Oletko havainnut maa-aineksen kulumista pelloillasi? Onko pelloillasi eroosioherkkiä alueita? Minkä verran eroosio vie pelloilta maata ja hiiltä Suomessa? Webinaarissa esillä myös hiilikartoitusta! Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Ohjelmassa:
Eroosioherkkyyskartta toimenpiteiden kohdentamisen tukena, Timo Räsänen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, esityksen pdf
Miten suorakylvö vaikutti eroosioon savimaalla? Henri Honkanen, Luonnonvarakeskuksen tutkija, esityksen pdf
Tuloksia Luken huuhtoumakenttien hiilikuormista Noora Manninen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, esityksen pdf
Hiilikartoituksesta varmuutta maatilan ilmastotoimiin Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö, esityksen pdf
Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 28.11. saakka: elisa.koskinen@luke.fi.
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Maaperän ravintoverkko eli eliöyhteisö koostuu maaperäeläimistä kuten lieroista, hyppyhäntäisistä ja sukkulamadoista sekä mikroskooppisen pienistä alkueläimistä, rihmamaisista mikrosienistä ja yksisoluisista bakteereista. Maaperäeliöt ovat pieniä ja huomaamattomia otuksia, joita esiintyy runsaslukuisina maaperässä, yhdessä teelusikallisessa maata jopa satoja sukkulamatoja ja miljoonia bakteerisoluja. Yhdessä eliöt muodostavat maaperään moninaisia ravintoverkkoja. Kasvien juuret, juurieritteet sekä olki ja muut kasvintähteet ovat ravintoverkkojen energiansaannin perusta.
Maaperän ravintoverkon eliöt ovat monin tavoin merkityksellisiä ekosysteemien toiminnan kannalta ja niiden keskeistä roolia pellon kasvukunnossa ja tuottavuudessa on vasta vähitellen alettu ymmärtämään. Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii nimittäin maan biologisen toiminnan ja monimuotoisuuden ylläpitämisestä, maan vedenläpäisy- ja pidätyskyvystä sekä ravinteiden kierrosta. Eliöt helpottavat esimerkiksi kasvien typen saantia, sillä ne mineralisoivat orgaanista typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niiden tiedetään myös auttavan kasvitautien torjunnassa.
Ravintoverkot vaikuttavat myös hiilen kiertoon, mahdollistaen hiilen varastoitumisen pysyvään muotoon maaperässä ja tämän johdosta niillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Peltoekosysteemin resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on siten hyvin tärkeä merkitys. Maan kasvukuntoa parantamalla ravintoverkot kehittävät monin tavoin ekosysteemin vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, edistäen näin myös ilmastonmuutokseen varautumista.
Muutokset maaperän ravintoverkon koostumuksessa ja yhteyksissä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla ekosysteemien toimintaan ja pellon kasvukuntoon. Maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja siitä seuraavat vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ovat suuria huolia maan tuottokyvyn ja myös ympäristön kannalta.
Maataloudessa viljelytoimet ohjaavat maaperän toimintoja. Siksi monipuolinen kasvivalikoima, maan tiivistämisen välttäminen ja maltillinen muokkaus sekä eloperäisen aineksen – kuten bioaktiivisen kompostin ja kompostiekstraktin – lisäys ovat keinoja, joilla maaperäeliöstö voidaan saada viihtymään omalla peltolohkolla.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Tampereelle 16.11.2022 Tuottoa maanhoidosta – työpaja tarjoaa käytännönläheistä tietoa maaperän kasvukunnon merkityksestä ja mahdollisuuden keskustella aiheesta tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Haluaisimme kuulla, mitä ajatuksia maan kasvukunnon hoito Sinussa herättää. Minkälaisia vaikutuksia tavoittelet maaperän kasvukunnon edistämisellä ja minkälaisia muutoksia olet huomannut omalla pellollasi?
Järjestäjät: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa
Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista 16.11.2022 klo 9.30–15.30 AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere
9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua AhlmanEdun toimitusjohtaja
10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi
10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia
11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
12.00–13.00 Omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna
13.00 Viljelijän puheenvuoron otsikko Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä
13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
9.30 Aamukahvi 10.00 Tervetulosanat, Satu Välijärvi, OAMK 10.05 Ilmastoviisas ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.30 Maatalouden haasteet ja varautuminen, pohjoissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia 10.50 Ilmastotoimien ja -ohjauksen merkitys kotieläintilojen taloudelle, professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus 11.30 Omakustanteinen lounas, ravintola Liminganlahti 12.30 Viljelijäpuheenvuoro 12.45 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen, MTK-Pohjois-Suomi 13.00 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu 14 Iltapäiväkahvi 14.45 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.00 Tilaisuus päättyy
aika: ke 16.11.2022 klo 9.30–15.30 paikka: AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere
Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys maaperän kasvukunnolla on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.
Ohjelma 9.30 Aamukahvi 10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua, AhlmanEdun toimitusjohtaja 10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta, tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi, esityksen tallenne 10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus esityksen pdf, esityksen tallenne 11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne 11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus 12.00 omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna 13.00 Viljelijän puheenvuoro, Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä, esityksen pdf, esityksen tallenne 13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa, esityksen tallenne 13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu n. klo 14 Iltapäiväkahvi 15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.30 Tilaisuus päättyy
Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa
Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista!
Ilmoittaudu mukaan linkistä (viimeistään 10.11.2022) Lämpimästi tervetuloa!
aika: ti 22.11.2022 klo 9.30–15.30 paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö
Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys viljelykäytännöillä on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.
Ohjelma
9.30 Aamukahvi 10.00 Työpajan avaus, Ilkka Harkkila, Livia Tuorlan rehtori, esityksen tallenne 10.05 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne 10.40 Maatalouden haasteet ja varautuminen, varsinaissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne 11.00 Energian ja typpilannoitteiden säästöä palkokasvien avulla, erikoistutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne 12.00 omakustanteinen lounas, Livia Tuorla koulun ruokala 13.00 Viljelijäpuheenvuoro: Varautuminen muutokseen Hyssälän tilalla, Martti Hyssälä, Lieto, esityksen pdf, esityksen tallenne 13.15 Kommenttipuheenvuoro, aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi, esityksen tallenne 13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu n. 14 Iltapäiväkahvi 15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus tutustua Livia Tuorlan ilmastoviisaisiin ratkaisuihin!
Luonnonvarakeskuksen PELTORI-hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen uunituoreita tutkimustuloksia maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinovalikoimasta sekä maanomistajien ja viljelijöiden näkemyksistä tilusrakenteen kehittämiseen.
Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.
Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.
Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista.
Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)- hankkeen webinaari, jossa välitetään viestejä viljelijältä virkamiehelle
Aamupäivällä tilaisuudessa kuullaan maa- ja metsätalousministeriön, Valion, A-tuottajien ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön puheenvuorot ilmastoystävällisestä maataloustuotannosta turvemailla sekä hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden kommentit, miltä kirjoituspöydän takana valmistellut esitykset kuulostavat käytännön toiminnan kannalta. Esiin nousevia kysymyksiä ratkotaan iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa ja tulokset kootaan yhteen koko yleisölle.
Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.
Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:
Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun
Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun
Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun
Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun
Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun (Juha Patana työskentelee Maanmittauslaitoksella.)
Turvepeltoaiheinen pellonpiennarpäivä 2019. Kuva: Elina Nurmi/Luke
