Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Olemme mukana kesän 2024 tapahtumissa -tervetuloa!


4-6.7.2024 Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella
 olemme sisähallissa Luonnonvarakeskuksen pisteellä. Luonnonvarakeskuksen pisteeltä löydät tietoa niin erikoiskasveista ja viljelykierroista, biokaasusta, energiayhteisöistä, kosteikkoviljelystä, turvepelloista, maatilojen muutosjoustavuudesta kuin Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluista ja Taloustohtoristakin. Luonnonvarakeskus esittäytyy osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osastoa, SeinäjokiAreena A480. Osastolla tarjolla myös lavaohjelmaa, tietoiskuja ja haastatteluita. Lisäinfoa osoitteessa luke.fi/farmari2024.

15-17.8.2024 Lepaan puutarhanäyttelyssä Hattulassa olemme Luonnonvarakeskuksen pisteellä ja materiaaleja jaossa. Lepaalla Luonnonvarakeskus esittelee C-hallissa mm. puutarha- ja vihannestutkimusta, kuusten erikoismuotoja, katemateriaaleja ja puutarhatilastoja. 

21.8.2024 Kainuun peltopäivässä Sotkamossa Pohjavaarassa Luonnonvarakeskuksen infopiste ja materiaaleja jaossa. Nurmi ja kylvö -teemainen pellonpiennartapahtuma järjestetään Nuasmaito Oy:n tilalla (Kekkolantie 2) klo 10-14. Tapahtumassa tulossa työnäytöksiä, esiteltävänä koneita ja paikalla lukuisia yritysedustajia. Pellolla nähtävissä mm. erilaisia kerääjäkasvikasvustoja kevätvehnän alla, ProAgrian asiantuntija niistä kertomassa lisätietoa. Tarjolla myös tietoa turvepelloista ja kosteikkoviljelystä sekä luonnonlaitumista. Lisätietoa tapahtumasta ProAgrian tapahtumakalenterissa

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Nähdään kesän tapahtumissa!

lehmiä laitumella
kuva: Janne Lehtinen / Luke

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – hankkeen väki on kesän mittaan mukana eri tapahtumissa: 

  • 5.-8.7.2023 OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa lisätietoja
  • 11.8.2023 Seosviljelyllä viljelyvarmuutta -pellonpiennarpäivässä Mustialassa. Päivän aikana pääsee tutustumaan viljelyvarmuuden, ravinneomavaraisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen sekaviljelyn avulla. lisätietoja
  • 17.-19.8.2023 Lepaan puutarhanäyttelyssä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla lisätietoja

Lisätietoja: 
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Blogi: Viljelymaan kunto nousuun vihannestiloilla

Teksti: Terhi Suojala-Ahlfors

Vihannesmaiden viljavuuden parantaminen oli teemana VIIVI- ja MURU-hankkeiden järjestämässä työpajassa, joka pidettiin Säkylässä 9.3.2023. Alustusten jälkeen keskusteltiin ryhmissä maanparannuksesta vihannestuotannossa – millaisia maanparannustoimia on käytetty ja kokeiltu sekä mitä hyötyjä ja hankaluuksia niihin liittyy. Toisaalta katsottiin tulevaisuuteen: millaiset ratkaisut kiinnostaisivat, mitkä asiat kannustavat kokeilemaan maanparannustoimia ja mitä tietoa tarvittaisiin lisää.

Maanparannustoimia käytössä monipuolisesti

Peltomaan hyvän kasvukunnon hoito lähtee peruskunnostuksesta: salaojituksesta ja kalkituksesta huolehtiminen on välttämätöntä. Peruskunnostus tulisi olla tehtynä ajoissa ennen vihannesten viljelyä, ja tämä voi olla joskus haastavaa vuokralohkoilla. Lisäksi kunnostuksen kustannukset pohdituttavat ajoittain. Peltojen ravinnetilan peruskunnostusta biotiitin avulla oli käyttänyt muutama viljelijä. Peltojen pinnan tasauksella on pyritty tasoittamaan kasvuoloja peltolohkon sisällä, kun painanteet on saatu poistettua.

Maanmuokkauksessa osa viljelijöistä on siirtynyt suorakylvöön viljavuosina, ja myös (syys)kyntöä on pyritty välttämään. Suorakylvössä ja muokkauksen keventämisessä keskustelua herätti, mitkä ovat pitkän aikavälin vaikutukset maahan ja viljelytoimien oikea ajoitus. Maahan syntyneitä tiivistymiä on useampi viljelijä pyrkinyt poistamaan jankkuroimalla, ja jankkuroinnin on koettu parantaneen pellon vesitaloutta. Haasteeksi todettiin sopivan jankkurointiajankohdan löytyminen. Lisäksi jankkurointi saattaa joillain lohkoilla nostaa kiviä pintakerroksiin.

Viljelykiertojen monipuolistaminen sekä maanparannus- ja kerääjäkasvien viljely olivat yleisesti kokeiltuja ja hyviksi havaittuja maanparannuksen keinoja. Nurmivuosien mukaan otto viljelykiertoon tuo paljon hyviä vaikutuksia, mutta vaikutukset kasvitauteihin ja joskus myös tuholaisiin (sepän toukat) mietityttävät. Ratkaisuna näihin haasteisiin on pitkäikäisten nurmien välttäminen. Nurmiviljelystä on saattanut olla haittaa vuokralohkoilla, joilla on aiemmin ollut pitkäikäisiä nurmia. Ylipäänsä todettiin, että viljelykierto on välttämätöntä, mutta joillain tiloilla kasvilajivalikoiman monipuolistaminen voi olla hankalaa ja seurauksena voi olla se, että erikoiskasveille käytössä oleva viljelyala pienenee.

Koko kesän saneeraus- tai maanparannuskasveja (mm. retikat, valkosinappi) oli kokeillut useampi viljelijä. Näiden kasvien avulla pyritään hallitsemaan tauteja ja rikkakasveja ja lisäämään monimuotoisuutta. Syväjuuriset kasvit rikkovat myös maahan syntyneitä tiivistymiä. Haasteina on löytää viljelykiertoon sopivia lajeja, ja toisaalta joissain tapauksissa pohdituttaa satokasvien viljelyalan pieneneminen.

Satokasvin jälkeen kylvettävistä tai viljan aluskasvina käytettävistä kerääjäkasveista oli monella kokemuksia. Vihannesten jälkeen oli kokeiltu mm. italianraiheinää, kevätviljoja ja hunajakukkaa. Näiden koettiin kuohkeuttavan maata, lisäävän pieneliöstötoimintaa ja pitävän rikkakasveja ja ravinnehuuhtoumia kurissa. Toisaalta pitkän kasvuajan vihannesten jälkeen kerääjäkasvien kylvö on mahdotonta. Syksyn märkyys voi myös haitata kerääjäkasvien kylvöä tai kerääjäkasvuston lopetusta. Jos kerääjäkasvien käytölle haetaan tukea, tukiehdot ovat melko kankeat. Myös muita syyskylvöisiä kasveja (ruis, syysohra) on hyödynnetty vihannesten jälkeen.

Muutama viljelijä oli kokeillut kipsin käyttöä pellolla, mutta tuloksista ei ollut vielä juuri tietoa. Kipsi ei sovi järvialueille, ja myös rakennekalkki kiinnostaa maanparannusaineena.

Jotkut viljelijät olivat käyttäneet sienimökompostia, jonka käyttöä rajoittaa korkea fosforipitoisuus, ja kasvijätekompostia. Karjanlannan käyttö on jäänyt nykypäivänä vähäiseksi, sillä sitä ei ole tärkeimmillä vihannesviljelyalueilla yleensä helposti saatavissa ja sen käyttöön vihannestuotannossa liittyy rajoituksia peltojen usein korkeiden fosforilukujen kuin sopimustuotannon ehtojen myötä.

Maanparannuksesta apua sään ääri-ilmiöihin varautumiseen

Näiden monipuolisten, jo kokeiltujen vaihtoehtojen lisäksi pohdittiin tulevia ratkaisuja vihannesmaiden kasvukunnon hoitoon. Maanparannusaineet, etenkin puupohjaiset materiaalit, kiinnostavat, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia pohditaan. Samoin mietitään hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. Tietoa maanparannusaineiden vaikutuksista ja käyttötavoista tarvitaan siis lisää.

Ylipäänsä keskustelijat totesivat, että vihannespeltojen syyshoitoon sadonkorjuun jälkeen on syytä panostaa entistä enemmän. On myös tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin, mm. parantaa veden varastointimahdollisuuksia niin viljelymaassa kuin kastelualtaiden ym. avulla.

Maanparannukseen kannustaakin tarve varautua sään ääri-ilmiöihin, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti huonorakenteisilla pelloilla. Maan rakenteen korjaaminen on vaikeampaa, kun se on jo päässyt huonoon kuntoon, eli ennalta ehkäisy on tarpeen. Maanparannukseen voidaan havahtua myös tilanteessa, jossa on jo todettu satotasojen laskeneen. Rikkakasvien hallitsemiseksi (mm. saunakukka) on myös tarpeen tehdä muutoksia viljelykäytännöissä.

Tietoa tarvitaan lisää

Uutta tietoa viljelyn suunnittelun tueksi tarvitaan mm. hyvistä kasviyhdistelmistä ja viljelykierroista: mitkä kasvit sopivat mihinkin tilanteeseen. Kasvipeitteisyyden lisääminen on vihannestuotannossa usein haastavaa: mitä keinoja tähän olisi käytettävissä. Myös Suomessa uusien kasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuuksista ja viljelystä kaivataan lisää tietoa. Vihannesviljelyssä on käytössä paljon vuokramaita, ja näiden kunnostuksen ja viljelykierron suunnittelu on haastavaa – mitkä keinot olisivat parhaita vuokralohkojen kasvukunnon varmistamiseen?

Työpajan osallistujat olivat yleisesti sitä mieltä, että vihannestiloilla on tarpeen panostaa entistä enemmän viljelymaan hoitoon, etenkin sääolojen muuttuessa yhä haastavammiksi. Keinoja tarvitaan monipuolisesti pellon peruskunnostuksesta maanparannusaineiden käyttöön asti. Yleinen tuntuma oli se, että viljelykiertojen monipuolistaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja maanparannus- ja kerääjäkasvien käyttö kiinnostivat osallistujia eniten. Näistä kuitenkin tarvitaan lisää kokemusta ja tutkimustietoa. Maanparannusaineiden käyttöä rajoittaa usein mm. peltojen korkea fosforiluku, ja toisaalta käyttökokemuksia ja tutkimustietoa erilaisista maanparannusaineista on vielä vähän.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Peltomaan eroosio ja hiilen hävikit Suomessa -webinaari ti 29.11.2022

webinaari ti 29.11.2022 klo 9.00-10.30

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

pelto, kuoppa, ämpäri, lapio
kuva: Sanna Kauppinen / Luke

Oletko havainnut maa-aineksen kulumista pelloillasi? Onko pelloillasi eroosioherkkiä alueita? Minkä verran eroosio vie pelloilta maata ja hiiltä Suomessa? Webinaarissa esillä myös hiilikartoitusta! Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Ohjelmassa:

  • Eroosioherkkyyskartta toimenpiteiden kohdentamisen tukena, Timo Räsänen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, esityksen pdf
  • Miten suorakylvö vaikutti eroosioon savimaalla? Henri Honkanen, Luonnonvarakeskuksen tutkija, esityksen pdf
  • Tuloksia Luken huuhtoumakenttien hiilikuormista Noora Manninen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, esityksen pdf
  • Hiilikartoituksesta varmuutta maatilan ilmastotoimiin Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö, esityksen pdf

Webinaarin tallenne.

