Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Blogi: Kohti kestävää vihannestuotantoa – Iisalmessa keskusteltiin kestävän ja kannattavan vihannestuotannon vahvuuksista ja mahdollisuuksista innostuneessa ilmapiirissä

Kokoonnuimme huhtikuun alussa käsittelemään vihannestuotannon tulevaisuutta Itä-Suomessa Savonia AMK:n Iisalmen kampukselle. Asiantuntijaesitykset ja vilkkaat keskustelut täyttivät tilan, kun viljelijät, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat visioivat ratkaisuja yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Työpajassa keskityimme kolmeen keskeiseen teemaan: vihannestuotannon nykytilaan Itä-Suomessa, taloudelliseen kannattavuuteen sekä tulevaisuuteen alueella.

Iisalmen työpajan osallistujia 5.4.2024. Kuva: Anna-Kaisa Jaakkonen / Luke

Työpajassa käytiin vilkasta keskustelua Itä-Suomen vihannestuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä kestävän vihannestuotannon edistämiseksi. Työpajaan osallistuvat kokivat, että alueella on monia vahvuuksia, jotka tukevat kestävän vihannestuotannon toteuttamista. Ensinnäkin kohtuuhintaista peltoa on saatavilla, mikä tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja lisätä tuotantoa. Lisäksi suotuisat ympäristöolosuhteet alueella, kuten puhtaat pellot ja vesi, takaavat laadukkaiden, turvallisten ja terveellisten kasvisten viljelyn ja vähentävät tuotannon riskejä. Maaperän hyvä terveys ja sopivat maalajit edistävät viljelyn onnistumista, samalla kun hyvä peltojen kasvukunto ja kasteluveden saatavuus mahdollistavat tuottavan sadon saannin.

Keskusteluissa korostui alueen viljelijöiden osaaminen vuoroviljelystä, mikä lisää viljelyn monimuotoisuutta ja maaperän terveyttä. Lisäksi alueella on vähän tauteja ja tuholaisia, mikä vähentää tarvetta käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Vahvuutena nähtiin myös, että alueen marjantuotannossa käytettäviä koneita voidaan osittain hyödyntää vihannesviljelyssä, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Yhdessä nämä vahvuudet luovat suotuisan ympäristön kestävän vihannestuotannon harjoittamiselle Itä-Suomessa.

Keskustelijat tunnistivat myös haasteita, jotka vaikuttavat vihannesviljelyn harjoittamiseen. Vihannesviljelyn perinteiden puuttumisen koettiin vaikeuttavan tuotannon kehittämistä Itä-Suomessa. Myös jalostavan teollisuuden puute hankaloittaa tuotteiden jalostamista ja lisäarvon luomista, mikä saattaa vaikuttaa markkinoille pääsyyn ja kannattavuuteen. Työpajaan osallistujat olivat myös huolissaan lyhyen kasvukauden ja haasteellisten sääolosuhteiden asettamista rajoituksista viljelylle ja vaikutuksista sadon laatuun ja määrään. Samoin pienten peltolohkojen ja pitkien välimatkojen asiakkaisiin nähtiin lisäävän logistisia haasteita ja kuljetuskustannuksia. Keskusteluissa nousi haasteena esiin myös työvoiman saatavuus sekä osaamisen puute vihannestuotantoon siirryttäessä. Neuvontaa, koulutusta ja muuta tukea on nykyisellään saatavilla rajallisesti, mikä voi vaikeuttaa vihannestuotantoon siirtymistä ja esiin tulevien ongelmien ratkaisuja.

Osallistujat kokivat, että Itä-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää maataloutta ja vihannestuotantoa. Yritteliäisyys ja positiivinen kulttuuri, paikallisuuden korostaminen ja lähiruoan esiin tuominen nähtiin mahdollisuuksina lisätä kuluttajien mielenkiintoa ja vastata ruokatrendien kysyntään. Alueella tunnistettiin olevan myös potentiaalia panostaa perinnekasvisten viljelyyn, joka voisi erottaa alueen tuotteet kilpailijoista. Ravintoloiden ja vientimarkkinoiden hyödyntäminen nähtiin mahdollisuuksina tuotteiden markkinoinnille ja näkyvyyden kasvattamiselle. Brändäyksen avulla alue voisi erottua nykyistä paremmin ja vahvistaa asemaansa markkinoilla. Kasvisten kasvava kysyntä ja kasvissyönnin yleistyminen nähtiin myös mahdollisuuksina lisätä vihannesten tuotantoa Itä-Suomessa ja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Kiitos kaikille osallistujille innostavasta ja antoisasta työpajasta! Jatketaan yhdessä eteenpäin kohti kestävää, monihyötyistä ja kannattavaa vihannestuotantoa!

Työpajan järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.

Työpajan materiaalit ovat löydettävissä täältä.

Teksti: Karoliina Rimhanen

Kategoriat
Ajankohtaista

Kosteikkoviljely Suomessa -webinaari 23.4.2024


Mitä tiedämme vettämisen ja kosteikkoviljelyn ympäristövaikutuksista tällä hetkellä Suomessa? Miltä näyttää kosteikkoviljelyn tulevaisuus?

Aika: tiistai 23.4.2024 klo 9-11.30
Paikka: etäyhteydellä Teamsissa, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Ohjelma:
9.00   Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke, kalvot (pdf)
9.05   Miksi kosteikkoviljely?, Kristiina Lång, Luke, kalvot (pdf)
9.30   Vettämiseen hyvin soveltuvat turvepeltolohkot: paikkatietomenetelmät tunnistusapuna, Hanna Kekkonen, Luke, kalvot (pdf)
9.45   Kosteikkoviljelyn pilottikohteet, Henri Honkanen ja Sanna Saarnio, Luke, kalvot (pdf)
10.15 Millaisia ovat vettämisen ja kosteikkoviljelyn ympäristövaikutukset? – pilottikohteiden päästömittaukset, Henri Honkanen ja Sanna Saarnio, Luke, kalvot (pdf)
10.25 Mitä vettäminen maksaa? – pilottikohteiden kustannuslaskelmat, Kristiina Lång, Luke, kalvot (pdf)
10.30 Viljelijöiden kokemuksia osmankäämin viljelystä, Pauli Lämsä, kalvot (pdf) ja Jari Luokkakallio, kalvot (pdf)
10.45 Viljelijöiden kokemuksia kosteikkoviljelykokeiluista, Jaana Sorvali ja Marika Laurila, Luke, kalvot (pdf)
11.00 kysymyksiä ja keskustelua
11.30 Tapahtuma päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. 

Ilmoittauduthan viimeistään 21.4.2024 tällä lomakkeella.

Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.

Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Webinaarin järjestävät TURINA– ja CANEMURE-hankkeet.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Kristiina Lång, Tutkimusprofessori, puh 029 532 6474, kristiina.lang@luke.fi

Taustatiedoksi kosteikkoviljelyn esite: Kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia ja Osmankäämi — luonnon supermarket

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Luonnon monimuotoisuus karjatilalla -webinaari ke 17.4.2024 klo 10-12

Lehmät laitumella. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla karjatiloilla? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta webinaariin ke 17.4.2024!

Aika: ke 17.4.2024 klo 10-12
Paikka: etäyhteydellä Teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Ohjelma
10.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf) ja Inka Nykänen, Savonia, kalvot (pdf)
10.05 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia, Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf)
10.40 Miten viljelykasvivalinnat ja viljelemättömät alueet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf)
11.00 Miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.20 Miten maatiloilla voidaan edistää pölyttäjien olosuhteita, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.40 Resilience for Dairy -hankkeen tietokortit viljelijöiden avuksi, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.45 Mitä neuvonta tarjoaa monimuotoisuustyön avuksi, Auli Hirvonen, Lumotaito-hanke, ProAgria Etelä-Suomi, kalvot (pdf)
12.00 Webinaari päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittautuminen viimeistään 16.4.2024 tästä linkistä.

Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Lisätietoja:
Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Tapahtumaa ovat järjestämässä Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle), Resilience for Dairy -hanke ja Savonian Hiiltä peltoon -hanke.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Lantaralli hallintaan? -tapahtuma 20.3.2024 Iisalmessa ja etänä

kuva: Savonia, Hiiltä peltoon -hanke

Lietteen levitykseen etenkin syksyisin ja märille pelloille liittyy haasteita. Onneksi keinotkin ovat monet, kun otetaan lantarallia hallintaan.

Aika: ke 20.3.2024 9.30-13.15
Paikka: Peltoniemen opetusmaatila, Kotikyläntie 254, 74150 Iisalmi ja etäyhteydellä teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne (nähtävillä 22.4.2024 asti)

Ohjelma
9:30 Kahvit (hankkeet tarjoavat)
10:00 Päivän aloitus
10:10 Lietteen levitys syksyllä – mitä typelle tapahtuu?, Kirsi Järvenranta, Luke, kalvot (pdf)
10:40 Syyspeltokasvit avuksi lietteenlevityshaasteisiin, Arja Louhisuo, Luke kalvot (pdf)
11:10 Lounas (omakustanteinen)
12:00 Vetoletkulevitys urakoitsijan näkökulmasta, Juho Kettunen, JK Farming Oy
12:30 Vanhojen lantavarastojen hyödyntäminen lietteen vastaanotossa, Jarkko Partanen, YSAO
Tilakohtaisia ratkaisuja lietelannan tehokkaampaan hyödyntämiseen, Markku Paananen, viljelijä
Keskustelua: Käytännön ideoita ja ratkaisuja lietteenlevityksen haasteisiin
13:00 Resilience for Dairy-hankkeen tietokortit maidontuottajille avuksi, Kaisa Kuoppala, Luke, kalvot (pdf)
13:10 Yhteenveto
13:15 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittautumisia toivottaisiin viimeistään 17.3.2024 täällä.

Tapahtuman yhteyshenkilö:
Inka Nykänen
puh. 044 7856641
inka.nykanen@savonia.fi

Tapahtuman järjestävät hankkeet: Kestävyyttä nurmesta, Hiiltä peltoon, Resilience for Dairy ja MURU (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle).

Tapahtuman järjestävät organisaatiot: Luonnonvarakeskus Luke, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvinterveyden ja kasvinsuojelun webinaari neuvojille pe 15.3.2024 klo 9-11

Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja kyselemään ajankohtaisista kasvinsuojeluun liittyvistä aiheista Luonnonvarakeskuksen tutkijoilta!

Webinaari on suunnattu neuvojille. Tapahtuma on maksuton.

aika: pe 15.3.2024 klo 9-11
paikka: etänä Teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne

ohjelma:
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
9.05 Mikä kasvustoa vaivaa – Miksi ja miten erottaa pellolla, onko kyseessä kasvitauti, ravinnepuutos, tuholainen vai fysiologinen oire? Marja Jalli, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot, pdf
9.35 keskustelua ja kysymyksiä
10.00 Rikkakasvien vaihtelu eri vuosina samalla lohkolla ja tilanteen huomiointi viljelysuunnittelussa, Pentti Ruuttunen, tutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
10.30 keskustelua
10.55 Loppuyhteenveto, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
11.00 tapahtuma päättyy

Lisämateriaaleja:

Juolavehnä hallintaan mekaanisin menetelmin -tietokortti

Pelto-ohdake hallintaan mekaanisin menetelmin -tietokortti

Peltovalvatti hallintaan mekaanisin menetelmin-tietokortti

LukeKasKas-palvelu

Kevätviljapeltojen rikkakasviseuranta (Luonnonvaratieto)

Luonnonvaratieto -palvelu

Lundkvist, Anneli 2014. Ogräskontroll på åkermark.Jordbruksverket. pdf

Mohler, Charles L., Teasdale, John R., DiTommaso, Antonio 2021. Manage Weeds On Your Farm. A Guide to Ecological Strategies.
SARE Outreach. pdf

Recognize nutrient deficiencies at a glance -kaaviokuva. lähde K+S Group.

***

Ilmoittautuminen: viimeistään 13.3.2024 täällä.

Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.
Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi, keskusteluja ei nauhoiteta.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Webinaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle ja JUOTVAI-Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät.

Lisätietoja webinaarista: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto Itä-Suomessa -tapahtuma 5.4.2024 Iisalmessa ja etänä

Aika: Perjantai 5.4.2024 klo 9.30–14.30
Paikka: Savonia AMK, Iisalmen kampus, luokka D2085, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi
Etäyhteys: Osallistuminen mahdollista myös etäyhteydellä. Online-linkki tulee ilmoittautumisvahvistuksessa.

Oletko kiinnostunut kestävän ja kannattavan vihannestuotannon mahdollisuuksista? Haluatko oppia, miten voimme hyödyntää paikallisia luonnonvaroja ja vahvuuksia avomaan vihannestuotannossa entistä paremmin? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten voimme edistää vihannestuotantoa Itä-Suomessa.

Ohjelma:

9.30 Aamukahvi
10.00 Päivän avaus, Karoliina Rimhanen, Luke
10.05 Agrifood-klusterin esittely, Kati Partanen, Savonia, kalvot (pdf)
10.10 Vihannestuotanto Itä-Suomessa tilastojen valossa, Anna-Kaisa Jaakkonen, Luke, kalvot (pdf)
10.30 Minkälainen on vihannestuotannon nykytila Itä-Suomessa?
11.15 Lounas, ravintola Savonia, Iisalmen kampus
12.15 Vihannestuotannon taloudelliset mahdollisuudet ja markkinat, Anu Koivisto, Luke, kalvot (pdf)
12.45 Kokemuksia tilalta, Hanne Kinnunen, Puromäen puutarha, Liperi, kalvot (pdf)
13.00 Minkälainen on vihannestuotannon tulevaisuus?
14.00 Kahvi
14.15 Kommenttipuheenvuoro, Tuoreverkko Oy
14.30 Tilaisuus päättyy

Materiaaleja:

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Ilmoittauduthan viimeistään 24.3.2024 tällä lomakkeella.

Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Tervetuloa!

Taustatiedoksi: Puutarhatilastot 2023: Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto Lounais-Suomessa -tapahtuma 20.3.2024 Piikkiössä

Aika: keskiviikko 20.3.2024 klo 9.30–14.30
Paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden kestävästä avomaanvihannesten tuotannosta Lounais-Suomessa. Mitkä ovat tuotannon vahvuudet ja haasteet alueella? Tarjoaako kasvisten kasvava kysyntä uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Miten viljelymenetelmät muuttuvat? Mahdollistaako ilmastonmuutos uusien kasvilajien viljelyn? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten vihannestuotantoa tulisi alueella kehittää.

Ohjelma:

9.30 Aamukahvi
10.00 Päivän avaus, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.05 Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto, Terhi Suojala-Ahlfors, Luonnonvarakeskus
10.10 Peltorobottien mahdollisuudet vihannesviljelyssä –
Peltorobo-hankkeen kokemukset kesältä 2023, asiantuntija Eerikki Kaila, Työtehoseura, kalvot (pdf)
10.40 Vihannestuotannon vahvuudet ja haasteet Lounais-Suomessa (keskustelua)
11.40 Lounas
12.40 Viljelijäpuheenvuoro: Lean vihannesviljelijän toimintastrategiana, Lauri Niittynen, Kallelan tila, Perniö
13.00 Kohti tulevaisuutta – vihannestuotannon näkymät Lounais-Suomessa
14.00 Kahvi
14.15 Kommenttipuheenvuoro, viljelyasiantuntija Riikka Nykänen, Apetit Ruoka Oy
14.30 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa: vihannestuotantoon liittyviä Luonnonvarakeskuksen raportteja ja tietokortteja

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja Vesistä Virtaa -hankkeet.

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.

Tulo-ohjeet ja kartta: Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta

Ilmoittautuminen viimeistään 14.3. tästä linkistä!

Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Blogi: Yhteisessä ruokapöydässä Putkisalon kartanossa keskusteltiin kestävästä ruoantuotannosta ja Etelä-Savon paikallisista vahvuuksista

Lampaita ja karitsoja Putkisalon kartanon lampolassa tammikuussa 2024.

Reilut 20 osallistujaa kokoontui kauniina talvisena tammikuun päivänä Putkisalon kartanoon Rantasalmelle. Paikalla järjestetyssä Yhteinen ruokapöytä -tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa paikallisesta ruoantuotannosta, kestävyysnäkökulmista, riskienhallinnasta ja elintarvikealan trendeistä.

Emäntä Susanna Nuutinen otti vieraat lämpimästi vastaan ja kertoi tilasta, jonka historia ulottuu 1500-luvulle saakka. Nykyään Putkisalossa harjoitetaan kasvinviljelyn lisäksi lammastaloutta. Perinteikkäällä tilalla perinneympäristön vaaliminen ulottuu rakennuksista peltomaisemaan. Tila toimii jalostuslampolana. Lampaita on vuosittain kaiken kaikkiaan n. 600-700. Kevät on aikaa, jolloin lampolassa kirmaa sadoittain suloisia karitsoja!

Tilaisuus pidettiin kartanon salissa, jonne Etelä-Savon ammattiopisto Esedun ruokapalvelupäällikkö Terttu Pulkkinen oli loihtinut mukaan näyttävät eväskorit. Koreissa oli paikallisia herkkuja: hernehummusta, uuniperunaa, Puruveden savumuikkutahnaa, Muhosen ruislastuja, Rapion myllyn kaurarieskaa ja Putkisalon lammasrillettea.

Kestäviä ruokaelämyksiä Etelä-Savossa -tilaisuuden osallistujia Putkisalon kartanon ruokasalissa.

Näiden herkkujen äärelle kokoonnuimme keskustelemaan päivän aiheista. Rantasalmen kunnasta Sirpa Leväinen ja Antero Peiponen kertoivat, että alueella maataloutta harjoitetaan melko kivisillä pelloilla ja pienillä pinta-aloilla. Maatiloja on noin 140, karjatiloja on keskimääräistä enemmän. Täällä, kuten muuallakin Suomessa, on tyypillistä, että maatilojen keskikoko suurenee ja lukumäärä vähenee. Viljelijät ovat iäkkäitä, useimmat yli 50-vuotiaita.

Lähiseudulla on melko paljon vihannestuotantoa. Järvikylän yrtit ovat varmasti monille tuttuja ja Aholaisten luomutila Joroisilta tuottaa avomaavihanneksia. Noin viidesosa työvoimasta työskentelee edelleen alkutuotannon parissa, mutta jatkojalostusta on hyvin niukasti. Sen sijaan Rantasalmi saa merkittävää tuloa matkailusta, muun muassa Järvisydämen matkailukeskuksen ansiosta. Alueella toimivan ravintola Solitaryn omistaja ja keittiömestari Remi Tremouille kertoi hyödyntävänsä monipuolisesti paikallisia sesonginmukaisia raaka-aineita: järvikalaa, riistaa, luonnosta kerättyjä villiyrttejä, sieniä ja marjoja. Laadukkaat ruokaelämykset pohjaavat paikallisten raaka-aineiden arvostukseen ja huippuosaamiseen. Kestävyys on toiminnan kulmakiviä.

Jukka-Pekka Inkinen Fennopromosta puhui suomalaisen ruuan vahvuuksista ja elintarviketeollisuuden trendeistä. Tärkeimpiä trendejä viime vuosina ovat olleet mm. kasviproteiinituotteet, vastuullisuus, luonnonmukaisuus, terveellisyys, ”välipalaistaminen” (liittyy kaupungistumiseen) sekä pienet ja paikalliset valmistajat. Inkinen totesi, että nykyään verkkokauppa ja private label -tuotteet syövät markkinaa brändeiltä. Toisaalta esimerkiksi premium private label -tuotteita ei meillä tunneta kovin hyvin. Niillä olisi paljon myös kansainvälisiä mahdollisuuksia. Kansallisen ruoka-alan viennin edistämisessä mm. Irlanti on ollut edelläkävijä, josta voisimme ottaa mallia.

Entäpä riskienhallinta elintarvikealalla? Jarkko Leppälä Lukesta kertoi, että aiheesta on hiljattain ilmestynyt julkaisu Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla. Koronapandemia herätti huomaamaan riskienhallinnan merkityksen, mutta valitettavasti riskit ja niiden seuraukset ymmärretään usein vasta silloin, kun ne osuvat omalle kohdalle. On kuitenkin hyvä ajatella, että asialle voi tehdä jotain ennakkoon. Riskienhallinta on siis työkalu varautumiseen ja ennakointiin. Nykytilanteen arvioinnissa tehdään käytännön varautumistoimenpiteitä ja laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Viestinnän merkitys on hyvä pitää mielessä, sillä se jää usein hieman varjoon. Leppälä mainitsi myös, että nykyään henkilöstöjohtamisen tarve on lisääntynyt. Käytännön avuksi voi ottaa myös ET-RH -hankkeessa tehdyt työkortit.

Sanna Lento-Kemppi Etelä-Savon Maa- ja Kotitalousnaisista kertoi lopuksi Etelä-Savon ruokaklusterista. Järjestetty tilaisuus oli osa ruokaklusterin Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumitoimintaa. Klusteri on vastuullisen ruoka-alan verkottaja ja Sanna kannustikin alueen ruoka-alan yrityksiä liittymään mukaan verkostoon. Ruokaklusterin tavoitteena on lisätä ruoka-alan toimijoiden osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä.

Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon ruokaklusterin toiminnallistaminen (RUOTO) ja Ilmastoviisas ja muutoskestävä ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hankkeet.

teksti: Elina Nurmi ja Sari Himanen, Luke

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

EU:n maaperälaki pohjoismaiden näkökulmasta – haasteet ja odotukset -webinaari 6.2.2024 (englanniksi)

Aika: 6.2.2024 klo 10.00-12.00 Suomen aikaa
Paikka: etänä Teamsilla, linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostiin heti

Lämpimästi tervetuloa osallistumaan EJP SOIL -tutkimusohjelman
webinaariin 6.2. Tilaisuudessa kuullaan tarkemmin suomalaisesta ja
ruotsalaisesta peltomaiden seurannasta sekä koko EU:n alueen
maaperäseurannasta (LUCAS). Viime kesänä esiteltiin EU:n maaperälaki, jonka tavoitteena on turvata maan hyvä kasvukunto vuoteen 2050 mennessä. Miten se vaikuttaa peltomaiden seurantaan Suomessa ja Ruotsissa? Entä millainen on neuvottelujen tämänhetkinen tilanne? Näitä teemoja käsitellään helmikuun webinaarissa, tarkemmat tiedot alla.
 
Tilaisuuden järjestävät EJP SOIL -ohjelman pohjoismaiset kumppanit, SLU Ruotsista ja Luonnonvarakeskus Suomesta.

Lue SLU:n tiedottajan Amanda Öbergin kirjoittama yhteenveto maaperäwebinaarista (englanninkielinen).
 
The EU Soil Directive and the Nordics – Challenges, expectations, and the negotiations
 
The European Commission presented a Soil Directive in July 2023 with the aim to have healthy soils in the EU by 2050. What does this mean for Nordic soils? In particular, what does it mean for the agricultural soil monitoring programmes in Sweden and Finland? And what is the state of the EU negotiations to agree on the directive’s scope and implementation. Welcome to a webinar where these issues will be in focus!
 
Programme
 
10.00
Welcome 
Amanda Öberg, Science Communicator, SLU
Finnish Agricultural Soil Monitoring
Helena Soinne, Researcher, Luke
Swedish Agricultural Soil Monitoring
Johanna Wetterlind, Researcher, SLU
European Soil Monitoring through LUCAS (Land Use/Cover Area frame statistical Survey Soil)
Arwyn Jones, Researcher, Joint Research Centre of the EU Commission
10.40 Short break
Comparison of LUCAS and national soil monitoring programmes in Sweden
Johanna Wetterlind, Researcher, SLU

Comparison of LUCAS and national soil monitoring programmes in Finland
Jaakko Heikkinen, Researcher, Luke
Conversation: The Soil Monitoring Law Negotiations from Swedish and Finnish perspectives 
Jorid Hammersland, Environmental Counselor, Swedish representation to the EU 
Paula Perälä, Ministerial Adviser, Finnish Ministry of the Environment 
Moderator: Jennie Barron, Professor in Agricultural Water Management, SLU
12.00
Closure 
Amanda Öberg, Science Communicator, SLU

The webinar is hosted by EJP SOIL in Sweden and Finland, represented by Swedish University of Agricultural Sciences (SLU) and Natural Resources Institute Finland (Luke).
 
Lisätietoa EJP SOIL -tutkimusohjelmasta.
European Joint Programme on Agricultural Soil Management (EJP SOIL)

Lisätietoja: tutkija Elina Nurmi, puh. 050 3025789, elina.nurmi@luke.fi

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvallinen ja terveellinen työympäristö maatiloilla -webinaari 7.2.2024

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan riskeihin varautumisesta, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista maatiloilla. Miten varautumista riskeihin voi edistää, onko olemassa käytännön työkaluja toimijoille, miten parannetaan työturvallisuutta ja työhyvinvointia maatiloilla?

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Aika: keskiviikko 7.2.2024 klo 10–11.30

Paikka: etänä Teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Ohjelma

10.00 Tervetuloa, Karoliina Rimhanen, Luke

10.05 Riskit ja varautuminen, Jarkko Leppälä, Luke, kalvot

10.30 Työturvallisuus maataloudessa, Päivi Sarmala, Työturvallisuuskeskus, kalvot

10.55 Miten huolehtia jaksamisesta ja työhyvinvoinnista maatilalla? Marja Kallioniemi, Luke, kalvot

11.20 Keskustelua

Tapahtuman tallenne.

Ilmoittautuminen: viimeistään 5.2.2024 täällä.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Webinaarin järjestää Luonnonvarakeskuksen MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke.