Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessaLuonnonvarakeskuksen PELTORI-hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen uunituoreita tutkimustuloksia maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinovalikoimasta sekä maanomistajien ja viljelijöiden näkemyksistä tilusrakenteen kehittämiseen.
Webinaarin ohjelma ja tallenne löytyy täältä.
Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.
Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.
Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista.
Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30
| 13.00 | Tervetuloa tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus |
| 13.05 | Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus |
| 13.25 | Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu? yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto |
| 13.45 | Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus |
| 14.05 | Kahvitauko |
| 14.15 | Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus |
| 14.35 | Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi |
| 14.55 | Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa viljelijä Tuomas Huotari |
| 15.15 | Keskustelua ja chatin kysymysten purku |
| 15.30 | Tapahtuma päättyy |
Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.
Tervetuloa!
Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Aamupäivällä tilaisuudessa kuullaan maa- ja metsätalousministeriön, Valion, A-tuottajien ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön puheenvuorot ilmastoystävällisestä maataloustuotannosta turvemailla sekä hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden kommentit, miltä kirjoituspöydän takana valmistellut esitykset kuulostavat käytännön toiminnan kannalta. Esiin nousevia kysymyksiä ratkotaan iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa ja tulokset kootaan yhteen koko yleisölle.
Alustava ohjelma
| 10.00 | Tilaisuuden avaus, Hanna Kekkonen/Tuuli Hakala | |
| 10:05 | MMM, Marja-Liisa Tapio-Biström | |
| 10.25 | Viljelijäpaneelin kommentit | |
| 10.40 | pienoistauko, 5 min | |
| 10.45 | Valio, Juha Nousiainen | |
| 11.00 | Viljelijäpaneelin kommentit | |
| 11.15 | kahvimukinhakutauko, 10 min | |
| 11.25 | A-tuottajat, Teija Paavola | |
| 11.40 | Viljelijäpaneelin kommentit | |
| 11.55 | pienoistauko 5 min. | |
| 12.00 | MTK, Liisa Pietola | |
| 12.20 | Viljelijäpaneelin kommentit + fasilitaattori ohjaa pienryhmiin ja muuta yleisöä palaamaan takaisin klo.13:45 | |
| 12.40 | Ruokatauko (35 min) | |
| PIENRYHMÄTYÖSKENTELY ALKAA (Ennakkoon kutsun saaneille) | ||
| 13.15 | Ryhmät ratkovat paneelien esiin nostamia asioita pienryhmissä (jokaiseen ryhmään 1 viljelijä + 1 alustaja sekä 1 hankehlö) | |
| YHTEINEN OSUUS JATKUU | ||
| 13.45 | Ryhmäpohdintojen tulokset ja yhteenveto | |
| 14.15 | Tilaisuuden päätös |
Tervetuloa!
Lisätietoja: Sanna Saarnio, tutkija, Luonnonvarakeskus,
puh: 029 532 2047, sähköposti: sanna.saarnio(at)luke.fi
Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.
Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:
Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun
Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun
Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun
Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun
Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun (Juha Patana työskentelee Maanmittauslaitoksella.)
Webinaarin teemana olivat turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut. Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot ja alustuksen nauhoitus.
Turvepellot ovat hyvin monisyinen kokonaisuus: tuottoisia ja tärkeitä peltoja, kuivina vuosina satovarmoja, osa märkinä vuosina vaikeita viljeltäviä ja varsinkin uudet raiviot ilmastopäästöiltään kimurantteja. Turvepeltojen viljelyssä ilmastoratkaisuja on löydettävissä pohjaveden pinnan säätelyllä, muokkaamisen vähentämisellä, kasvipeitteisyydellä ja monivuotisilla kasveilla (nurmella) yksivuotisiin kasveihin verrattuna. Webinaarissa päästiin kuulemaan, mitä tutkimustietoa on ja keskustelemaan monenlaisista mielessä olevista kysymyksistä.
Webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).
Miten turvepelto määritellään? Miten turvepeltoja pitäisi viljellä? Webinaarissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä aiheista.
Webinaarissa kuultiin tuoreimmat maatalouspolitiikan terveiset, ja ne toi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila. Valio Oy:n Hiilineutraali maitoketju -tiimi esitteli Valion tietä kohti hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kuultiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden viimeisimpiä tutkimuskuulumisia sekä viljelijä Jaana Auerin omakohtaisia kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa.
Tapahtuma järjestettiin etäseminaarina, ja sitä saattoi seurata omalta tietokoneeltaan.
Webinaarin nauhoitus.
Blogi webinaarin annista.
Esitysten kalvot näkyvät kunkin esityksen kohdalla. Kaikki kalvot Luken SlideSharessa.
Ohjelma ti 3.11. klo 13–15.30
13.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot
13.05 Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa, johtaja Juha Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio kalvot
13.20 Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät, neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö kalvot
13.35 Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja, tutkija Hanna Kekkonen, Luke kalvot
13.50 OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia, tutkija Sanna Saarnio, Luke kalvot
14.00 Kahvitauko
14.15 Kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa, viljelijä Jaana Auer kalvot
14.30 Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot
14.45 Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia, tutkija Elina Virkkunen, Luke kalvot
15.00 Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston yhteistyönä.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Riitta Savikko, puh 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi
Yläreunan kuva: Maarit Partanen.
Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.
Ilmastoviisas
maatilayritys on hyvin hoidettu kokonaisuus. Haluammekin tuoda esille
sen ilmastotyön, jota tiloilla konkreettisesti tehdään.
Seuraa suurta ilmastokeskustelua Säätytalolta suorana lähetyksenä: Ilmastoviisas maatilayritys – suuri ilmastokeskustelu
perjantaina 29.11.2019 klo 9.00-12.00
Tapahtuman tallenne on mahdollista katsoa myös tilaisuuden jälkeen ProAgrian YouTube-kanavalta.
Keskustele Twitterissä: #ilmastoviisas
Mielenkiintoisissa ja särmikkäissä keskusteluteemoissa on mukana alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja maatilayrittäjiä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira.
Ohjelmassa
Painotammeko ja keskustelemmeko Suomessa oikeista ja vaikuttavista ilmastoteoista
Kaisa Karttunen, tutkija, e2 Tutkimus
Jari Liski, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos
Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori emerita, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Luonnonvarakeskus
Markus Eerola, Knehtilän tila, Hyvinkää
Podemmeko ruokahäpeää?
Hanna Tuomisto, apulaisprofessori, kestävät ruokajärjestelmät, Helsingin yliopisto
Juha-Matti
Katajajuuri, erikoistutkija, kestävä ruoantuotanto ja kulutus,
ympäristöjalanjäljet, ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruokahävikki, Luonnonvarakeskus
Aarne Schildt, Bosgårdin kartano, Porvoo
Maarit Kari, johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto
Märehtijä, loistava proteiinin jalostaja
Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, nurmenviljelyn ympäristövaikutukset, Luonnonvarakeskus
Maijaliisa Erkkola, yliopistolehtori, ravitsemustiede, Helsingin yliopisto
Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, Korkiakosken tila, Jalasjärvi
Suhteellisuutta, kiitos
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kristiina Regina, tutkimusprofessori, kasvihuonekaasupäästöt maataloudessa, Luonnonvarakeskus
Juuso Joona, viljelijä, tutkija, Tyynelän tila Joutseno
Sari Peltonen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto
Tilaisuudessa julkistetaan samalla ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä TietoTuottamaan -julkaisusarjassa ilmestyvä Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, johon on koottu maatilojen jo käytössä olevia keinoja ja uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan toteuttaneeseen kumppanuusverkostoon kuuluvat: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto, Valio Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Baltic Sea Action Group, Faba osuuskunta, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.
IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.
Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.
Palkokasveista on moneksi!
Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).
IlmastoTorin teltalla oli tarjolla
Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.
Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.
Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!
Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus