Avainsana: maaperä

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

EU:n maaperälaki pohjoismaiden näkökulmasta – haasteet ja odotukset -webinaari 6.2.2024 (englanniksi)

Aika: 6.2.2024 klo 10.00-12.00 Suomen aikaa
Paikka: etänä Teamsilla, linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostiin heti

Lämpimästi tervetuloa osallistumaan EJP SOIL -tutkimusohjelman
webinaariin 6.2. Tilaisuudessa kuullaan tarkemmin suomalaisesta ja
ruotsalaisesta peltomaiden seurannasta sekä koko EU:n alueen
maaperäseurannasta (LUCAS). Viime kesänä esiteltiin EU:n maaperälaki, jonka tavoitteena on turvata maan hyvä kasvukunto vuoteen 2050 mennessä. Miten se vaikuttaa peltomaiden seurantaan Suomessa ja Ruotsissa? Entä millainen on neuvottelujen tämänhetkinen tilanne? Näitä teemoja käsitellään helmikuun webinaarissa, tarkemmat tiedot alla.
 
Tilaisuuden järjestävät EJP SOIL -ohjelman pohjoismaiset kumppanit, SLU Ruotsista ja Luonnonvarakeskus Suomesta.

Lue SLU:n tiedottajan Amanda Öbergin kirjoittama yhteenveto maaperäwebinaarista (englanninkielinen).
 
The EU Soil Directive and the Nordics – Challenges, expectations, and the negotiations
 
The European Commission presented a Soil Directive in July 2023 with the aim to have healthy soils in the EU by 2050. What does this mean for Nordic soils? In particular, what does it mean for the agricultural soil monitoring programmes in Sweden and Finland? And what is the state of the EU negotiations to agree on the directive’s scope and implementation. Welcome to a webinar where these issues will be in focus!
 
Programme
 
10.00
Welcome 
Amanda Öberg, Science Communicator, SLU
Finnish Agricultural Soil Monitoring
Helena Soinne, Researcher, Luke
Swedish Agricultural Soil Monitoring
Johanna Wetterlind, Researcher, SLU
European Soil Monitoring through LUCAS (Land Use/Cover Area frame statistical Survey Soil)
Arwyn Jones, Researcher, Joint Research Centre of the EU Commission
10.40 Short break
Comparison of LUCAS and national soil monitoring programmes in Sweden
Johanna Wetterlind, Researcher, SLU

Comparison of LUCAS and national soil monitoring programmes in Finland
Jaakko Heikkinen, Researcher, Luke
Conversation: The Soil Monitoring Law Negotiations from Swedish and Finnish perspectives 
Jorid Hammersland, Environmental Counselor, Swedish representation to the EU 
Paula Perälä, Ministerial Adviser, Finnish Ministry of the Environment 
Moderator: Jennie Barron, Professor in Agricultural Water Management, SLU
12.00
Closure 
Amanda Öberg, Science Communicator, SLU

The webinar is hosted by EJP SOIL in Sweden and Finland, represented by Swedish University of Agricultural Sciences (SLU) and Natural Resources Institute Finland (Luke).
 
Lisätietoa EJP SOIL -tutkimusohjelmasta.
European Joint Programme on Agricultural Soil Management (EJP SOIL)

Lisätietoja: tutkija Elina Nurmi, puh. 050 3025789, elina.nurmi@luke.fi

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousteemapäivä Lapinlahdella Varpaisjärven koululla 7.9.2023

Luonnonvarakeskus ja Maaseutuammattiin ry toteuttivat maatalousteemapäivän Varpaisjärven koululla Lapinlahdella 7.9.2023. Teemapäivä oli osa koulun Kotikuntana Lapinlahti -monialaista oppimiskokonaisuutta.

1-3 -luokkalaiset viettivät aamupäivän Ruostepuron tilalla maatilan toimintaan tutustuen ja monenlaisen pihapuuhan parissa. 4-9 -luokkalaisilla aamupäivä meni työpajoissa, joiden aiheina olivat lehmä, maaperä, viljat, ilmasto ja puutarhatyöt. Iltapäivällä isommat oppilaat suuntasivat lähialueen maatiloille.

Kiitos, kun saimme vierailla Ruostepuron tila, Korholan tila, Alapihan tila, Murtomäentila , Rastinlahden tila , Mattilan maitotila ja Lammastila Haukivilla!

Luonnonvarakeskuksen ARMI- ja MURU-hankkeissa jalkaudutaan kuluvan lukuvuoden aikana kouluille kertomaan maataloudesta, koska hankkeissa halutaan lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä ruuantuotannosta ja maataloudessa kehitetyistä ratkaisuista ympäristökysymyksiin sekä myös tietämystä maataloudesta ammattina.

lehmätyöpajan kuvia

Lehmätyöpajan toimintapisteitä. Lehmätyöpajaa veti Mira Haapalainen Luonnonvarakeskuksesta. kuvat: Mira Haapalainen / Luke

Viljelykasvityöpajan antia. Viljelykasvityöpajaa vetivät Niina Mäntyniemi Maaseutuammattiin ry:stä ja Riitta Savikko Lukesta. kuvat: Riitta Savikko/Luke

Peltojen maalajeista lapsille työpajaa veti Arja Mustonen Luonnonvarakeskuksesta. kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.

