Maanviljelijä Esa Pyrhönen viljelee Pyrhölän luomutilaa Anttolassa, Mikkelissä. Tilalla luovuttiin lypsykarjasta vuonna 2017 ja tila toimii tällä hetkellä kasvinviljelytilana. Tilalla viljellään viljojen lisäksi erikoiskasveja, kuten öljyhamppua, ja jatkossa on tarkoitus kokeilla tattarin ja kuminan viljelyä. Tilan peltopinta-alaa on 34 ha ja metsämaata noin 100 ha.

Öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön

Esa Pyrhönen kertoo, että lämmitystavan muutos tuli ajankohtaiseksi, kun vanha kattila alkoi olla loppuun käytetty vuonna 2012. Vaihtoehtoina lämmitystavoiksi olivat puupohjaiset hake- ja pellettilämmitys sekä lisäksi maalämpö. Maalämpöön päädyttiin vaivattomuuden ja vähäpäästöisyyden vuoksi. Myös alkuinvestointien määrä vaikutti päätöksen tekoon maalämmön eduksi.

Esa kaivoi itse omalla kaivinkoneellaan maalämmön keruuputkistolle kaivannonpelloilleen. Kaivantoa on tehty 275 m, putket on laitettu kaivannon laidoille ja ne on hitsattu yhteen kaivannon lopussa, jolloin niistä muodostui 550 m lenkki. Kaivannon leveys on 1,2 metriä ja lämmönkeruuputket on asennettu ihan kaivannon reunaan mahdollisimman etäälle toisistaan. Putki suositellaan sijoittamaan mahdollisimman kosteaan maaperään, koska lämmönsiirto on silloin tehokkainta, kuiva hiekkakangas on huonoin vaihtoehto.

– Maapiiriin lähtevän ja tulevan nesteen lämpötilaero ei ole kovin suuri, mutta juuri tuosta erosta pumppu tekee sen lämpöenergian, täsmentää Esa. Lämmönsiirtoaineena putkistossa on veden ja teollisuusalkoholin seos, koska pumpulta lähtevän piirin lämpötila saattaa olla miinuksen puolella. Laitteiston toimittaja valittiin tarjousten perusteella ja yritys  kävi paikanpäällä tutustumassa laitteistotarpeeseen. Vanha patteriverkosto pystyttiin hyödyntämään sellaisenaan ja laitteisto asennettiin vanhaan pannuhuoneeseen. Pumppu ja patteriverkoston varaaja eivät vieneet tilaa juuri sen enempää kuin vanha öljykattilakaan. Tämän voi todeta myös kuvasta alla.

– Käyttö on ollut huoletonta. Huoltomies on käynyt vain kerran toteamassa, että maapiiriin oli jäänyt hiukan ilmaa asennuksen jälkeen ja joka sen jälkeen poistettiin, kertoilee Esa kokemuksiaan maalämmön käytöstä.

Lämmitystavan muutoksen vaikutukset energiankulutukseen

Esa Pyrhösen mukaan tilan fossiilisten polttoaineiden kulutus laski noin 2500 litraa vuodessa, vastaavasti sähkön kulutus lisääntyi 5000 – 8000 kwh vuodessa. Maalämmön käyttö on suhteellisen edullista.

– Talo on pysynyt lämpimänä pakkasillakin ja automatiikka hoitaa tasaisen lämmön. Tämän kokemuksen pohjalta voin suositella maalämpöä, jos lämmitystapaa joudutaan muuttamaan, toteaa Esa tyytyväisenä ratkaisuunsa.

Mitä maalämpö on?

Maalämmön idea on lämmön talteenotossa. Maalämpöä saadaan, kun auringon energiaa varastoituu lämpönä luonnon omiin lämmönvaraajiin: maaperään, kallioon ja vesistöihin. Lämpö kerätään maasta putkiston avulla. Putkisto voidaan sijoittaa maahan joko kaivamalla se vaakasuoraan maaperään tai poraamalla pystysuora kaivo kallioon. Putkisto voidaan vetää myös tontin lähellä sijaitsevaan vesistöön. Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto vähentäessään fossiilisen energian tarvetta. Ostoenergiaa kuluu vain lämmön siirtoon maaperästä rakennukseen.               

 

Teksti: Esa Pyrhönen, Riitta Savikko ja Sakari Raiskio