Webinaarin järjestävät hankkeet:
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)

Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 28.11. saakka: elisa.koskinen@luke.fi.

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Ohjelma (pdf)

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Voiko elävä maaperä auttaa maatalouden kustannuskriisissä? Elävästä maaperästä tuottavuusetua?


Blogin kirjoittajat: Karoliina Rimhanen (Luke), Antti Luomala (AhlmanEdu), Ansa Palojärvi (Luke)

Maaperän ravintoverkko eli eliöyhteisö koostuu maaperäeläimistä kuten lieroista, hyppyhäntäisistä ja sukkulamadoista sekä mikroskooppisen pienistä alkueläimistä, rihmamaisista mikrosienistä ja yksisoluisista bakteereista. Maaperäeliöt ovat pieniä ja huomaamattomia otuksia, joita esiintyy runsaslukuisina maaperässä, yhdessä teelusikallisessa maata jopa satoja sukkulamatoja ja miljoonia bakteerisoluja. Yhdessä eliöt muodostavat maaperään moninaisia ravintoverkkoja. Kasvien juuret, juurieritteet sekä olki ja muut kasvintähteet ovat ravintoverkkojen energiansaannin perusta.

Maaperän ravintoverkon eliöt ovat monin tavoin merkityksellisiä ekosysteemien toiminnan kannalta ja niiden keskeistä roolia pellon kasvukunnossa ja tuottavuudessa on vasta vähitellen alettu ymmärtämään. Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii nimittäin maan biologisen toiminnan ja monimuotoisuuden ylläpitämisestä, maan vedenläpäisy- ja pidätyskyvystä sekä ravinteiden kierrosta. Eliöt helpottavat esimerkiksi kasvien typen saantia, sillä ne mineralisoivat orgaanista typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niiden tiedetään myös auttavan kasvitautien torjunnassa.

Ravintoverkot vaikuttavat myös hiilen kiertoon, mahdollistaen hiilen varastoitumisen pysyvään muotoon maaperässä ja tämän johdosta niillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Peltoekosysteemin resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on siten hyvin tärkeä merkitys. Maan kasvukuntoa parantamalla ravintoverkot kehittävät monin tavoin ekosysteemin vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, edistäen näin myös ilmastonmuutokseen varautumista.

Muutokset maaperän ravintoverkon koostumuksessa ja yhteyksissä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla ekosysteemien toimintaan ja pellon kasvukuntoon. Maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja siitä seuraavat vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ovat suuria huolia maan tuottokyvyn ja myös ympäristön kannalta.

Maataloudessa viljelytoimet ohjaavat maaperän toimintoja. Siksi monipuolinen kasvivalikoima, maan tiivistämisen välttäminen ja maltillinen muokkaus sekä eloperäisen aineksen – kuten bioaktiivisen kompostin ja kompostiekstraktin – lisäys ovat keinoja, joilla maaperäeliöstö voidaan saada viihtymään omalla peltolohkolla.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Tampereelle 16.11.2022
Tuottoa maanhoidosta – työpaja tarjoaa käytännönläheistä tietoa maaperän kasvukunnon merkityksestä ja mahdollisuuden keskustella aiheesta tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Haluaisimme kuulla, mitä ajatuksia maan kasvukunnon hoito Sinussa herättää. Minkälaisia vaikutuksia tavoittelet maaperän kasvukunnon edistämisellä ja minkälaisia muutoksia olet huomannut omalla pellollasi?