Varpaisjärven koulun 9-luokkalaiset vierailivat Mattilan maitotilalla. Kuva: Mira Haapalainen / Luke.

Puutarhapajassa lapset saivat istuttaa koulun pihaan marjapensaan ja kylvää herneitä versokasvatukseen kotiin, pajaa veti Kati Rikala Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskuksen ARMI (Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä) -hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön HiilestäKiinni-tutkimusohjelma ja MURU-hankkeen (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle) rahoitus on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

teksti: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry ja Riitta Savikko/Luke

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Hiiliviljelyn koetoiminta Suomessa -webinaari 14.12.2022 klo 10-12

Miten kivennäismaiden peltojen maaperään voisi viljelytoimilla kerryttää hiiltä? Millaisia peltokokeita hiiliviljelystä on Suomessa lähiaikoina tehty tai parhaillaan menossa? Millaisia havaintoja peltokokeissa on tehty hiilen kerryttämisestä ja sen tutkimisesta? Webinaarissa tutkijat esittelevät erilaisia hiiliviljelyyn liittyviä peltokokeita ja niiden havaintoja.

webinaari ke 14.12.2022 klo 10-12

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.

Webinaarin tekstitetty tallenne.

Koeruudut, MTT, pelto, vilja
Kuva: Ulla Jauhiainen / Luke

Ohjelma

10.00 Miten muokkaus ja maanparannusaineet voisivat auttaa hiilen kerryttämisessä? (HiiletIn-hanke) tutkimusprofessori, Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

10.15 Miten erikoiskasvien sekaviljelyllä voi lisätä hiilisyötettä? (FutureCrops 2.0 ja BioColour-hankkeet) erikoistutkija, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

10.30 Miten monihyötyisillä regeneratiivisilla viljelytoimenpiteillä voisi kerryttää peltoihin hiiltä ja miten pienen muutoksen voisi mitata? Koetoiminnan haasteet (STN MULTA-hanke) professori, Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto, esityksen pdf

10.45 Hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen nurmilla ja viljoilla (STN-MULTA, CROPLANT-hankkeet) tutkimuskoordinaattori, Layla Höckerstedt, Ilmatieteen laitos, esityksen pdf

11.00 Miten viljelytoimenpiteet vaikuttavat nurmenviljelyn kasvihuonekaasupäästötaseeseen sekä nurmen juuristoon? (JuuriHiili, CarboNurmi ja OrmiNurmi-hankkeet) tutkija, Sanna Kykkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

11.15 Haasteita ja mahdollisuuksia hiiliviljelyn demonstraatiokokeissa maatiloilla  – kokemuksia Viljellään viisasti –hankkeesta, erikoistutkija, Oiva Niemeläinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

11.25 Mitä työkaluja viljelijöille tarjolla hiilen kerryttämisen arviointiin? kehityspäällikkö, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, esityksen pdf

11.40 Kysymyksiä ja keskustelua

12:00 Webinaari päättyy

Webinaarin järjestävät hankkeet: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)-hanke ja Viljellään viisaasti-hanke.

Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 11.12. saakka: riitta.savikko@luke.fi.

Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548.

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Lämpimästi tervetuloa!

tapahtumajärjestäjirn logoja
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maaperän ravintoverkko -webinaari ti 25.10.2022 klo 10

Maaperän ravintoverkko: miten se toimii, millaisia ekosysteemi-insinöörejä sieltä löytyy ja miten hyödyntää ravintoverkkotietoutta viljelyssä?

Webinaari ti 25.10.2022 klo 10–12

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä


Maaperän ravintoverkko on kestävän viljelyn, hiili- ja ravinnekiertojen ja maaperän toiminnan perusta. Toimivan ravintoverkon merkitys korostuu entisestään, kun etsitään keinoja irtautua viljelyn tuotantopanosriippuvuudesta. Webinaarissa kuullaan mikä maaperän ravintoverkko on, mitkä ovat peltomaiden ravintoverkkojen tärkeimmät eliöt, miten ravintoverkon rakenne ja toiminta liittyvät toisiinsa ja miten viljelijä voi hyödyntää ravintoverkkotietoutta viljelyssä.
 

Ohjelma

10:00 Maaperän hajottajaravintoverkot: onko maaperäeläimilläkin jotain virkaa? Marleena Hagner, Juha Mikola ja Visa Nuutinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne

10:30 Kysymyksiä ja keskustelua

10:40 Viljelymenetelmien vaikutuksista maaperän mikrobiyhteisöihin, Krista Peltoniemi, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne

11:00 Kysymyksiä ja keskustelua

11:10 Maaperän ravintoverkon hyödyntäminen viljelyssä, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus,esityksen pdf

11:30 Kysymyksiä ja keskustelua

12:00 Webinaari päättyy

Webinaarin järjestävät hankkeet: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, SoildiverAgro, CIRCLES

Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 23.10. saakka: sari.himanen@luke.fi.

Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö: Sari Himanen, puh. 029 532 6132

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

MURU-hankkeen tulevia tapahtumia -laita kalenteriin

Työpajat kasvokkain

  • 16.11.2022 Tampere, Ahlman, Kasvua elävästä maaperästä – tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista uudistaa viljelyä. Mukana erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luke.​
  • 22.11.2022 Piikkiö, Livia Tuorla, Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista. Mukana erikoistutkija Hannu Känkänen, Luke.
  • 30.11.2022 Oulu Kannattavuutta kotieläintiloille – voivatko ilmastotoimet auttaa taloushaasteissa? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista. Mukana tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke.

Webinaarit etäyhteyksillä

  • 25.10.22 klo 10-12 Maaperän ravintoverkko -webinaari: maan kasvukuntoa edistävät viljelymenetelmät, mikrobi-yhteisöt ja maaperäeläimet maaperän ravintoverkon toiminnassa teams-osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä
  • 17.11.22 Hinnat nousevat – tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin -webinaari: aiheita mm. talouden hallinta, energian säästö, varautuminen ensi kasvukauteen, viljelyvarmuus. 
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista. 

Webinaaritallenne

Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30

13.00 Tervetuloa
tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus
13.05   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset
tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
13.25     Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu?
yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto
13.45 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin
tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus
14.05 Kahvitauko
14.15 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia
tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus
14.35 Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan
neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi
14.55 Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa
viljelijä Tuomas Huotari
15.15Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pavun juurelta kansainvälisille markkinoille – Suomen palkokasvituotannon ja käytön mahdollisuudet -webinaari 27.1.2021 klo 13-15.30

Ohjelma:

13.00 
 		Tervetuloa!
Tilaisuuden puheenjohtaja, tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke
13.10 
 		Maaperän olosuhteiden mittausten hyödyntäminen peltoviljelyssä
Viljelijä, Agri-Inno-palkittu Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy
13.35 
 		Kotimaisten palkokasvien potentiaali eläinten ruokinnassa
Eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Ulf Jahnsson, 
HKScan Finland Oy
14.00 Ilmastonmuutos tasoittaa tietä palkokasveille
Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus Luke
14.25 
 		Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
Kehityspäällikkö Anne Kerminen, Yara Oy
14.50 
 		Öljy- ja valkuaiskasvien kansainvälinen markkina
Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
15.10                   Loppukeskustelu

Webinaarin tallenne.

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 26.1.2021 lomakkeella. 
Ilmoittautuneille lähetetään Microsoft Teams -linkki ennen tilaisuutta. Webinaaria varten et tarvitse Teams-ohjelmaa, vaan liittyä voi nettiselaimen kautta (suositus Chrome). Valitse Teams-linkistä avautuvasta nettisivunäkymästä Continue on this browser.
 
Webinaarin järjestävät
Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät  & 
VILLE-hanke – Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa 
 
Webinaari nauhoitetaan ja lisätään tilaisuuden jälkeen järjestäjähankkeiden www-sivuille.

Lisätietoja: Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry 040 5553 683, jukka.saarinen(at)satafood.net

Kategoriat
Ajankohtaista

Webinaareja maan kasvukunnon hoidon hankkeiden annista 12.11. ja 13.11.

Webinaareissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan maan kasvukunnon hoidon hankkeiden annista. Virtuaalisilla hanketreffeillä päästiin tutustumaan hankkeisiin ja kuulemaan, mitä on tehty tai tulossa, mitä materiaaleja hankkeilla on tarjolla ja mitä hankkeissa on opittu. Webinaarien yhdistetty nauhoitus.

To 12.11. klo 9-10

Maan kasvukunto –hankkeiden hankewebinaari 1.

Esittelyssä:

  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA): Sami Talola, MTK-Varsinais-Suomi kalvot
  • Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO): Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti kalvot
  • Carbon Action –alusta: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group kalvot

Pe 13.11. klo 9-10

Maan kasvukunto –hankkeiden hankewebinaari 2.

Esittelyssä:

  • Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä (Maahinen)  ja Peltomaiden kemiallisen tilan valtakunnallinen seurantatutkimus (Valse V): Jaakko Heikkinen, Luonnonvarakeskus kalvot
  • Elinvoimainen maatila (ELINAII): Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
  • Laatumarja: Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi: Minna Pohjola, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
kuva, jossa kuoppa pellossa ja lapio ja ämpäri
Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa mukaan Agrometsätalousseminaariin 12.9.2019

Agrometsätalousseminaari torstaina 12.9.2019 klo 9 – 16 Livian ammattiopistolla, Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.

Mukana muun muassa pitkän linjan viljelijä, neuvoja ja maaperätieteilijä Stephen Briggs Iso-Britanniasta, tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta, vanhempi tutkija Michael den Herder, AFINEt-projekti/Euroopan metsäinstituutti sekä arboristi Tiina Hopeakoski.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.9.2019, ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/D8F82B1EB2E48AD2

Kategoriat
Ajankohtaista

Animaatio: Monipuolisesti hyödyllinen nurmi

 

Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.

 

Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

  • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
  • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
  • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
  • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm

Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen