Kategoriat
Ajankohtaista Blogit

Blogi: Viljelijät tulevaisuuksien ajattelijoina ja tekijöinä

Tämä teksti käsittelee tulevaisuusajattelua ja -toimintaa maanviljelyn kontekstissa, erityisesti viljelijän näkökulmasta. Lähtökohtana on ymmärrys tulevaisuusajattelusta oleellisena ja luonnollisena osana viljelyn arkea. Tulevaisuuksien pohtimiseen voi ja kannattaa kuitenkin myös erikseen panostaa, sillä moninaisten tulevaisuuskuvien, tulevaisuuksiin liittyvän tiedon ja tunteiden käsitteleminen mahdollistaa ilmaston ja yhteiskunnan muutoksiin varautumista.

Kaikki ihmiset ajattelevat ja tekevät tulevaisuuksia jatkuvasti, monin erin tavoin. Viljelijälle tulevaisuuksien kanssa tekemisissä oleminen on erityisen väistämätöntä: eri aikatasot ovat läsnä peltojen ja eläinten hoitoa suunnitellessa ja toteuttaessa niin vuoden kiertojen kuin sukupolvienkin välillä. Tulevaisuusajattelua ja -toimintaa tapahtuu tiiviisti osana viljelijän työtä muun muassa, kun pohtii omaa rooliaan tuottajana, hankkii ja sisäistää uutta tietoa tai keskustelee omista tavoitteista ja toiveista muiden viljelijöiden ja perheenjäsenten kanssa. Viljelyyn liittyvät päätökset, kuten kasvivalinnat, viljelykiertojen sommittelu ja investoinnit sisältävät aina monenlaisia tulevaisuuksiin liittyviä pohdintoja. Nämä tulevaisuuspohdinnat kiinnittyvät henkilökohtaisiin ja jaettuihin arvoihin ja tietoihin, sekä kokemukseen oman toiminnan merkityksellisyydestä.

Tulevaisuuksia ei siis ajatella ja tehdä ainoastaan erillisinä prosesseina hankkeissa, instituutioissa ja tutkimuksissa. Se ei tarkoita vain pitkiä aikajänteitä ja strategista ennakointia, joka vaatii asiantuntijuutta ja kouluttautumista, vaan kaikkea ihmistoimintaa, joka koskettaa tulevaisuuksia tavalla tai toisella. Siten tulevaisuuksien käyttäminen eli niiden kuvitteleminen ja toteuttaminen eivät ole erityistaitoa, vaan elollisena olentoja olemisen ominaisuus, joka on suurelta osin arkisessa elämässä alitajuista ja intuitiivista.

Viljely on siis aina jollain lailla tulevaisuussuuntautunutta ja samalla arvoperustaista.

Omia tulevaisuustaitoja voi ja kannattaa kehittää

Ymmärrys omasta ja muiden tulevaisuussuhteesta ja siitä, miten ja miksi tulevaisuuksista puhutaan ja niitä kuvitellaan, on kuitenkin taitoa, jota voi kartuttaa. Tulevaisuudentutkimuksen alalla näitä taitoja kuvaillaan tulevaisuustietoisuudeksi ja tulevaisuuslukutaidoksi (ks. Ahvenharju & Pouru-Mikkola 2022). Oman ja muiden tulevaisuusajattelun piirteiden huomioiminen mahdollistaa tulevaisuuksiin liittyvien tunteiden säätelyä ja ohjaamista mielekkääseen tulevaisuustekemiseen. Lisäksi yhteiskunnalliseen tulevaisuuspuheeseen liittyy valtaa (ks. Sitran muistio tulevaisuusvallasta 2024), jota voi koetella opettelemalla tunnistamaan tulevaisuusajatteluun liittyviä oletuksia ja rajoituksia, sekä kuvittelemaan tulevaisuuksia luovasti ja kriittisesti. Toisaalta tulevaisuustaidot, kuten erilaisten aikaperspektiivien ja oman toimijuuden ymmärtäminen, ovat kestävien tulevaisuuksien rakentamiselle välttämättömiä. Myös ilmastoviisaus perustuu luottamukselle kyetä käyttämään tulevaisuuden näkymiä nykyhetken toiminnassa.

Tässä mielessä tulevaisuusajattelun ja -toiminnan tukeminen esimerkiksi erilaisten hankkeiden järjestämissä osallistavissa tulevaisuusverstaissa tai -työpajoissa on hedelmällistä. Tulevaisuusajattelun äärelle kokoontuminen ja erilaisten tulevaisuuksien kuvitteleminen auttavat laajentamaan aikahorisonttia muutamista vuosista vuosikymmeniin tai jopa vuosisatoihin, jolloin omat motivaatiot ja tavoitteet nykyhetkessä voivat saada uutta merkitystä. Tulevaisuuksien vaihtoehtojen näkeminen voi syventyä ja uusien näkökulmien omaksuminen viljelijän työhön helpottua. Ilmastoviisaudesta kiinnostuneilla viljelijöillä näyttää usein lähtökohtaisesti olevan hyvät valmiudet käsitellä tulevaisuuksien avointa luonnetta (ks. Armanto 2024). Keskeistä on kuitenkin pystyä luottamaan omiin kykyihin kohdata ennakoimattomiakin tulevaisuusnäkymiä ja oivaltaa niiden tuottamia mahdollisuuksia, ja tämän luottamuksen vahvistuminen on ilmastoviisaan viljelyn kannalta osallistavan tulevaisuustyöskentelyn tärkeimpiä anteja.

Kollektiivinen tulevaisuusajattelu tuo voimaa

Toisaalta osallistavassa tulevaisuustyöskentelyssä erityistä on nimenomaan kuvittelun kollektiivisuus. Jaettu tulevaisuusajattelu voi auttaa lieventämään yksin puurtamisen tunnetta ja rakentaa maantieteellisestä sijainnista riippumatonta yhteisyyttä. Parhaimmillaan yhteinen tulevaisuuksien kuvitteleminen lujittaa osallistujien välisiä suhteita nykyhetkessä (Fowler ym. 2024), mahdollistaen yhteistyön ja uusien kumppanuuksien syntymisen. Koska viljelyn arki paikantuu kunkin omalle tilalle ja voi siten olla aika ajoin eristynyttä, jaettujen arvojen ja visioiden jakamisen tärkeys työn mielekkyydelle korostuu. Yhteinen tulevaisuusajattelu tuottaa siis hyvinvointia, joka voi valaista tulevaisuuksia ja omaa roolia niiden toteuttamisessa uusilla tavoilla.

Tulevaisuudet ovat ytimeltään osallisuutta: jokainen osallistuu tulevaisuuksien luomiseen nykyhetkessä. Osallistavan tulevaisuustyöskentelyn kannalta onkin oleellista se, miten osallisuuden kokemus kollektiivisesta tulevaisuusajattelusta kantaa yksittäisiä työpajoja pidemmälle. Miten yhteisten tulevaisuuksien luomiseen voi osallistua omista lähtökohdistaan ja omilta tiloilta käsin? Vaikka tulevaisuustaitoja voi aina kehittää itselle sopivilla tavoilla ajattelemalla tulevaisuuksia itsekseen tai muiden läheisten kanssa, välillä tiedostaen ja tiedostamatta, sekä pitkillä että lyhyillä perspektiiveillä, villisti ja strategisesti, tilaisuuksia yhteisen tulevaisuusajattelun syventämiselle ei ole viljelijäverkostoissa edelleenkään liikaa.

blogin kirjoittaja: Riikka Armanto, Turun yliopisto, araarm@utu.fi

Teksti pohjautuu artikkeliin, joka on osa Armannon väitöstutkimusta ilmastoviisaasta tulevaisuusajattelusta ja -toiminnasta maanviljelyssä. Artikkeli käsittele osallistavia tulevaisuusverstaita tulevaisuusajattelun ja -toiminnan tukemisessa ilmastoviisaan viljelyn kontekstissa. Armanto ARA (2024) Futures participation as anticipatory practice — what do futures workshops do? European Journal of Futures Research 12, 3. https://doi.org/10.1186/s40309-024-00226-4

Ahvenharju S, Pouru-Mikkola L (2022) Tulevaisuustietoisuus ja Tulevaisuuslukutaito – Kuinka kohtaamme, kuvittelemme ja käytämme tulevaisuutta? Teoksessa: Aalto HK, Heikkilä K, Keski-Pukkila P, Mäki M, Pöllänen M (toim.). Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.

Dufva M, Lähdemäki-Pekkinen J, Poussa L, Rekola S (2024) Tulevaisuusvalta. Lisää ääniä tulevaisuuskeskusteluun. Sitra, muistio 18.1.2024. https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusvalta/

Fowler Z, Palombo D, Madan CR, O’Connor BB (2024) Collaborative imagination synchronizes representations of the future and fosters social connection in the present. https://doi.org/10.31234/osf.io/3gyw8

Ryhmäkeskustelua tulevaisuusverstaassa 2017 Tuorlassa. kuvassa käsiä, muistilappuja, kyniä.
Ryhmäkeskustelua tulevaisuusverstaassa 2017 Tuorlassa. Kuva: Riikka Armanto.
Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma 30.10.2024

Tehdään turvepelloille kestävä tulevaisuus!

Aika: keskiviikko 30.10.2024 klo 9.30–16
Paikka: Kampustalo, Seinäjokisali, Kalevankatu 35, Seinäjoki tai etäyhteys (etäyhteyslinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta)

Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.

Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.

Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut
• Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä.
• Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille.
• Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti.
• Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.

Tule mukaan verkostoitumaan ja vaikuttamaan turvepeltojen tulevaisuuteen!

Ilmoittauduthan paikan päälle viimeistään 17.10. ja etänä 29.10. mennessä:
Ilmoittaudu tästä

Tapahtuma lähetetään livestriiminä, mutta sitä ei tallenneta.

OHJELMA
Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva
Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)

9.30–10.00 Aamukahvit

10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia)
10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta
10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke)
10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat
päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke)
10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke)
11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke)
11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke)
11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)

11.45–12.50 Omakustanteinen lounas
Kampustalon ravintola, Ravintola Raitti (Frami B, Kampusranta 9b) tai Ravintola Marttilan Talli, yläkerta (Puskantie 38)

Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus
Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)

13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä
13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke)
13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille?
Tuuli Orasmaa (MMM)
14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK)
14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke)
14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä
14.45–15.00 Kahvitauko
15.00 Paneelikeskustelu
Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus?
Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan
sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää?
Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke)
Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK)
15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM)
15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)

Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö,
puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi

Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.

Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely
Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81

Ilmoittaudu tästä

Tervetuloa mukaan!

Kategoriat
Ajankohtaista

Valkuaisruokinnan ABC-osa 1 -webinaari 29.10.2024

Tervetuloa ViiMa-hankkeen järjestämään webinaariin ”Valkuaisruokinnan ABC – osa 1”, jossa erikoistutkija Auvo Sairanen käy läpi lypsylehmien valkuaisruokintaan liittyviä perusteita ja peruskäsitteitä. Itse webinaarialustus kestää noin 20 minuuttia, minkä jälkeen on mahdollista keskustella tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa valkuaisruokintaan liittyvistä asioista.

Ilmoittaudu mukaan webinaariin viimeistään 29.10. klo 9.00 tästä linkistä!
Ilmoittautuneet saavat vahvistusviestin yhteydessä online-linkin webinaariin tai voit liittyä webinaariin tästä linkistä  .
Linkki lähetetään ilmoittautuneille myös erikseen sähköpostilla ennen tilaisuutta.

Alustus tallennetaan, keskusteluosiota ei tallenneta.

Lisätietoja:
Sari Kajava
Tutkija, Luonnonvarakeskus
sari.kajava@luke.fi, puh 050 441 7427

Tervetuloa webinaariin!

 
Kategoriat
Ajankohtaista

Framtidens hållbara grönsaksproduktion 20.11.2024 i Vasa och via teams

Datum: 20.11.2024 klo 9.30-14.30
Plats: Yrkesakademin i Österbotten, Campus Kungsgård, Kungsgårdsvägen 30 A 65380 Vasa, auditoriet
Distans: Deltagande via teams möjligheten (link kommer till epost med anmälan)

Vilka är styrkor och utvecklingsbehoven inom grönsaksproduktionen? Hur kunde vi utveckla produktionssystemen för grönsaker genom att främja klimatsmarthet, resiliens och mångfald? Kom med att diskutera och skapa en vision, hur vi kan befrämjä grönsaksproduktionen i Finland.

Programmet

9:30 Kaffe
10:00 Inledning, Nina Sevelius, SLF, Terhi Suojala-Ahlfors och Karoliina Rimhanen, Luke
10:10 Katarina Lassheikki, Trädgårdsförbundet: Nyttan med kvalitetssystem (distans)
10:40 Grönsaksodlingens styrkor och utmaningar idag (gruppdiskussion)
11:40 Lunch
12:40 Kommentar av kvalitetschef Anssi Vuorinen, Fresh Servant Oy (på finska)
13:00 Tony och Rebecca Granholm, Granholms grönsaker: Grönsaksodling hos Granholms nu och framöver
13:20 Grönsaksodlingens framtid (gruppdiskussion)
Kaffepaus ca kl. 14
14:30 Evenemanget avslutas

Evenemang arrangeras av HYÖTY-projektet – Mångfunktionella odlingsmetoder på grönsaksgårdar.

Evenemanget är öppen för alla och gratis.
Anmälning via det här formulär

Deadline för anmälan på plats 12.11.2024 och på distans (teams) 18.11.2024.

Mer information:

Nina Sevelius, Utvecklingschef för trädgårdsproduktion Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF), tel. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi

Terhi Suojala-Ahlfors, Specialforskare, Naturresursinstitutet (Luke), tel. 0295326557, terhi.suojala-ahlfors@luke.fi

Evenemangets websidan.

Välkommen!

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatilojen varautumiseen avuksi varautumissuunnitelman pohja ja infomateriaalia

Savonian MAAVARA-hanke auttaa maatilojen riskinhallinnassa ja varautumisessa.

Oletko miettinyt kuinka maatilan työt hoituvat  jos sinulle itsellesi tapahtuisi jotain? Tai entäpä puolisollesi? Miten toimintaympäristön häiriöt, kuten pitkä sähkökatko tai vedensaannin ongelmat vaikuttavat tilan toimintaan? Oletteko tehokkaasti varautuneet tarttuvan eläintaudin taltuttamiseen?

Varautumista kannattaa miettiä etukäteen jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Valmiiksi mietityt toimintatavat säästävät kriisitilanteissa kallista aikaa ja mahdollistavat niin maatilan, kuin sen asukkaidenkin elämän jatkumisen nopeasti kriisin jälkeen. 

Savonian MAAVARA-hankkeessa on tuotettu maatiloille varautumissuunnitelman pohja. Lisäksi on tuotettu opas, videoklippejä ja podcasteja, oman tilan varautumisen avuksi. Materiaalit löytyvät sivulta maavara.savonia.fi

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Olemme mukana Maaseutuparlamentissa 26.-28.9.2024 Nurmeksessa

Suomen suurin ideafestivaali jalkautuu syksyllä Nurmekseen kooten kaikki maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet ihmiset kohtaamaan sekä kasvotusten että virtuaalisesti. Meillä on ilo sekä kunnia olla mukana kehittämässä elinvoimaisempaa maaseutua ja kestävää tulevaisuutta. MURU-hankkeen työpaja on ohjelmassa la 28.9.2024.

Se, mikä tapahtuu maaseudulla, ei jää maaseudulle. 
Lue lisää: www.maaseutuparlamentti.fi
#maapuhuu #maaseutuparlamentti #ideafestivaali

Kategoriat
Toiminta

Maatalousteemapäiviä koululaisille Kuopiossa 12.-13.8.2024

Kuopiossa Minna Canthin koululla vietettiin 12.-13.8.2024 ysiluokkalaisten maatalousteemapäiviä. Teemapäivien aikana noin 270 oppilasta pääsi tutustumaan maatalouteen koululla alan asiantuntijoiden toteuttamissa työpajoissa sekä opintoretkellä Luonnonvarakeskuksessa Halolassa Maaningalla.

Työpajojen teemat ja vetäjät olivat
• viljat (Elina Virkkunen, Luonnonvarakeskus)
• lehmän elämä ja maidontuotanto (Mira Siikalahti, Nautasuomi Oy)
• maatalousluonnon monimuotoisuus (Hertta Mikkonen, ProAgria Itä-Suomi)
• unelmien maatila (Anna Korhonen, ProAgria Itä-Suomi)
• herukkapensaiden istutus, herneen kylvö ja mansikantaimen istutus (Aleksi Sirkka, Luonnonvarakeskus)

Työpajoissa pääsi tutustumaan esimerkiksi näihin teemoihin:
Millaista on lehmän elämä maatilalla? Entä mikä on maidontuotannon merkitys Suomessa? Miten laidunnus liittyy luonnon monimuotoisuuteen? Millaisia ovat Suomessa yleisimmin viljellyt viljat ja mitä niistä tehdään? Miten herneitä voi kylvää versokasvatukseen? Miten mansikan rönsytaimi istutetaan? Entä millainen olisi sinun unelmiesi maatila?

Luonnonvarakeskuksessa Maaningalla tutustumiskohteina olivat navetta ja biokaasulaitos sekä lysimetrikenttä, jossa tutustuttiin vesistötutkimukseen. Lisäksi Halolan päärakennuksessa kuultiin Luonnonvarakeskuksen tutkimustoiminnasta. Pihamaalla oli esillä ja tutustuttavana traktoreita ja työkoneita.

Maatalousteemapäivät järjestettiin Maaseutuammattiin ry:n, Luonnonvarakeskuksen ARMI– ja MURU-hankkeiden, ProAgria Itä-Suomen ja Atrian/Nautasuomi Oy:n yhteistyönä.

koululaisia ja Luken Maaningan toimipaikan traktoreita
Koululaisia tutustumassa Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikan traktoreihin ja työkoneisiin. Kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
kollaasi unelmien maatila -teemasta, lehdistä leikattuja kuvia
Unelmien maatila -kollaasityö lehdistä leikatuista kuvista. Kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

teksti: Riitta Savikko, Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pellonpiennarpäivä Sotkamossa 21.8.2024

Aika: ke 21.8.2024 10-14
Paikka: Nuasmaito Oy, Kekkolantie 2, 88490 Pohjavaara, Sotkamo

Päivän teemana nurmiviljelyn kehittäminen ja kylvö
Paikanpäällä nähtävillä:
• Cordulus -sääasema
• Kevätvehnä ja kerääjäkasvien koelohkot
• YaraSuna BIo Plus 10-3-1 kierrätyslannoitteen käyttö kevätvehnällä
• Traktoreita, työkoneita ja työnäytöksiä
• Laiduntavat eläimet ja luonnonlaidun järvenrannalla
• Käytännön vinkkejä viljelyyn (siemenet, hiiliviljelytoimenpiteet)
• Näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit ständeineen
Tarjolla kahvia ja makkaraa!

Päivän järjestävät yhteistyössä Kestävyyttä nurmesta, ARMI, MURU, Luontotekoja sekä KasviTieto -hankkeet.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, voi vain tulla mukaan.
Lisätietoa tapahtumasta

Tervetuloa!

Materiaaleja:

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pellonpiennariltapäivä Mikkelin Karilassa 22.8.2024 klo 12-15

Aika: 22.8.2024 klo 12-15
Paikka: Karilan luomupelto, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli

Tapahtuman teemoina tuholaisten ja sääriskien hallinta öljykasveilla ja avomaavihanneksilla luomuviljelyssä.

Tuholaiset ja vaihtelevat sääolot haastavat viljelyä yhä enemmän myös Etelä-Savossa. Etenkin luomuöljykasvien ja -avomaavihannesten viljelyssä tuholaiset ovat keskeinen riski tuotannolle. Kasvukauden aikaisen kuivuuden lisääntyessä karkeilla kivennäismailla korostuu myös maan hyvän kasvukunnon ja multavuuden merkitys.

Karilan luomupellolla järjestettävässä pellonpiennariltapäivässä kuullaan ja keskustellaan öljykasvien ja avomaavihannesten tuholais- ja säähaasteista Etelä-Savossa.

Esittelyssä ovat luomukevätrypsin lajike- ja lajikeseoskoe sekä luomusyysrypsin ravinnekuitu- ja lannoitekoe. Voit myös tutustua öljy- ja kaalikasvien tuholaisten tunnistamiseen ja tarkkailuun käytännössä sekä kuulla luontaisten vihollisten merkityksestä kasvinsuojelussa ja niiden tukemisen keinoista. Paikalla on Luonnonvarakeskuksen tutkijoita ja ProAgrian asiantuntijoita.

Ilmoittaudu mukaan täällä. 
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen hankkeet:

  • Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA),
  • Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla (InnoKas),
  • Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta (RAPSE) sekä
  • Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU).

Yhteistyössä: Biotus Oy ja Soilfood 

Lisätietoa:
Sari Himanen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6132, sari.himanen@luke.fi ja
Niina Saastamoinen, ProAgria Etelä-Savo, niina.saastamoinen@proagria.fi 

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Luke Ruukin tutkimusasemapäivä 14.8.2024


Aika: 14.8.2024 klo 10-15
Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki

Luonnonvarakeskus Ruukin toimipiste järjestää jälleen elokuussa perinteiset tutkimusasemapäivät. Tällä kertaa tutkimusasemapäivien kohokohtana on nautojen hyvinvointiteknologia ja lihanautatutkimus. Nähtävillä on myös nurmi- ja viljakokeita sekä NorPeat-tutkimuskenttä, vedenvarastoallas ja ympäristötutkimus.

Ohjelma
Klo 10:00 Toimistotilojen avajaiset ja tilaisuuden avaus. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen MMM sekä Luken johtajisto.
Tapahtuma jakaantuu kolmeen pisteeseen: nautojen hyvinvointiteknologia tutkimuspihatolle, NorPeat tutkimuskentälle (punainen lato) sekä aseman pihalle, jossa on kahvi ja makkaratarjoilu sekä yhteistyökumppaneiden standit. Päivän aikana voi pisteisiin tutustua vapaasti liikkuen. Otathan huomioon, että tapahtumapisteiden välillä on jonkin verran kävelyä.

Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tutustu ohjelmaan.
Lisätietoja: Kati Mattila, kati.mattila(at)luke.fi, puh. 0295326719

Tervetuloa!