Kategoriat
Ajankohtaista

Miten kohti ilmastoviisasta ja muutosjoustavaa maataloutta ja ruokajärjestelmää – webinaari 30.1.2025

Miten päästäisiin kohti kestävää maataloutta, maaseutua ja ruokajärjestelmää? Kuinka rakennetaan ilmastoviisasta ja muutosjoustavaa maaseutua? Mistä voimavaroja ja muutoskestävyyttä maidontuotantoon? Millaisia ovat nykyisen ruokajärjestelmän ydinhaavoittuvuudet, ja millaisia toimia tarvitaan, jotta ne voitaisiin poistaa?

Webinaarissa päästään kuulemaan kokemuksia ja oppeja näihin teemoihin syventyneistä MURU-, RD4- ja RUOKAVARMA-hankkeista. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Aika: 30.1.2025 klo 9.00-11.00

Paikka: etäyhteydellä teamsilla, Liity kokoukseen tästä

Ohjelma

9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
9.05 Ilmastoviisas ja muutosjoustava maatalous pellolta kuluttajalle – MURU-hankkeen antia, Karoliina Rimhanen ja Sari Himanen, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf) ja mentitulokset (pdf)
9.40 Mistä voimavaroja ja muutoskestävyyttä maidontuotantoon? – Olisiko eurooppalaisten maidontuottajien verkostosta
vinkkiä myös meille Suomeen? – R4D (Resilience for Dairy)-hankkeen antia, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
10.00 Viljelijät tulevaisuuksien ajattelijoina ja tekijöinä, Riikka Armanto, Turun yliopisto, kalvot (pdf)
10.10 Ruokajärjestelmän haavoittuvuuksien tunnistamisesta kohti kestävämpää ruokajärjestelmää – RUOKAVARMA-hankkeen antia, Irene Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto, kalvot (pdf)
10.40 Keskustelua ja kysymyksiä
11.00 Tapahtuma päättyy

Webinaarin ja keskustelun linkkikooste

Alustuksia pitäneiden hankkeiden linkkejä:

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – valtakunnallinen tiedonvälityshanke (2022-2024)

Resilience for Dairy (R4D) -hanke (2020-2024)

RUOKAVARMA-hanke (Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena) (2021-2023)

Linkkejä eri teemoista tapahtuman keskustelussa

Mitä tehdä, kun tuntuu, että tavallisiin läsnätapahtumiin ei tahdo tulla osallistujia?

Ideoita:

  • monen pienen tapahtuman sijaan isompia tapahtumia, kuten https://www.ollikkalamessut.fi/
  • malleja muualta Euroopasta ilmastoviisaan maatalouden tiimoilta Evecsa-hankkeen kautta: https://climatesmart4agri.eu/
  • keksiä uusia innovatiivisia ja hauskoja tapoja havainnollistaa asioita, näin voi saada teemaa esiin mediassakin. Esim. kalsaritestihaaste, siinä maatiloilla haudattiin naisten alushousuja peltoon maan kasvukunnon havainnollistamiseksi (mikrobit popsivat myös puuvillaa). Olipas mediassa mylläkkää sen jälkeen. Kalsaritesti – keino havainnoida maaperäelämää
  • tarinallistaminen, esim. Finscapes- hankkeessa kehitetään tarinoita ilmastonmuutoksen sopeutumiseen https://www.syke.fi/hankkeet/finscapes (loppuseminaari ja sessio 2)
  • viljelijä-tutkija yhteistyö eli se että viljelijät osallistuu tutkimuksen tekemiseen ja voi siten olla myös tiedon tuottaja pelkän tiedon vastaanottamisen sijaan (ks. esim. Kilpiän tila https://kilpiantila.fi/tila-toiminta/, Tyynelän tila https://tyynelantila.fi/ , Vierelän tila https://vierelaagro.com/)
  • muutosareena-menetelmä, jossa kerätään eri taustaryhmien ihmisiä keskustelemaan, luomaan yhteistä visioita ja suunnittelemaan ja tekemään käytännön toimia sitä kohti (toteutettu esim. Hämeenkyrössä) lisätietoja

Eroosio

Luonnon monimuotoisuus

Lasten ja nuorten ruokakasvatustyö

***

Lisätietoja:
Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, puh: 050 571 4548

Tapahtuman järjesti ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Vihannestuotannon tulevaisuuden polut vuoteen 2035 -tapahtuma ti 11.2.2025 Tuorlassa

Aika: ti 11.2.2025 klo 9.00–12.00
Paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö

Miltä näyttää vihannestuotannon toivottu tulevaisuus? Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet, jotka muovaavat tuotantoa, markkinoita ja kulutusta vuoteen 2035? Näihin kysymyksiin sukellamme työpajassa, joka tuo yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuuden poluista. Ohjelma sisältää asiantuntijaesityksiä mm. satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimia, joiden avulla edistetään vihannestuotannon toivottua kehitystä.
Lämpimästi tervetuloa rakentamaan vihannestuotannon kestävää tulevaisuutta!

Ohjelma

9.00-9.30 Aamukahvi
9.30 Tervetuloa, Ville Korpelainen, Livia ja Karoliina Rimhanen, Luke
9.40 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
9.50 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke
10.10 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke
10.30 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke
11.45 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke
12.00 lounas (omakustanteinen)

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.Tapahtuma järjestetään vain läsnätapahtumana. Ohjelman jälkeen on mahdollista osallistua yhteiselle omakustanteiselle lounaalle.Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella viimeistään 3.2.2025.

Tervetuloa!

Tapahtuman järjestävät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet yhteistyössä Livia Tuorlan kanssa.

Tulo-ohjeet ja kartta
Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta

Lisätietoja
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Luonnon monimuotoisuus Suomen maatalousympäristössä -tapahtuma 13.3.2025

Aika: to 13.3.2025 klo 9.00-11.00

Paikka: Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja livestriimi

Maatalous Suomessa ylläpitää, vaalii ja parhaimmillaan lisää luonnon monimuotoisuutta. Vastaavasti monimuotoinen luonto hyödyttää maataloutta.

Tervetuloa kuulemaan, millainen on Suomen maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus. Mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät monimuotoisuutta? Entä miten kotieläintuotanto vaalii luonnon monimuotoisuutta? Miten biodiversiteetti näkyy yritysten vastuullisuusraportoinnissa?

Keskustelua voi seurata paikan päällä Tiedekulmassa tai livestriimin välityksellä.

Toivomme ennakkoilmoittautumisia 10.3.2025 mennessä tällä lomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään myös sähköpostilla tilaisuuden tarkentunut ohjelma ja jälkikäteen linkki materiaaleihin ja tallenteeseen. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.

Tapahtuman järjestävät ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Huoltovarmuus – mitä se maataloudessa ja ruokajärjestelmässä tarkoittaa? – webinaari 26.3.2025

Aika: ke 26.3.2025 klo 9-11.30

Paikka: etäyhteydellä teamsilla, Liity kokoukseen tästä

Elintarvikehuolto on olennainen osa huoltovarmuutta. Elintarvikehuollon tehtävänä on turvata väestön riittävä ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Ruokajärjestelmän eri osissa, kuten maatiloilla, elintarvikkeiden jalostuksessa, jakelussa, kaupassa ja ruokapalveluissa voidaan kehittää huoltovarmuutta erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi maataloudessa tarvittavien tuontiraaka-aineiden ja -tuotantopanoksien osuutta voitaisiin vähentää ravinne-, energia- ja valkuaisrehuomavaraisuutta kehittämällä. Toisaalta ruokajärjestelmien monimutkaisuus lisää haavoittuvaisuutta. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Kehittämistoimien pohjaksi webinaari tarjoaa tietoa elintarvikehuollon huoltovarmuuden nykytilanteesta ja tavoitteista ja tutkimustietoa kestävämmästä ruokajärjestelmästä. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Ohjelma

9.00    Tervetuloa, Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus

9.05    Elintarvikkeiden huoltovarmuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus

9.35    Elintarvikkeiden huoltovarmuus Suomessa, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

10.10  Ruokamarkkinoiden tuontiriippuvuus Suomessa, Marja Knuuttila, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

10.45  Miten kohti omavaraisempaa ja agroekologisempaa ruokajärjestelmää, Kari Koppelmäki, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

11.15  Kysymyksiä ja keskustelua

11.30  Tapahtuma päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittauduthan viimeistään 24.3.2025 tällä lomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, puh: 050 571 4548

Tapahtuman järjestää ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke). 

Kategoriat
Ajankohtaista

ARMAS-hanke jatkaa tiedonvälitystä

Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeen päätavoite on vahvistaa maaseudun ja ruokajärjestelmän toimijoiden osaamista ja kehittää Suomen ruokajärjestelmän huoltovarmuutta, resilienssiä (eli muutosjoustavuutta) ja ilmastoviisautta. Keinoina ovat tiedonvälitys, ruokajärjestelmän toimijoiden verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen edistäminen sekä ratkaisuiden yhteiskehittäminen.
 
ARMAS-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Savonia-ammattikorkeakoulu oy valtakunnallisena maaseutuhankkeena vuoden 2027 loppuun asti. Hanke rahoitetaan Hämeen ELY-keskuksen kautta.

Tiedonvälitys verkkosivulla www.ilmastoviisas.fi, uutiskirjelistalla ja facebookissa jatkuu.

Ilmastoviisaasta ja muutosjoustavasta maataloudesta ja ruokajärjestelmästä tiedonvälitystä aiemmin tuottanut Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – valtakunnallinen tiedonvälityshanke päättyi vuoden 2024 lopussa.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tutkitusti maan terveydestä – EJP SOIL -ohjelman Luken loppuwebinaari 17.1.2025

Aika: 17.1.2025 klo 10-12

Paikka: etäyhteydellä teamsissa, linkki ilmoittautumisvahvistuksessa

Maan kasvukunto ja sen merkitys monessa aikamme haasteessa, kuten ilmastonmuutoksessa, on tiedostettu laajasti. Syventämällä tietoa erilaisista kestävistä viljelymenetelmistä voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta löytää keinoja siihen sopeutumiseksi. EJP SOIL (European Joint Programme on Agricultural Soil Management) -ohjelmassa on paneuduttu maaperätutkimukseen.

Vuonna 2020 alkaneessa ohjelmassa on ollut mukana 26 tutkimuslaitosta ja yliopistoa 24:stä Euroopan maasta. Tutkimusohjelma päättyy tammikuussa 2025.

EJP SOIL-ohjelma järjestää 17.1. webinaarin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkijat kertovat tarkemmin tutkimuksistaan. Tilaisuudessa käsitellään maatalouden vesienhallintaa (INSURE, SCALE), viljelymenetelmien vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin (SOMMIT) sekä orgaanisten lannoitevalmisteiden (EOM4SOIL) ja viljelyn monimuotoistamisen (MIXROOT-C) vaikutusta maaperään. Lisäksi kerrotaan maatalouden päätöksenteontukityökaluista (PRAC2LIV).

Suomessa EJP SOIL -ohjelmaa ovat rahoittaneet Euroopan komissio sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Muistathan ilmoittautua 16.1. mennessä: Tästä linkistä!

Ohjelma

10.00 Tervetuloa & EJP SOIL:n ajankohtaiset kuulumiset, Johanna Leppälä

10.05 Pohjaveden pinnan nosto ilmastonmuutoksen hillintäkeinona turvepelloilla, Kristiina Lång (INSURE)

10.20 Peltojen vesieroosio, sedimenttien kytkeytyminen vesistöihin, ja toimenpiteiden kohdentaminen,Timo Räsänen (SCALE)

10.35 Suojavyöhykkeet suorakylvössä, Jaana Uusi-Kämppä (SCALE)

5 min tauko

10.55 Effectiveness of soil management strategies for mitigation of N2O emissions in European arable land: A meta-analysis, Elena Valkama (SOMMIT)

11.10 Orgaaniset lannoitevalmisteet ja maaperän terveys – prosessoinnin vaikutukset hiilen kiertoon ja pysyvyyteen, Elina Tampio (EOM4SOIL)

11.25 Viljelyn monimuotoistaminen lajiseoksilla – vaikutukset juuristoon ja maaperään, Ansa Palojärvi (MIXROOT-C)

11.40 Maatalouden päätöksenteontukityökalut, niiden kehittäminen ja rooli maaperän terveyden edistämisessä, Timo Räsänen (PRAC2LIV)

11.55 Loppukeskustelu & päätössanat

Tilaisuus päättyy klo 12.

Lisätietoja
Marja Kujala marja.kujala@luke.fi puh +358 29 532 6280

Tervetuloa! 

Kategoriat
Ajankohtaista

Tietokortteja saatavilla ennakoivasta kasvinsuojelusta ja öljy- ja kaalikasvien tuholaisista

Ennakoivasta kasvinsuojelusta ja öljy- ja kaalikasvien tuholaisista on saatavilla napakoita tietokortteja:

Tietokortit on tuotettu ”Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA)” -hankkeessa.

Hoikkakirvari rypsillä. kuva: Sari Himanen / Luke

Kategoriat
Blogit Toiminta

Blogi: Motivointi ja toisilta oppiminen tukevat viljelijöiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon

kirjoittajat: Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus ja Pia Lehmusvuori, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita maataloudelle. Kasvukauden pidentyminen mahdollistaa satoisampien kasvilajikkeiden viljelyn, mutta toisaalta esimerkiksi kuivuusjaksot ja muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskejä sadontuotannolle. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia keinoja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi, mutta miten sopeutumista voidaan parhaiten edistää? Mitkä ovat vaikuttavimmat tavat, joilla maatalousyrittäjät saadaan pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia omalla tilallaan, entä sopeutumistoimien toteuttamista?  

vihreitä peltoja, puita, kaukana horisontissa metsää, sinistä taivasta ja pilviä. Kesäinen kuva.
Peltomaisemaa Pirkanmaalla. Kuva: Pia Lehmusvuori

Vastauksia tähän kysymykseen pohdittiin 13.11.2024 työpajassa maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä, jossa lähes kolmikymmenpäinen joukko alan asiantuntijoita kokoontui ideoimaan vaikuttavampia tapoja. Keskusteluissa korostuivat erityisesti viljelijöiden motivointi, vertaisoppimisen merkitys sekä taloudelliset kannustimet. Näistä jokainen tarjoaa omanlaisensa vipuvoiman sopeutumisen tueksi.

Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit ovat avainasemassa

Viljelijöiden motivoimiseksi tarvitaan selkeätä, ajantasaista ja riittävän yksinkertaisessa muodossa tarjottavaa tietoa sopeutumismahdollisuuksista. Tietoa on välitettävä myönteisillä viesteillä ja ratkaisumahdollisuuksia korostaen – syyllistämistä on vältettävä. Sopeutumiskeinoja ja niiden taloudellisia hyötyjä pitäisi esittää käytännön esimerkein. Pelejä, listauksia, laskureita ja laskelmia hyödyntämällä viljelijät voivat pohtia oman tilansa toimintaa muuttuvassa ilmastossa ja tehdä päätöksiä tilakohtaisesti.

Vertaisoppiminen vahvistaa osaamista

Kokemusten jako muiden viljelijöiden kanssa on vaikuttava tapa kannustaa sopeutumistoimiin. Käytännössä toteutetut muiden viljelijöiden esimerkit kannustavat miettimään omalle tilalle soveltuvia sopeutumiskeinoja. Mentorointi, pienryhmätoiminta ja pellonpiennartapahtumat tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tukea toinen toisiaan. Tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden yhteistyö auttaa tuomaan ilmastoviisaita toimia käytäntöön.

Taloudelliset kannustimet auttavat muutoksissa

Sopeutumistoimien käytäntöön viemiseen tarvitaan taloudellisia kannustimia. Viljelijätuet, kuten ekojärjestelmä ja ympäristökorvaus, sekä sopimusviljely ja muut markkinalähtöiset toimet edistävät sopeutumistoimien toteuttamista tiloilla. On tärkeää, että viljelijät kokevat kannustimet selkeästi maatilan toimintaa tukevina ja tilan taloutta parantavina. Kattava viestintä sopeutumisen rahoitus- ja tukimahdollisuuksista on keskeistä, jotta viljelijät voivat hyödyntää niitä tehokkaasti.

Työpajan järjestäjiä olivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke, jonka työtä jatketaan ARMAS-hankkeessa. Lämmin kiitos työpajan osallistujille aktiivisesta ideoinnista! Kiitos myös kollegoillemme ilmastoyksikön Johanna Helkimo sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Nurmi, Riitta Savikko ja Kaisa Kuoppala työpajan toteuttamiseen osallistumisesta!

Kirjoittajista Pia Lehmusvuori työskentelee luonnonvara-alan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ja Karoliina Rimhanen maatalousjärjestelmien kestävyystutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Seuraa ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön ajankohtaisia uutisia täältä sekä MURU- ja ARMAS-hankkeiden kuulumisia täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen käytön tiekartta näyttää reitin ilmasto- ja ympäristöhyötyihin maataloustuotantoa heikentämättä

”Tavoitteemme oli luoda realistinen ja monipuolinen suunnitelma, joka huomioi sekä turvepeltojen ympäristövaikutukset että ruoantuotannon tarpeet”, sanoo tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Tiekartan mukaan turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä olisi mahdollista vähentää jopa 28 prosenttia, ja myös vesistökuormitusta voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisin kustannuksin.

Muutospolkuihin on laskettu neljän toimenpiteen päästövähennykset
1) Vettäminen ja kosteikot
2) Säätösalaojitus
3) Monivuotiset kasvit
4) Pysyvät nurmet ja kesannot
Nämä kustannustehokkaat toimenpiteet vähentävät päästöjä sekä edistävät monimuotoisuutta.

Tiekartta ei ole päätös etenemistavasta, vaan päätöksenteon tueksi tehty työkalu, joka esittää kaksi erilaista vuoden 2050 tulevaisuuskuvaa perusteluineen. Tiekarttaa voidaan hyödyntää ilmastotoimien, ennallistamisasetuksen toimeenpanon ja maakuntatason suunnittelussa.

Luonnonvarakeskuksen tiedote 25.11.2024: Turvepeltojen käytön tiekartta näyttää reitin ilmasto- ja ympäristöhyötyihin maataloustuotantoa heikentämättä

Turvepeltojen käytön tiekartta vuoteen 2050

Hanke: Turvepeltojen käytön tiekartta

MMM tiedote 25.11.2024: Turvepeltojen käytön tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkasteleva tiekartta luovutettiin ministeriölle

Turvemaata (yli 40 cm paksua turvetta) oleva maatalousmaa ala (ha) kunnittain.

Turvepeltojen käytön tiekartta -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.  

lakka kukkii, kaksi kukkaa.
Lakka kukkii. Kuva: Erkki Oksanen / Luke.

Kategoriat
Ajankohtaista Blogit Toiminta

Blogi: Muutosjoustava maaseutu rakennetaan yhdessä

 

Maaseutuparlamentti 2024 -tapahtumassa järjestetty Ilmastoviisas ja muutosjoustava maaseutu –työpaja kokosi maaseudun toimijat yhteen pohtimaan, kuinka maaseudulla voidaan vastata ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten haasteiden, kuten Venäjän hyökkäyssodan, tuomiin uusiin olosuhteisiin. Maaseudun muutosjoustavuus, eli resilienssi, on nyt tärkeämpää kuin koskaan – erityisesti Itä-Suomen alueella, joka kohtaa taloudellisia haasteita, väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt. 

Työpaja tarjosi mahdollisuuden tunnistaa taitoja ja toimenpiteitä, jotka tukevat maaseudun kestävää kehitystä ja muutosjoustavuutta. Alustajina toimivat Karoliina Rimhanen ja Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta, jotka valottivat ilmastoviisaan ruokajärjestelmän kehitys- ja sopeutumistarpeita Itä-Suomen erityispiirteet huomioiden. Esitellyt valtakunnallisen MURU-tiedonvälityshankkeen vuosina 2022–2024 ympäri Suomea toteuttamien työpajojen tulokset toivat työpajan keskusteluihin laajasti niin viljelijöiden kuin muiden maaseudun toimijoiden ajatuksia tulevaisuudesta. 

Biologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat huomioitava 

Maatalouden merkitys ulottuu laajalle yhteiskunnan alueille – talouteen, ympäristöön, alueelliseen elinvoimaan ja sosiaalisiin rakenteisiin. Kestävä kehitys edellyttää, että kaikki nämä ulottuvuudet otetaan huomioon, sillä maatalouden toimintaympäristöön vaikuttavat niin paikalliset kuin globaalitkin tekijät. Väestörakenteen muutokset, maankäyttö ja yhteisöllinen toiminta muokkaavat maaseudun mahdollisuuksia, kun taas geopoliittiset vaikutteet luovat painetta sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Koko ruokaketjun, viljelijöistä kauppaan ja kuluttajiin, on sopeuduttava jatkuviin muutoksiin.  

Monialainen ja alueellisiin vahvuuksiin perustuva yrittäjyys tukee muutosjoustavuutta 

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sääolosuhteiden muutokset ja kasvavat kustannuspaineet lisäävät viljelijöiden arjen haasteita. Itä-Suomessa monialainen yrittäjyys, joka voi sisältää esimerkiksi metsätaloutta, elintarvikejalostusta ja/tai maaseutumatkailua, nähdään keinona vahvistaa tilojen taloudellista kantokykyä. Toisaalta myös erikoistuminen esimerkiksi luomuun luo polun tuottaa yritykselle lisäarvoa ja voi parantaa muutoskestävyyttä. Alueellisiin vahvuuksiin perustuva monialainen toiminta voi parantaa paitsi tilojen taloudellista kestävyyttä niin myös auttaa maaseutuelinkeinoa ja maaseutuyhteisöjä sopeutumaan tehokkaammin erinäisiin muutoksiin.  

Viljelijöiden välinen yhteistyö voi olla myös tärkeä alueellinen voimavara vahvistaen tiedonvaihtoa ja resurssien jakamista, ja samalla tuoden vertaistukea ja käytännön ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Kun maaseutuyrittäjien ja paikallisyhteisöjen kokemus ja maaseudulla toimivien hanketoimijoiden, neuvonnan asiantuntijoiden ja tutkijoiden asiantuntemus kohtaavat, voidaan usein tunnistaa uusia näkökulmia ja löytää paikallisia, kestäviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan maaseudun resilienssiä.  

Maaseudun toimijoiden toiveet maatalouden tulevaisuudesta 

MURU-hankkeen aikana järjestettyjen työpajojen keskustelut tiivistyivät neljään tärkeään toiveeseen. 1) Arvostuksen lisääminen: Viljelijät kokevat, että heidän työtään tulisi arvostaa enemmän. Tämä arvostus voisi parantaa alan vetovoimaa ja tukea viljelijöiden hyvinvointia, 2) Taloudellinen kannattavuus: Maatalouden kannattavuus on kriittinen kysymys. Viljelijät toivovat kehitystoimia, jotka auttavat turvaamaan heidän toimeentulonsa muuttuvassa markkinatilanteessa, 3) Tiedon lisääminen riskeistä ja uusista mahdollisuuksista: Viljelijät tarvitsevat ajantasaista tietoa, joka auttaa heitä ennakoimaan riskejä, kuten ilmastoon liittyviä haasteita, ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tuotteiden jalostuksessa ja markkinoinnissa, 4) Tukea sopeutumiseen yhteistyön avulla: Yhteistyö tutkimuksen, neuvonnan ja muiden viljelijöiden kanssa koetaan keskeiseksi keinoksi parantaa muutosjoustavuutta. Yhteistyöhankkeet voivat tuoda viljelijöille arvokasta tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja paikallisiin haasteisiin. 

Tukea kestävän ja kannattavan maatalouden kehittymiseen 

Muru-hankkeen työpajojen keskusteluissa tunnistettiin myös konkreettisia keinoja, joilla edellä mainittuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Alla on neljä tärkeintä ehdotusta (kuva 1): 

  1. Kansalaisten tietoisuuden parantaminen ruoantuotannosta: Kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä kertominen voi auttaa nostamaan alan arvostusta. Yhteistyötä voidaan tehdä median ja koulujen kanssa, esimerkiksi sosiaalisen median kampanjoilla ja maatilavierailuilla, jotka tuovat esille viljelijöiden arkea ja kotimaisen tuotannon ympäristövaikutuksia. 
  1. Tilojen kehittämisen tukeminen: Maatiloille tarvitaan taloudellista vakautta ja investointimahdollisuuksia. Tukemalla investointeja sekä digitalisaatiota ja teknologian käyttöä voidaan parantaa tilojen kannattavuutta ja tehokkuutta. Konkreettinen talous- ja verosuunnittelutuki auttaa viljelijöitä hallitsemaan tuotantokustannuksia ja epävarmuustekijöitä. 
  1. Tietoa ilmastoviisaista käytännöistä: Ilmastoviisaat käytännöt ovat keskeinen osa kestävää viljelyä. Käytännönläheinen koulutus ja tutkimusyhteistyö auttaa viljelijöitä kehittämään osaamistaan esimerkiksi maaperän hoidossa, monimuotoistamisessa, vedenhallinnassa ja kiertotaloudessa. 
  1. Yhteistyön edistäminen: Yhteistyö on avain resurssien tehokkaaseen käyttöön, kustannusten hallintaan ja tiedonvaihtoon. Naapuritilojen yhteistyö koneiden ja työvoiman jakamisessa voi vähentää kuluja, ja kuluttajien osallistaminen esimerkiksi suoramyynnin kautta voi lisätä kotimaisten tuotteiden kysyntää. 

Kuva 1. Maaseudun toimijoiden toiveita ja ratkaisuja toivottuun tulevaisuuteen 

Monialaisuus ja yhteistyökyky korostuvat tulevaisuudessa 

Ilmastonmuutoksen ja kestävän maatalouden haasteet edellyttävät toimijoilta jatkuvaa oppimista ja taitojen päivittämistä. Työpajan pienryhmäkeskusteluissa pohdittiin tulevaisuudessa tarvittavia taitoja sekä konkreettisia toimia ilmastoviisaan ja muutosjoustavan maaseudun kehittämiseksi. Keskusteluissa tulevaisuuden taidoista monialaisuuteen ja yhteistyöhön liittyvät taidot korostuivat tärkeimpinä (Kuva 2).  

Kuva 2. Työpajaosallistujat korostivat yhteistyön ja monialaisuuden tärkeyttä tulevaisuuden taitoina. 

Positiivisuudesta voimaa 

Työpajan keskustelijoiden mukaan positiivisen viestinnän voima on keskeinen maaseudun kehittämisessä. Kun maaseutua koskeva viestintä tuo esiin onnistumisia ja edistysaskelia, se kannustaa ja motivoi toimijoita ja tuo uskoa tulevaisuuteen. Toisaalta tarvitaan myös realismia pohdittaessa millaisin keinoin esimerkiksi maatalouden kannattavuus- tai ympäristöhaasteita tulisi ratkoa tai miten löytää uusia viljelijöitä ja jatkajia maaseutuammatteihin. Myös maaseutuyrityksissä toiminnan ennakoiva suunnittelu, riskien tiedostaminen ja hallintasuunnitelmien laatiminen ovat kehityksen tukipilareita, joissa yhteistyö ja tiedonjakaminen on tärkeää. Neuvoja-viljelijä-tapaamisissa, työpajoissa, toimijoiden verkostoissa ja vertaisoppimisessa voidaan jakaa arjen kokemuksia mutta myös pohtia pitkän tähtäimen kehityskulkuja ja siihen vaikuttamista yhdessä. 

Maaseututoimijoiden näkökulmia maaseudun kehittämiseen 

Maaseudun kehittäminen kestävään suuntaan on entistä tärkeämpää, kun ilmastonmuutos, taloudelliset paineet ja ympäristövaatimukset vaikuttavat viljelijöiden arkeen. Maaseutuparlamentin työpajan keskusteluissa nousi esiin neljä merkittävää teemaa: maaperän kasvukunto, ravinteiden kierrätys, vesitalouden hallinta ja teknologian hyödyntäminen sekä näistä viestiminen. Nämä kestävyystekijät ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan maatalouden tuottavuus ja tilojen kannattavuus sekä viljelijöiden hyvinvointi.  

Maaperän kasvukunto ja ravinteiden kierrätys nousivat esiin tärkeinä kehittämisen kohteina. Hyvinvoiva maa ei ainoastaan paranna satoa, vaan edistää ympäristön kannalta kestävämpää tuotantoa. Maaperän hoitaminen ja ravinteiden kierrätys auttavat myös vähentämään riippuvuutta ulkoisista lannoitteista, ja samalla ne tukevat viljelijöiden taloudellista tilannetta. Ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja kuivuusjaksot, lisäävät haasteita vesitalouden hallintaan. Toimiva vesitalous parantaa maan kasvukuntoa ja auttaa hallitsemaan riskejä. Ojitus ja maanparannustoimet varmistavat, että vettä on saatavilla sopivasti. Tämä estää myös ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. 

Viljelijöiden kannattavuuden ja tuotannon turvaamiseksi riskienhallinta on keskeistä. Sään ääri-ilmiöiden ja muiden riskitilanteiden lisääntyessä, on näiltä suojaamiseksi tarjolla vakuutuksia, jotka voivat antaa taloudellista turvaa. Keskusteluissa todettiin, että vakuutusten käyttö vaatii kuitenkin huolellista harkintaa. Keskustelijat myös pohtivat, että tuotannon erikoistuminen voi tarjota ratkaisuja tilojen kannattavuuden parantamiseen. Erikoistuminen voi antaa tiloille kilpailuetua, mutta sen toteuttaminen vaatii ammattitaitoa ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä tarvitaan jalostuksen ja markkinoinnin asiantuntijoiden kanssa, jotta erikoistunut tuotanto löytää asiakkaansa ja saavuttaa parhaan mahdollisen hinnan markkinoilla. 

Nykymaataloudessa teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta haasteena on sen tehokas hyödyntäminen. Teknologia tuottaa valtavan määrän tietoa tuotannosta, esimerkiksi tuotannon määrän ja laadun seurantaan sekä energian ja veden käyttöön liittyviä tietoja. Tämä tieto on arvokasta, mutta sen hyödyntäminen käytännössä vaatii osaamista ja tukea. Myös viljelijöiden hyvinvointi ja maaseudun arvostus nousivat keskusteluissa esiin tärkeinä kysymyksinä. Maatalous ja maaseudun ammatit tarvitsevat enemmän näkyvyyttä. Työ maaseudulla on vaativaa, ja viljelijöiden jaksaminen on keskeistä tuotannon jatkuvuudelle. Työolot, taloudellinen kannattavuus ja arvostus vaikuttavat suoraan viljelijöiden hyvinvointiin.  

Maaseudun kestävä tulevaisuus on siis monen tekijän summa. Yhteistyön ja positiivisen asenteen voimin rakennamme maaseudun tulevaisuuden, jossa jokainen toimija voi olla ylpeä omasta roolistaan ja panoksestaan. Tärkeää on toisaalta tuoda esiin alueellisen kehittämisen haasteita ja ongelmakohtia, jotka toimivat pullonkauloina maaseudun houkuttavuudelle erityisesti nuorten silmissä. Maaseudun muutos tarkoittaa myös pohdintaa uudenlaisesta yrittäjyydestä ja innovatiivisista ratkaisuista maaseutuelinkeinotoiminnassa. Maaseudulla on voimaa, ja yhteistyö on elintärkeää sekä muutosjoustavuudelle että elinvoimaisuudelle! 

Kiitos kaikille työpajan osallistujille antoisasta keskustelusta!  

Teksti: Karoliina Rimhanen ja Sari Himanen  

Työpajan järjesti Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – valtakunnallinen tiedonvälityshanke.