Kategoriat
Ajankohtaista

Väitöstutkimus: Viljelytoimilla voidaan vahvistaa peltomaan hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ansa Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan viljelytoimenpiteiden vaikutuksia maaperän mikrobiyhteisöihin ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi käyttökelpoisia mittareita hyödyllisen maaperän mikrobitoiminnan ja peltomaan laadun seurantaan.

”Pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella viljelytoimenpiteillä on mahdollista edistää hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta maassa. Tuloksia ei voitu yleistää tiettyyn toimenpiteeseen, mutta taudintukahduttamiskyky voitiin liittää korkeaan maaperän mikrobiston ja sienten biomassaan sekä mikro-organismeille käyttökelpoisen hiilen pitoisuuteen”, Palojärvi kertoo.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että eloperäistä ainetta maaperään kerryttävillä viljelytekniikoilla on vaikutusta kasvin kasvuun. ”Kun olosuhteet luodaan monipuoliselle mikrobistolle suotuisiksi, saadaan myös vahvistettua kasvintuotannon kannalta hyödyllisiä aktiivisuuksia maassa.” Maaperän mikrobisto kytkeytyy myös hiilen sidontaan, sillä mikrobiaktiivisuus vaikuttaa kestohiilen muodostumiseen. Maan muokkaamisen keventäminen muutti orgaanisen aineksen sijoittumiseen maaprofiilissa ja kerrytti sitä pintamaahan. 

Tutkimuksessa tunnistettiin myös mittareita, joiden avulla voidaan arvioida maaperän tautisuppressiivisuuden, eli tautien tukahduttamiskyvyn, voimakkuutta. Teknisesti yksinkertaisilla laboratoriotesteillä voidaan selvittää maaperän mikrobiaktiivisuutta. ”Testien avulla voitaisiin seurata maaperän mikrobistoa ja viljelytoimenpiteiden vaikutusta siihen. Maaperän mikrobiologisissa ekosysteemipalveluissa tarvitaan yksinkertaisia maan laadun mittareita kestävän maataloustuotannon kehittämiseksi ja seurantaan.”

Tutkimus tarjoaa keinoja kasvintuotannon kestävään tehostamiseen ja viljelyn resilienssin parantamiseen. ”Tutkimustulosten valossa on ehdottoman tärkeää ottaa huomioon koko maaperän mikrobiomin toimivuus kestävän maatalouden toimintatapojen suunnittelussa, tukien ohjaamisessa ja tuotannon kestävässä tehostamisessa” summaa Ansa Palojärvi.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kesän pellonpiennarpäiviä

14.6.2021 Agrometsätalousverkosto tapaa Kilpiän tilalla. Mukaan voivat ilmoittautua myös uudet agrometsätaloudesta kiinnostuneet henkilöt. Lisätietoja täältä.

21.7.2021 Peltoteknologiapäivä Juvalla (+livestream). Maaperäaiheinen teemapäivä Juvan Partalassa klo 10-14. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestävät HIHAT, Kurvi, Nefertiti, Digiportaat ja VILLE-hankkeet.

3.8.2021 Pellonpiennarpäivä Kiteellä, Koivikon kartanolla. Teemoina mm. hiilensidonta luomumaitotilalla, Thermoseed havaintokoe, monimuotoisuuskaistat pellolla, maan rakenneasiat, työkoneiden painot ja rengaspaineet, uusi teknologia pellolla. Lisätietoja tapahtumasivulla. Järjestäjinä toimivat Viljellään viisaasti-, Vastuullista proteiinia pöytään-, Mainio Maitotila- ja VILLE -hankkeet.

5.8.2021 Luomu- ja nurmipäivä Mustialassa. Tervetuloa seuraamaan työnäytöksiä, tutustumaan koekenttiin ja kuulemaan asiantuntijoiden vinkkejä kasvinviljelystä ja digitaalisista ratkaisuista. Lisätietoja, ohjelma sekä toimintakartta. Tilaisuuden järjestävät Luomussa vara parempi – ja Elina II -hankkeet.

Kategoriat
Ajankohtaista

Parempaa papua pöytään kotimaasta

– päivitettyä tietoa palkokasvien viljelystä, elintarvikekäytöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista 

Aika: 13.4.2021 klo 12.30-15.00

Paikka: Microsoft Teams

Tervetuloa kevään toiseen palkokasviwebinaariimme kuulemaan sadon markkinointiin ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista sekä vinkkejä viljelyn onnistumiseen. 

Webinaaritallenne

12:30 Tervetuloa –  Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus
12:35 Pavun matka pellolta pöytään: ostajan näkemys vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä – Jukka Kajan, Verso Food
13:00 Kokemuksia palkokasvien viljelystä, jalostuksesta ja markkinoinnista – mikä auttaisi palkokasvimarkkinaa eteenpäin? – Harri Laine, Papuset ja Jyväset, Arolan tila
13:25 Miten saada palkokasvituotteisiin vähemmän haitta-aineita? – Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto
13:40 Ekstruusio palkokasvituotteiden rakentaistajana Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto
14:00 Vähentääkö palkokasvien viljely maaperän kasvihuonekaasupäästöjä? – Asko Simojoki, Helsingin yliopisto
14:25 Härkäpavun viljelykokemukset, poudanarkuus ja sen hallinta – Juha-Pekka Aikola, Vihreä Härkä, Yli-Pihaperän tila 
14:45 Päivän yhteenveto – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

Lisätietoja:

Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala(at)luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563, marjukka.lamminen(at)helsinki.fi 

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Ground for Growth -palkokasviverkosto osana Legumes Translated hanketta.

Kategoriat
Ajankohtaista

DEFORFO-projektin kysely ruokajärjestelmän resilienssistä

Elonkierron kyyttöjä. Kuva: Ulla Ramstadius / Luke

Arvoisa ruokajärjestelmän asiantuntija,

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. 

Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 20-25 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Lisätietoa kirjautuessasi kyselyyn alla olevasta linkistä.

Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä. Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!

Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi

Linkki:

https://link.webropolsurveys.com/S/B2F7E79F3179A949

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kotimaista papua pelloille, pötsiin ja possuille -webinaari 12.3.2021

–  Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelyn hyödyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
 

Aika: 12.3.2021 klo 10.00-12.30

Kotimaisen valkuaisen tuotannon ja käytön vauhdittamiseksi järjestämme kevään aikana kaksi webinaaria. Ensin keskitymme palkokasvien viljelyyn ja rehukäyttöön.  

Webinaaritallenne

Ohjelma

10:00  Tervetuloa –  Marjukka Lamminen, tutkija ja vuorovaikutusvastaava, Leg4Life-hanke, Helsingin yliopisto
10:05 Palkokasvien markkinanäkymät – Max Schulman, vilja-asiamies, MTK
10:30 Onko härkäpavusta rypsin haastajaksi lypsylehmien ruokinnassa? – Aila Vanhatalo, professori, Helsingin Yliopisto
11:05 Palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon – Ansa Palojärvi, tutkija Luonnonvarakeskus 
11:30 Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä ja käytöstä sikojen ruokinnassa – Juha Junnila, Junnilan tila
11:55 Keinoja herneen ja härkäpavun viljelyyn – Heikki Jalli, tutkija, Luonnonvarakeskus 
12:15 Päivän yhteenveto – Marjukka Lamminen

Ohjelma (pdf)

Lisätietoja:
Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala@luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563 marjukka.lamminen@helsinki.fi 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä:
Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Täsmäpapu-hanke.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista. 

Webinaaritallenne

Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30

13.00 Tervetuloa
tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus
13.05   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset
tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
13.25     Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu?
yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto
13.45 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin
tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus
14.05 Kahvitauko
14.15 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia
tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus
14.35 Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan
neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi
14.55 Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa
viljelijä Tuomas Huotari
15.15Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvemaiden viljely hiilineutraalissa Suomessa -webinaari 18.2.2021

Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)- hankkeen webinaari, jossa välitetään viestejä viljelijältä virkamiehelle

ojitettu turvepelto

Aamupäivällä tilaisuudessa kuullaan maa- ja metsätalousministeriön, Valion, A-tuottajien ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön puheenvuorot ilmastoystävällisestä maataloustuotannosta turvemailla sekä hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden kommentit, miltä kirjoituspöydän takana valmistellut esitykset kuulostavat käytännön toiminnan kannalta. Esiin nousevia kysymyksiä ratkotaan iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa ja tulokset kootaan yhteen koko yleisölle.

Webinaarin tallenteet

Alustava ohjelma

10.00 Tilaisuuden avaus, Hanna Kekkonen/Tuuli Hakala
10:05 MMMMarja-Liisa Tapio-Biström
10.25 Viljelijäpaneelin kommentit
10.40 pienoistauko, 5 min
10.45 ValioJuha Nousiainen
11.00  Viljelijäpaneelin kommentit 
11.15 kahvimukinhakutauko, 10 min
11.25 A-tuottajatTeija Paavola
11.40 Viljelijäpaneelin kommentit
11.55 pienoistauko 5 min.
12.00  MTKLiisa Pietola
12.20 Viljelijäpaneelin kommentit + fasilitaattori ohjaa pienryhmiin ja muuta yleisöä palaamaan takaisin klo.13:45
12.40  Ruokatauko (35 min)
  PIENRYHMÄTYÖSKENTELY  ALKAA (Ennakkoon kutsun saaneille)
13.15 Ryhmät ratkovat paneelien esiin nostamia asioita pienryhmissä (jokaiseen ryhmään 1 viljelijä + 1 alustaja sekä 1 hankehlö)
  YHTEINEN OSUUS JATKUU
13.45 Ryhmäpohdintojen tulokset ja yhteenveto
14.15  Tilaisuuden päätös 

Tervetuloa!

Lisätietoja:  Sanna Saarnio, tutkija, Luonnonvarakeskus,

puh: 029 532 2047, sähköposti: sanna.saarnio(at)luke.fi 

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvintuhoojat hallintaan ja monimuotoisuutta vihannespelloille – webinaarisarja kasvistuottajille

Kasvisten kulutus lisääntyy, ja kotimaisella vihannestuotannolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Ilmaston muuttuessa laadukkaiden vihannesten tuotanto edellyttää uudenlaista panostusta kasvintuhoojien hallintaan ja viljelymenetelmien kehittämiseen.

Luken ja ProAgrian järjestämässä webinaarisarjassa pohdittiin, millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen kasvisten viljelyssä.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet järjestetään Teams-kokouksena. Kunkin tilaisuuden oma teams-linkki on annettu ohjelman alla. Webinaareihin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”. Webinaarit tallennetaan, ja esitykset ovat myöhemmin nähtävillä järjestävien hankkeiden nettisivuilla. 

Webinaarisarjan järjestivät yhteistyössä seuraavat hankkeet:
KASVIS: Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (www.luke.fi/kasvis)
VILLE: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (www.ilmastoviisas.fi

Webinaari 1: 
Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan, 
To 21.1.2021 klo 9.30 – 12.00

9.30 Tilaisuuden avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
9.45 Lanttusääski – tulokastuhooja, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
10.00 Kaalikasvien tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Michaela Kontu, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
10.30 Porkkanan tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
11.00 Olosuhteiden vaikutus porkkanakemppivioitukseen ja Liberibakteerin esiintymiseen, Anne Nissinen, Luke kalvot
11.15 Pajunkuori perunaruton torjunnassa, Marika Rastas, Luke
11.45 Keskustelua ja loppuyhteenveto, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
12.00 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.

Webinaari 2: 
Kaalien tuholaistorjunnan tehostaminen kukkivilla kaistoilla sekä houkutus- ja kumppanikasveilla, 
To 4.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Tilaisuuden avaus. Kukkivien kaistojen kokeet Etelä-Savossa, Pirjo Kivijärvi, Luke kalvot
10.15 Tilakokeiden tuloksia, Sari Himanen, Luke kalvot
10.40 Viljelijäpuheenvuoro kukkivien kaistojen käytännön toteutuksesta, Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu kalvot
11.00 Houkutus- ja kumppanuuskasvit kaalikärpästen hallinnassa, Anne Nissinen, Luke kalvot
11.25 Loppuyhteenveto, Pirjo Kivijärvi, Luke
11.30 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.

Tilaisuus järjestetään yhdessä Kurvi-hankkeen (Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta) kanssa. 

Webinaari 3: 
Kerääjäkasvit vihannes- ja perunatilojen viljelykierroissa,
To 18.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Kerääjäkasvien käyttö vihannes- ja perunatiloilla, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
10.20 Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
10.40 Kerääjäkasvien hyödyntäminen eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Luke
11.05 Ristikukkaisten kerääjäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Luke
11.25 Keskustelua
11.30 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.


Lisätietoja:Terhi Suojala-Ahlfors
terhi.suojala-ahlfors(at)luke.fi
puh. 029 532 6557 

logoja toteuttajat ja rahoittajat
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pavun juurelta kansainvälisille markkinoille – Suomen palkokasvituotannon ja käytön mahdollisuudet -webinaari 27.1.2021 klo 13-15.30

Ohjelma:

13.00 
 
Tervetuloa!
Tilaisuuden puheenjohtaja, tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke
13.10 
 
Maaperän olosuhteiden mittausten hyödyntäminen peltoviljelyssä
Viljelijä, Agri-Inno-palkittu Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy
13.35 
 
Kotimaisten palkokasvien potentiaali eläinten ruokinnassa
Eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Ulf Jahnsson, 
HKScan Finland Oy
14.00 Ilmastonmuutos tasoittaa tietä palkokasveille
Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus Luke
14.25 
 
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
Kehityspäällikkö Anne Kerminen, Yara Oy
14.50 
 
Öljy- ja valkuaiskasvien kansainvälinen markkina
Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
15.10                   Loppukeskustelu

Webinaarin tallenne.

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 26.1.2021 lomakkeella
Ilmoittautuneille lähetetään Microsoft Teams -linkki ennen tilaisuutta. Webinaaria varten et tarvitse Teams-ohjelmaa, vaan liittyä voi nettiselaimen kautta (suositus Chrome). Valitse Teams-linkistä avautuvasta nettisivunäkymästä Continue on this browser.
 
Webinaarin järjestävät
Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät  & 
VILLE-hanke – Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa 
 
Webinaari nauhoitetaan ja lisätään tilaisuuden jälkeen järjestäjähankkeiden www-sivuille.

Lisätietoja: Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry 040 5553 683, jukka.saarinen(at)satafood.net

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen kestävät viljelytavat –webinaarin 3.11.2020 antia

Marraskuun 2020 alussa järjestettiin turvepeltowebinaari, jonka toteutuksesta vastasivat Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkosto.

Tilaisuus keräsi linjoille 175 osallistujaa. Alla lyhyet yhteenvedot kunkin esityksen sisällöstä, mutta koko tallenteen löydät Luonnonvarakeskuksen YouTubesta.

Turvepeltoaiheinen peltopäivä Siikalatvalla elokuussa 2019. Kuva: Elina Nurmi

Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa

johtaja Juha Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio

Tärkeimmät keinot kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä ovat nurmien tehokkaampi hiilensidonta, uusiutuvan energian tuottaminen lehmän lannasta sekä turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Valio pyrkii tunnistamaan maitotilojen erityyppiset turvepellot ja pohtii yhdessä viljelijöiden kanssa, miten niitä voisi viljellä entistä ilmastoviisaammin. Tavoitteena on löytää tilakohtaisesti sopivia ratkaisuja. Pellon käytön suunnittelutyökalun avulla voidaan yhtä aikaa katsoa karjan rehuntarvetta ja eri peltolohkojen optimaalista käyttöä. On hyvä muistaa, että turvepellot ovat keskeinen osa suomalaista ruoantuotantoa. Etenkin kuivina kasvukausina turvepeltojen vedenpidätyskyky tuo satovarmuutta.

Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät

neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö

EU julkisti toukokuussa 2020 Pellolta pöytään ja Biodiversiteetti -strategiat osana vihreän kehityksen ohjelmaa. Pellolta pöytään –strategia kattaa nimensä mukaisesti koko ruokajärjestelmän. Molemmilla strategioilla on useita yhteisiä tavoitteita.

CAP-uudistusta on työstetty keväästä 2017 alkaen. Seuraavaksi on tarkoitus aloittaa kolmikantaneuvottelut, jotka käydään komission, parlamentin ja neuvoston kesken. Neuvottelujen pohjalta päätetään uuden rahoituskauden maatalouspolitiikka. Uudistetun CAP:n on tarkoitus astua voimaan vuonna 2023, joten sitä ennen toimitaan siirtymävaiheessa. Jokainen jäsenvaltio valmistelee kansallisen strategisen CAP-suunnitelman, joka kattaa sekä suorat tuet että maaseudun kehittämisen.

Koko EU-tason CAP-rahoituksesta 40 prosenttia ohjataan ilmasto- ja ympäristötoimiin. Uusi ekojärjestelmä on jäsenmaille pakollinen, mutta viljelijöille vapaaehtoinen. Lisäksi ehdollisuus, johon liittyy mm. turvemaita koskevia, myöhemmin tarkentuvia vaatimuksia, korvaa aikaisemman täydentävien ehtojen sekä viherryttämistuen järjestelmät. Vainio-Mattila toi esiin, että turvepeltoja saa viljellä tulevaisuudessakin. Yhdessä yritetään etsiä ja kehittää ilmastoviisaita viljelymenetelmiä.

Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja

tutkija Hanna Kekkonen, Luke

Kansallisen jaottelutavan mukaan Suomessa on eloperäiset maat jaettu turvemaihin (yli 40 % orgaanista ainesta) ja multamaihin (20-40 % orgaanista ainesta). Suomen viljelypinta-alasta noin 12 % on eloperäisiä maita. Suurin osa niistä sijaitsee Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa. Ne muodostavat merkittävän osan maatalouden päästöistä. Eloperäisten maiden kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa kahdella eri sektorilla: typpioksiduulipäästöt maataloussektorilla ja hiilidioksidi- sekä metaanipäästöt maankäyttösektorilla.

Ojituksen ja kuivatuksen myötä turpeessa säilynyt orgaaninen aines alkaa hajota ja päästöjä alkaa muodostua mm. hiilidioksidina. Viljelytoimenpiteet voimistavat turpeen hajotusta, kun vastaavasti pohjaveden korkea pinta säilöö sitä. Pohjaveden pinnan noston lisäksi kasvipeitteisyys sekä muokkauksen minimointi ovat keskeisiä keinoja päästöjen hillitsemiseksi. Uusien päästölähteiden välttämiseksi keskeisintä olisi vähentää uusien turvepeltojen raivaamista ja kohdentaa uudet raivaukset ensisijaisesti kivennäismaille.

Turvepellot jaotellaan paksuutensa mukaan ohutturpeisiin (alle 60 cm) ja paksuturpeisiin (yli 60 cm kerros turvetta). Turpeen paksuutta voi hyödyntää erilaisten päästötoimien pitkäkestoisuutta määrittäessä.

OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia

tutkija Sanna Saarnio, Luke

OMAIHKA-hankkeessa on mukana kuusi lypsy- ja lihakarjatilaa, joilla on eloperäisiä peltoja. Hankkeessa pohditaan yhdessä viljelijöiden kanssa pellonkäyttöä ja miten sitä voisi kehittää ilmastoystävällisemmäksi. Tilojen turvepelloilta on otettu maanäytteitä orgaanisen aineksen pitoisuuden määrittämiseksi. Maanäytteiden tuloksia verrataan maannostietokannan ja viljavuuspalvelun tietoihin, sillä on olemassa epävarmuutta turvepeltojen täsmällisestä määrästä. Osa pelloista saattaa olla pikemmin multamaita kuin turvemaita. Tiloilla mitataan myös peltojen kasvihuonekaasupäästöjä erilaisissa viljelytilanteissa (nostettu vesitaso vs. tavanomainen ojitus, nurmen uudistus suojaviljaan salaojitetulla ja avo-ojitetulla lohkolla, nurmen uudistaminen kesällä vs. keväällä, vasta käyttöön otettu raivio vs. pidempään käytössä ollut pelto). Projekti on käynnistynyt hiljattain, joten tarkennettuja tuloksia saadaan vähän myöhemmin.

Turvemaiden kestävä viljely yrittäjän näkökulmasta

viljelijä Jaana Auer, Niemijärven tila, Multia

Niemijärven tilalla on ollut naudanlihantuotantoa vuodesta 2003, mutta tuotantosuunta on muuttumassa luomuemolehmiin. Peltoalasta 29 % on multa- ja turvemaita, osa jo sata vuotta viljelyssä olleita. Turvemaat ovat paksuturpeisia ja niillä on viljelty enimmäkseen monivuotisia säilörehunurmia. Nurmet ovat myös pitkäikäisiä, noin 5-6-vuotisia ja täydennyskylvöä on tehty tarpeen mukaan.

Viljelijän näkökulmasta tarkasteltuna turvepelloilla on monia positiivisia ominaisuuksia. Ne ovat viljelyvarmoja etenkin kuivina kesinä, kevyempiä muokata, kivettömiä ja vaativat vähemmän lannoitusta. Toisaalta ne voivat olla hallanarkoja ja kantoja sekä kantavuusongelmia sateisina vuosina saattaa esiintyä. Ojituksen toimivuudesta pitää huolehtia hyvin.

Pelto on tärkein tuotantoväline maataloudessa. Viljelijä muistutti, että resurssitehokas viljely, etenkin monivuotisten nurmien, hillitsee päästöjä ja tuottaa samalla rehua karjalle. Mikäli nurmipinta-alaa on reilusti maatilojen energiaomavaraisuutta voi parantaa biokaasuntuotannolla. Taloudellisilla kannustimilla on tärkeä roolinsa päästöjen vähentämisessä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa.

Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia

tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke

Ilmastohaasteiden keskellä on tärkeää löytää keinoja maatalouden heikkenevän kannattavuuden parantamiseksi. Maankäyttö ja hyvät tuotosvasteet panoksille, eli kestävä tehostaminen, on keskeisessä roolissa. Maatalouden ilmastotiekarttaan on koottu myös turvemaille sopivia toimia sekä tuottavuuden kasvattamiseksi että päästöjen hillitsemiseksi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen moninaisin tavoin. Ennusteiden mukaan esimerkiksi keskilämpötila nousee (etenkin talvella, +3 – +9 astetta), sadanta kasvaa (kesällä enintään 20 % ja talvella +40 % asti) ja kasvukausi pitenee 30-45 vrk vuosisadan loppuun mennessä. Syksyn ja talven vesisateiden myötä riski ravinteiden huuhtoutumiseen kasvaa, varsinkin jos pelloilla ei ole kasvillisuutta suojaamassa maaperää. Lumen ja roudan väheneminen aiheuttanee eniten ongelmia savimailla. Viljelijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa esille on noussut laadukkaan siemenen merkitys, sopivat siemenseokset nurmille, maan kuivatus ja kalkitus, politiikan kannustimet ja myös viljelytekniikka keinoina kohti sopeutumista ja parempia satoja.

Salaojituksen ja pellon tiivistymän korjaamisen kannattavuutta on arvioitu erilaisin laskelmin. Salaojitukseen voi saada 30-40 % tukea, minkä jälkeen viljelijän kustannukseksi jäisi alle 2000 euroa/ha. Toimenpiteen avulla myös maan rakenne paranee. Turvemailla voi harkita avo-ojien säätöpatoja tai säätösalaojitusta, mikä mahdollistaa veden pinnan säätelyn ja pienentää täten myös kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta mihin kannattaa panostaa, millaiset takaisinmaksuajat ovat? Investointien osalta mittakaavan ja erikoistumisen edut on ratkaistava sopusoinnussa pellon kasvukunnon kanssa.

Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia

tutkija Elina Virkkunen, Luke

RATU-projektissa on haastateltu 19 viljelijää Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Heistä noin kolmasosalla on viljelyssä turvemaita yli 50 %. Ne ovat hyvin tärkeitä monelle tilalle, etenkin viljelyvarmuuden kannalta. Turvemaita on opittu viljelemään siellä missä niitä on runsaasti, nurmenviljely on usein luonnostaankin painottunut turvepelloille. Työhuippujen tasaaminen ja rehun riittävyys ovat viljelijöille tärkeitä taustatekijöitä turvepeltojen viljelyssä ja raivaamisessa.

Viljelijöiden mukaan tukipolitiikka suosii aktiiviviljelyn vähentämistä turvepelloilla. Vuokrapeltojen heikko saatavuus ja lyhyet sopimukset aiheuttavat myös harmia viljelijöille. Monille on ollut hyötyä tilusjärjestelyistä. Nurmenviljelyn tehostaminen, kosteikkojen perustaminen sekä joissakin tapauksissa myös metsittäminen ovat viljelijöiden mielestä kannatettavia tapoja ilmastoystävälliseen viljelyyn. Säätösalaojituksesta ei juuri ollut kokemuksia nimenomaan turvemailta. Raivattujen turvemaiden ennallistaminen ei kerännyt kannatusta. Puheet turvemaiden päästöistä koetaan viljelijöitä syyllistävinä. Lisäksi he muistuttivat, että maatalous sitoo muidenkin sektoreiden ilmastopäästöjä ilmakehästä takaisin peltoihin.

Teksti: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus