Meri-Tuuli maan kasvukunnon havainnoinnin kokemuksistaan.
Lierotestillä voi selvittää kasvukunnon tilan
Lierojen määrä maaperässä kuvaa maaperän eloperäisen aineksen määrää, joten testi on hyvä lisä tehtäväksi edes joskus viljelijän arvioidessa omien peltojensa kasvukuntoa. Lierot ovat varteenotettava mittari maankasvukuntoa arvioitaessa.
Lierotestin ohjeita löytyy esimerkiksi ProAgrian nettisivulta peltomaan laatutestin yhteydestä. Maahan kaadetaan neljäsosaneliön alalle 10 litraa vettä, johon on sekoitettu 2 dl sinappijauhetta. Sinappivedestä kaadetaan ensiksi noin puolet ja pienen odottelun jälkeen loput. Jos maa ei ime vettä kunnolla, ei kaikkea vettä tarvitse kaataa. Sinappivesi ärsyttää kastematoja ja saa ne nousemaan käytävistään pellon pinnalle. Tästä lierot voi kerätä astiaan ja laskea. Tarkoituksena on laskea vain syvemmällä peltomaassa elävät kastelierot ja jättää muut lierot, kuten onki- ja peltolierot, jotka elävät peltomaan pinnassa, laskematta. Lierot voi lopuksi huuhdella puhtaalla vedellä ja päästää ne vapaaksi testikehikon ulkopuolelle.
-Kun tein lierotestiä pelloillamme syksyllä, lierojen määrässä kahdella eri testilohkolla oli suuri ero, kertoo Meri-Tuuli tuloksista. Toisella lohkolla, jolla kasvoi testinteon aikaan härkäpapua, erilaisia lieroja oli runsaasti. Maalaji lohkolla on hietasavi. Maasta nousi yhteensä 49 lieroa. Näistä kastelierojen määrä neljännesneliömetrin testialueella oli 10 kpl eli lieroja katsotaan olevan 40 neliömetrillä.
Toisella lohkolla oli ensimmäisen vuoden apilapitoinen nurmi. Tämän lohkon maalaji on karkeaa hietaa, yhdessä lohkon kulmauksessa moreenimaata. Näytteenottoa edeltävinä päivinä oli satanut, joten maa oli kosteaa. Matoja nousi paljon hitaammin kuin toisella testilohkolla. Lopulta kokonaissaldo oli 17 lieroa. Ne olivat kaikki pieniä, kenties onki- tai peltolieroja. Varmaa havaintoa kastelierosta ei tullut.
Lierotestin uusinta kolmen vuoden kuluttua
Nyt lähes kolme vuotta myöhemmin, keväällä 2018, päättivät Syrjäset uusia testin lohkolla, jolla matoja oli edellisellä testikerralla vähemmän ja jossa ei ollut aiemmin yhtään kastelierohavaintoa. Ajankohta tosin ei ollut aivan vertailukelpoinen, sillä vuonna 2015 testi tehtiin syyskuussa, nyt oltiin testaamassa keväällä.
-Sillä ei tietenkään ole meille täällä tilan arjessa merkitystä, täyttääkö testimme tieteellisen testin kriteerit, me haluamme vain nähdä, onko pelloillamme aktiivista pieneliötoimintaa, toteaa Meri-Tuuli.
Millaisia viljelykasveja testipellolla on viime vuosina viljelty? Kasvintähteet ja juurieritteet ovat pieneliöiden ravintoa, joten viljelykierto ja muokkaustavat vaikuttavat niiden ravinnonsaantiin. Lierot hakevat ravintoa maan pintaosista.
-Nyt kevään 2018 ja syksyn 2015 välissä lohkolla on ollut toinen apilanurmivuosi, jonka jälkeen lohkolle kylvettiin syysrypsi. Rypsi lähti hyvin kasvuun, mutta se ei talvehtinut kunnolla, joten keväällä 2017 lohko muokattiin ja kylvettiin kauralle. Puinnin jälkeen lohko muokattiin hanhenjalkaäkeellä kertaalleen, jolloin oljet sekoittuivat pintamaahan. Ennen kuin ennätin testipäivän aamuna sinappivesiämpärin kanssa pellolle, oli isäntä aamulla äestänyt lohkon, jolle pitäisi pian päästä kylvämään härkäpapua, kuvailee tilan emäntä testilohkon taustatietoja.
-Tein kehikolle tasaisen alustan siirtämällä äestyksen jälkeen kuohkeutunutta olkista pintamaata pois. Maata tonkiessani löytyi heti peltolieroja, koppakuoriaisia ja hämähäkkikin. Äestys oli tietenkin tukkinut madonreikiä eikä maa imenyt vettä itseensä täydellisesti, mutta hetken odottelun jälkeen madonreiät erottuivat maasta ja ensimmäiset lierot nousivat pintaan. Lopputukoksena oli kymmenkunta pientä onki- tai peltolieroa sekä kolme kastelieroa. Kastelierojen nousemista piti kyllä odotella vartin verran, lähes helteisenä kevätpäivänä ne olivat varmaankin painuneet alempien maakerrosten kosteuteen ja viileyteen. Tulokseksi saatiin siis noin 12 kastelieroa neliömetrillä, ja tulos oli nyt parempi kuin aiemmin, iloitsee Meri-Tuuli.
-Toivon, että pitkäjänteisellä toiminnalla saamme lisättyä orgaanisen aineksen määrää lohkolla ja sen myötä myös lierojen määrä kasvaa. Ehkäpä testi pitää vielä uusia syksyllä tai myös muutaman vuoden kuluttua. Nyt lohkolle on jo taimettunut härkäpapu, ja rikkaäestyksen yhteydessä alle kylvetään kerääjäkasvi. Kasvuston onnistuessa uskon olosuhteiden olevan madoille edulliset. Lierojen määrän avulla on havainnoillista tarkkailla peltojen eloperäisen aineksen määrää ja kasvukuntoa, tuumaa Meri-Tuuli.
Teksti: Meri-Tuuli Syrjänen, Riitta Savikko ja Sakari Raiskio