Kategoriat
Ajankohtaista

Artikkelisarja Käytännön Maamies -lehdessä syksyllä 2021

Käytännön Maamiehen syys-joulukuun numeroissa käsitellään ilmastonmuutokseen varautumista maataloudessa. Toistaiseksi ovat ilmestyneet seuraavat osat:

NURMI, E., RIMHANEN, K., HAKALA, K. ja KURKI, P. 2021. Ilmastonmuutokseen varautuminen ruokajärjestelmän yhteisenä tavoitteena. Käytännön Maamies 09/21.

PALOJÄRVI, A. 2021. Viljelytoimilla vahvistusta peltomaan hyötymikrobeihin – vaikutuksia kasvitauteihin, satoon ja hiilen kertymiseen. Käytännön Maamies 10/21.

JAUHIAINEN, L., LATUKKA, A. ja PELTONEN-SAINIO, P. 2021. PeltoOptimi -palvelu viljelijöille pellon käytön optimointiin. Käytännön Maamies 11/21.

Kategoriat
Ajankohtaista

Taloustohtorin kasvihuonekaasulaskentapalvelu 28.10. klo 9-11

Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelussa (www.luke.fi/taloustohtori) voi tarkastella myös maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Kannattavuuskirjanpitoon osallistuvat tilat saavat järjestelmästä omat tilakohtaiset tuloksensa ja kaikki palvelun käyttäjät voivat nähdä keskiarvotuloksia erilaisten valintojen perusteella. Käyttöliittymästä valitaan yhdistelmä vuosi-, alue-, tuotantosuunta- ja tilakokoluokista, joiden perusteella käyttäjä saa raportin valituista kasvihuonekaasupäästöistä.

Raportointijärjestelmä tuottaa tilakohtaisista tuloksista painottamalla edustavat alueelliset ja koko maan tulokset julkisesti nähtäväksi. Nyt kasvihuonekaasulaskenta-verkkopalvelua on täydennetty siten, että se antaa tietoja myös kivennäismaan peltojen hiilivarastomuutoksista.

OHJELMA:

9.00 Taloustohtori Kasvihuonekaasulaskenta -palvelun esittely, erikoistutkija Arto Latukka, Luonnonvarakeskus

9.15 Alustus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja kasvihuonekaasulaskentatulosten esittely, tutkimusprofessori Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus

10.00 Keskustelu

11.00 Tilaisuus päättyy

Webinaaritallenne

Kuva: Elina Nurmi

 

 

 

 

 

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen ruokajärjestelmän resilienssi, kyselyn toinen kierros

Kuva: Karoliina Rimhanen / Luke

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. Ensimmäisen kierroksen tulosanti on nyt koottu ja sen tuloksia tarkennetaan tällä toisen kierroksen tiiviillä kyselyllä. Löydät linkin tiiviiseen tulosraporttiin kyselystä.

Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 15 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Henkilötietojen ja vastausten käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) ja kansallisen tietosuojalain (TSL 1050/2018) määräyksiä. Kyselyn tietosuojailmoitus: www.luke.fi/projektit/covid-osahankkeet-deforfo


Toisen kierroksen kyselyyn pääset alla olevasta linkistä. Kyselyyn on mahdollisuus vastata 30.6.2021 saakka. Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän resilienssin kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä.

Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!

Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi

Osallistumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/R/B894CF8C3F15BD80

Tutkimusterveisin, 
Pasi Rikkonen
DEFORFO akatemiahankkeen johtaja
Luonnonvarakeskus (Luke)

Kategoriat
Ajankohtaista

Väitöstutkimus: Viljelytoimilla voidaan vahvistaa peltomaan hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ansa Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan viljelytoimenpiteiden vaikutuksia maaperän mikrobiyhteisöihin ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi käyttökelpoisia mittareita hyödyllisen maaperän mikrobitoiminnan ja peltomaan laadun seurantaan.

”Pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella viljelytoimenpiteillä on mahdollista edistää hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta maassa. Tuloksia ei voitu yleistää tiettyyn toimenpiteeseen, mutta taudintukahduttamiskyky voitiin liittää korkeaan maaperän mikrobiston ja sienten biomassaan sekä mikro-organismeille käyttökelpoisen hiilen pitoisuuteen”, Palojärvi kertoo.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että eloperäistä ainetta maaperään kerryttävillä viljelytekniikoilla on vaikutusta kasvin kasvuun. ”Kun olosuhteet luodaan monipuoliselle mikrobistolle suotuisiksi, saadaan myös vahvistettua kasvintuotannon kannalta hyödyllisiä aktiivisuuksia maassa.” Maaperän mikrobisto kytkeytyy myös hiilen sidontaan, sillä mikrobiaktiivisuus vaikuttaa kestohiilen muodostumiseen. Maan muokkaamisen keventäminen muutti orgaanisen aineksen sijoittumiseen maaprofiilissa ja kerrytti sitä pintamaahan. 

Tutkimuksessa tunnistettiin myös mittareita, joiden avulla voidaan arvioida maaperän tautisuppressiivisuuden, eli tautien tukahduttamiskyvyn, voimakkuutta. Teknisesti yksinkertaisilla laboratoriotesteillä voidaan selvittää maaperän mikrobiaktiivisuutta. ”Testien avulla voitaisiin seurata maaperän mikrobistoa ja viljelytoimenpiteiden vaikutusta siihen. Maaperän mikrobiologisissa ekosysteemipalveluissa tarvitaan yksinkertaisia maan laadun mittareita kestävän maataloustuotannon kehittämiseksi ja seurantaan.”

Tutkimus tarjoaa keinoja kasvintuotannon kestävään tehostamiseen ja viljelyn resilienssin parantamiseen. ”Tutkimustulosten valossa on ehdottoman tärkeää ottaa huomioon koko maaperän mikrobiomin toimivuus kestävän maatalouden toimintatapojen suunnittelussa, tukien ohjaamisessa ja tuotannon kestävässä tehostamisessa” summaa Ansa Palojärvi.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kesän pellonpiennarpäiviä

14.6.2021 Agrometsätalousverkosto tapaa Kilpiän tilalla. Mukaan voivat ilmoittautua myös uudet agrometsätaloudesta kiinnostuneet henkilöt. Lisätietoja täältä.

21.7.2021 Peltoteknologiapäivä Juvalla (+livestream). Maaperäaiheinen teemapäivä Juvan Partalassa klo 10-14. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestävät HIHAT, Kurvi, Nefertiti, Digiportaat, EFSOA ja VILLE-hankkeet.

2.8.2021 Pellonpiennarpäivä Helsingissä Haltialan tilalla. Tilaisuudessa mahdollisuus tutustua kierrätyslannoituskokeeseen. Mukana mm. yhteistyökumppanit Soilfood Oy, Lantmännen agro Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestää HYKERRYS3-hanke.

3.8.2021 Pellonpiennarpäivä Kiteellä, Koivikon kartanolla. Teemoina mm. hiilensidonta luomumaitotilalla, Thermoseed havaintokoe, monimuotoisuuskaistat pellolla, maan rakenneasiat, työkoneiden painot ja rengaspaineet, uusi teknologia pellolla. Lisätietoja tapahtumasivulla. Järjestäjinä toimivat Viljellään viisaasti-, Vastuullista proteiinia pöytään-, Mainio Maitotila- ja VILLE -hankkeet.

5.8.2021 Luomu- ja nurmipäivä Mustialassa. Tervetuloa seuraamaan työnäytöksiä, tutustumaan koekenttiin ja kuulemaan asiantuntijoiden vinkkejä kasvinviljelystä ja digitaalisista ratkaisuista. Lisätietoja, ohjelma sekä toimintakartta. Tilaisuuden järjestävät Luomussa vara parempi – ja Elina II -hankkeet.

Kategoriat
Ajankohtaista

Parempaa papua pöytään kotimaasta

– päivitettyä tietoa palkokasvien viljelystä, elintarvikekäytöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista 

Aika: 13.4.2021 klo 12.30-15.00

Paikka: Microsoft Teams

Tervetuloa kevään toiseen palkokasviwebinaariimme kuulemaan sadon markkinointiin ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista sekä vinkkejä viljelyn onnistumiseen. 

Webinaaritallenne

12:30 Tervetuloa –  Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus
12:35 Pavun matka pellolta pöytään: ostajan näkemys vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä – Jukka Kajan, Verso Food
13:00 Kokemuksia palkokasvien viljelystä, jalostuksesta ja markkinoinnista – mikä auttaisi palkokasvimarkkinaa eteenpäin? – Harri Laine, Papuset ja Jyväset, Arolan tila
13:25 Miten saada palkokasvituotteisiin vähemmän haitta-aineita? – Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto
13:40 Ekstruusio palkokasvituotteiden rakentaistajana Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto
14:00 Vähentääkö palkokasvien viljely maaperän kasvihuonekaasupäästöjä? – Asko Simojoki, Helsingin yliopisto
14:25 Härkäpavun viljelykokemukset, poudanarkuus ja sen hallinta – Juha-Pekka Aikola, Vihreä Härkä, Yli-Pihaperän tila 
14:45 Päivän yhteenveto – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

Lisätietoja:

Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala(at)luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563, marjukka.lamminen(at)helsinki.fi 

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Ground for Growth -palkokasviverkosto osana Legumes Translated hanketta.

Kategoriat
Ajankohtaista

DEFORFO-projektin kysely ruokajärjestelmän resilienssistä

Elonkierron kyyttöjä. Kuva: Ulla Ramstadius / Luke

Arvoisa ruokajärjestelmän asiantuntija,

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. 

Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 20-25 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Lisätietoa kirjautuessasi kyselyyn alla olevasta linkistä.

Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä. Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!

Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi

Linkki:

https://link.webropolsurveys.com/S/B2F7E79F3179A949

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kotimaista papua pelloille, pötsiin ja possuille -webinaari 12.3.2021

–  Päivitettyä tietoa palkokasvien viljelyn hyödyistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
 

Aika: 12.3.2021 klo 10.00-12.30

Kotimaisen valkuaisen tuotannon ja käytön vauhdittamiseksi järjestämme kevään aikana kaksi webinaaria. Ensin keskitymme palkokasvien viljelyyn ja rehukäyttöön.  

Webinaaritallenne

Ohjelma

10:00  Tervetuloa –  Marjukka Lamminen, tutkija ja vuorovaikutusvastaava, Leg4Life-hanke, Helsingin yliopisto
10:05 Palkokasvien markkinanäkymät – Max Schulman, vilja-asiamies, MTK
10:30 Onko härkäpavusta rypsin haastajaksi lypsylehmien ruokinnassa? – Aila Vanhatalo, professori, Helsingin Yliopisto
11:05 Palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon – Ansa Palojärvi, tutkija Luonnonvarakeskus 
11:30 Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä ja käytöstä sikojen ruokinnassa – Juha Junnila, Junnilan tila
11:55 Keinoja herneen ja härkäpavun viljelyyn – Heikki Jalli, tutkija, Luonnonvarakeskus 
12:15 Päivän yhteenveto – Marjukka Lamminen

Ohjelma (pdf)

Lisätietoja:
Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala@luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563 marjukka.lamminen@helsinki.fi 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä:
Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Täsmäpapu-hanke.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Miten turvepeltojen viljelyä voisi kehittää ilmastoviisaammaksi ja samalla huomioida talousnäkökulmat ja työmäärän? Yksi ratkaisuista on peltojen muokkauksen vähentäminen. Webinaarissa kuultiin tutkimustietoa turvepeltojen maaperästä ja muokkauksen vaikutuksista turvepeltojen ilmastopäästöihin. Webinaarissa käsiteltiin sekä nurmen viljelyä että viljan viljelyä. Webinaarissa kuultiin neuvojan vinkkejä erilaisten muokkaustapojen sopimisesta erilaisille pelloille. Lisäksi kuultiin viljelijän kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista. 

Webinaaritallenne

Ohjelma ti 23.3. klo 13–15.30

13.00 Tervetuloa
tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus
13.05   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset
tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
13.25     Turvepellot ja ravinteet – mitä maaperässä tapahtuu?
yliopistonlehtori Salla Venäläinen, Helsingin yliopisto
13.45 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonepäästöihin
tutkija Sanna Saarnio, Luonnonvarakeskus
14.05 Kahvitauko
14.15 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia
tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus
14.35 Vaihtoehtoja kynnölle turvepeltojen viljelyssä tarvitaan
neuvoja Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi
14.55 Kokemuksia turvepeltojen erilaisista muokkaus- ja uusimistavoista Kainuussa
viljelijä Tuomas Huotari
15.15Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA), Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen (Turvepäästö), Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030 -hankkeen yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvemaiden viljely hiilineutraalissa Suomessa -webinaari 18.2.2021

Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA)- hankkeen webinaari, jossa välitetään viestejä viljelijältä virkamiehelle

ojitettu turvepelto

Aamupäivällä tilaisuudessa kuullaan maa- ja metsätalousministeriön, Valion, A-tuottajien ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön puheenvuorot ilmastoystävällisestä maataloustuotannosta turvemailla sekä hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden kommentit, miltä kirjoituspöydän takana valmistellut esitykset kuulostavat käytännön toiminnan kannalta. Esiin nousevia kysymyksiä ratkotaan iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa ja tulokset kootaan yhteen koko yleisölle.

Webinaarin tallenteet

Alustava ohjelma

10.00 Tilaisuuden avaus, Hanna Kekkonen/Tuuli Hakala
10:05 MMMMarja-Liisa Tapio-Biström
10.25 Viljelijäpaneelin kommentit
10.40 pienoistauko, 5 min
10.45 ValioJuha Nousiainen
11.00  Viljelijäpaneelin kommentit 
11.15 kahvimukinhakutauko, 10 min
11.25 A-tuottajatTeija Paavola
11.40 Viljelijäpaneelin kommentit
11.55 pienoistauko 5 min.
12.00  MTKLiisa Pietola
12.20 Viljelijäpaneelin kommentit + fasilitaattori ohjaa pienryhmiin ja muuta yleisöä palaamaan takaisin klo.13:45
12.40  Ruokatauko (35 min)
  PIENRYHMÄTYÖSKENTELY  ALKAA (Ennakkoon kutsun saaneille)
13.15 Ryhmät ratkovat paneelien esiin nostamia asioita pienryhmissä (jokaiseen ryhmään 1 viljelijä + 1 alustaja sekä 1 hankehlö)
  YHTEINEN OSUUS JATKUU
13.45 Ryhmäpohdintojen tulokset ja yhteenveto
14.15  Tilaisuuden päätös 

Tervetuloa!

Lisätietoja:  Sanna Saarnio, tutkija, Luonnonvarakeskus,

puh: 029 532 2047, sähköposti: sanna.saarnio(at)luke.fi