Voit kertoa mielipiteesi kyselyssä

Ilmoittaudu tilaisuuteen täältä

Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjät: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa

Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista
16.11.2022 klo 9.30–15.30 AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere

9.30 Aamukahvi

10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua AhlmanEdun toimitusjohtaja

10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi

10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus

11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia

11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus

12.00–13.00 Omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna

13.00 Viljelijän puheenvuoron otsikko Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä

13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa

13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu

Iltapäiväkahvi noin klo 14

15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto

15.30 Tilaisuus päättyy

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kannattavuutta kotieläintiloille – voivatko ilmastotoimet auttaa taloushaasteissa? -työpaja Limingassa 30.11.2022

TYÖPAJA ON PERUTTU. AIHEESTA JÄRJESTETÄÄN WEBINAARI TAMMI-HELMIKUUSSA 2023.

aika: ke 30.11.2022 klo 9.30–15.00

paikka: Hotelli-Ravintola Liminganlahti, Rantakurvi 6, 91900 Liminka

Ohjelma

9.30 Aamukahvi
10.00 Tervetulosanat, Satu Välijärvi, OAMK
10.05 Ilmastoviisas ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
10.30 Maatalouden haasteet ja varautuminen, pohjoissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia
10.50 Ilmastotoimien ja -ohjauksen merkitys kotieläintilojen taloudelle, professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus
11.30 Omakustanteinen lounas, ravintola Liminganlahti
12.30 Viljelijäpuheenvuoro
12.45 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen, MTK-Pohjois-Suomi
13.00 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
14 Iltapäiväkahvi
14.45 Ryhmäkeskustelun yhteenveto
15.00 Tilaisuus päättyy

Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, Oulun ammattikorkeakoulu, Canemure-hanke, MTK-Pohjois-Suomi

Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista!

Ilmoittaudu mukaan linkistä (viimeistään 23.11.2022)
Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? -työpaja 16.11.2022

aika: ke 16.11.2022 klo 9.30–15.30
paikka: AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere

Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys maaperän kasvukunnolla on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa.
Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.

Ohjelma
9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua, AhlmanEdun toimitusjohtaja
10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta, tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi, esityksen tallenne
10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus esityksen pdf, esityksen tallenne
11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
12.00 omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna
13.00 Viljelijän puheenvuoro, Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä, esityksen pdf, esityksen tallenne
13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa, esityksen tallenne
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
n. klo 14 Iltapäiväkahvi
15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto
15.30 Tilaisuus päättyy

Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa

Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista!

Ilmoittaudu mukaan linkistä (viimeistään 10.11.2022)
Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista -työpaja 22.11.2022

aika: ti 22.11.2022 klo 9.30–15.30
paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö

Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys viljelykäytännöillä on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.

Ohjelma

9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Ilkka Harkkila, Livia Tuorlan rehtori, esityksen tallenne
10.05 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
10.40 Maatalouden haasteet ja varautuminen, varsinaissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
11.00 Energian ja typpilannoitteiden säästöä palkokasvien avulla, erikoistutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
12.00 omakustanteinen lounas, Livia Tuorla koulun ruokala
13.00 Viljelijäpuheenvuoro: Varautuminen muutokseen Hyssälän tilalla, Martti Hyssälä, Lieto, esityksen pdf, esityksen tallenne
13.15 Kommenttipuheenvuoro, aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi, esityksen tallenne
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
n. 14 Iltapäiväkahvi
15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto
15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus tutustua Livia Tuorlan ilmastoviisaisiin ratkaisuihin!

Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, LiviaTuorla/Luomumpi Varsinais-Suomi, MTK-Varsinais-Suomi

Ilmoittaudu mukaan työpajaan linkistä (viimeistään 16.11.2022)

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tilusrakenteen kehittämisellä ratkaisuja maatalouden talous- ja ilmastohaasteisiin -webinaari 7.4.2022

Luonnonvarakeskuksen PELTORI-hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen uunituoreita tutkimustuloksia maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinovalikoimasta sekä maanomistajien ja viljelijöiden näkemyksistä tilusrakenteen kehittämiseen.

Webinaarin ohjelma ja tallenne löytyy täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastoviisas maatalous -miten tästä eteenpäin?

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.

Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.