Avainsana: fosfori

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkelin Karilassa ke 17.8. 2016 klo 10-14

Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille os. Karilantie 2, Mikkeli

  • Viherlannoitus ja kerääjäkasvit
  • Valkuaiskasvit
  • Seosviljely
  • Erikoiskasvit
  • Fosforin tilanne ja merkitys pellolla ja rehussa
  • Varastokalium
  • Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla

Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820

Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Peltohavaintopäivän ohjelma 17.8.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016
Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016. Kuva: Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaari 22.10. Helsingissä – tervetuloa!

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.
MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.

Suomessa on miltei 20 miljoonaa tonnia lantaa. Sen sisältämä fosfori riittäisi kotimaisen maatalouden vuotuiseen tarpeeseen. Myös lantatypen hyödyntämistä voidaan tehostaa ja lannan energiapotentiaali on suuri. Paikoin lantaa on liikaa, toisaalla liian vähän. Mitä pitäisi tehdä, jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan?

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa ke 22.10. Helsingissä keskustellaan, kuinka valjastaa lanta hyötykäyttöön nykyistä tehokkaammin, kannattavammin ja ympäristöystävällisemmin. Seminaarissa esitellään myös eri hankkeiden tuloksia koko lantaketjusta. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Tervetuloa!