Aika: ke 21.8.2024 10-14 Paikka: Nuasmaito Oy, Kekkolantie 2, 88490 Pohjavaara, Sotkamo
Päivän teemana nurmiviljelyn kehittäminen ja kylvö Paikanpäällä nähtävillä: • Cordulus -sääasema • Kevätvehnä ja kerääjäkasvien koelohkot • YaraSuna BIo Plus 10-3-1 kierrätyslannoitteen käyttö kevätvehnällä • Traktoreita, työkoneita ja työnäytöksiä • Laiduntavat eläimet ja luonnonlaidun järvenrannalla • Käytännön vinkkejä viljelyyn (siemenet, hiiliviljelytoimenpiteet) • Näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit ständeineen Tarjolla kahvia ja makkaraa!
Päivän järjestävät yhteistyössä Kestävyyttä nurmesta, ARMI, MURU, Luontotekoja sekä KasviTieto -hankkeet.
Tapahtuman teemoina tuholaisten ja sääriskien hallinta öljykasveilla ja avomaavihanneksilla luomuviljelyssä.
Tuholaiset ja vaihtelevat sääolot haastavat viljelyä yhä enemmän myös Etelä-Savossa. Etenkin luomuöljykasvien ja -avomaavihannesten viljelyssä tuholaiset ovat keskeinen riski tuotannolle. Kasvukauden aikaisen kuivuuden lisääntyessä karkeilla kivennäismailla korostuu myös maan hyvän kasvukunnon ja multavuuden merkitys.
Karilan luomupellolla järjestettävässä pellonpiennariltapäivässä kuullaan ja keskustellaan öljykasvien ja avomaavihannesten tuholais- ja säähaasteista Etelä-Savossa.
Esittelyssä ovat luomukevätrypsin lajike- ja lajikeseoskoe sekä luomusyysrypsin ravinnekuitu- ja lannoitekoe. Voit myös tutustua öljy- ja kaalikasvien tuholaisten tunnistamiseen ja tarkkailuun käytännössä sekä kuulla luontaisten vihollisten merkityksestä kasvinsuojelussa ja niiden tukemisen keinoista. Paikalla on Luonnonvarakeskuksen tutkijoita ja ProAgrian asiantuntijoita.
Ilmoittaudu mukaan täällä. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen hankkeet:
Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA),
Aika: 14.8.2024 klo 10-15 Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki
Luonnonvarakeskus Ruukin toimipiste järjestää jälleen elokuussa perinteiset tutkimusasemapäivät. Tällä kertaa tutkimusasemapäivien kohokohtana on nautojen hyvinvointiteknologia ja lihanautatutkimus. Nähtävillä on myös nurmi- ja viljakokeita sekä NorPeat-tutkimuskenttä, vedenvarastoallas ja ympäristötutkimus.
Ohjelma Klo 10:00 Toimistotilojen avajaiset ja tilaisuuden avaus. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen MMM sekä Luken johtajisto. Tapahtuma jakaantuu kolmeen pisteeseen: nautojen hyvinvointiteknologia tutkimuspihatolle, NorPeat tutkimuskentälle (punainen lato) sekä aseman pihalle, jossa on kahvi ja makkaratarjoilu sekä yhteistyökumppaneiden standit. Päivän aikana voi pisteisiin tutustua vapaasti liikkuen. Otathan huomioon, että tapahtumapisteiden välillä on jonkin verran kävelyä.
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tutustu ohjelmaan. Lisätietoja: Kati Mattila, kati.mattila(at)luke.fi, puh. 0295326719
4-6.7.2024 Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella olemme sisähallissa Luonnonvarakeskuksen pisteellä. Luonnonvarakeskuksen pisteeltä löydät tietoa niin erikoiskasveista ja viljelykierroista, biokaasusta, energiayhteisöistä, kosteikkoviljelystä, turvepelloista, maatilojen muutosjoustavuudesta kuin Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluista ja Taloustohtoristakin. Luonnonvarakeskus esittäytyy osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osastoa, SeinäjokiAreena A480. Osastolla tarjolla myös lavaohjelmaa, tietoiskuja ja haastatteluita. Lisäinfoa osoitteessa luke.fi/farmari2024.
15-17.8.2024 Lepaan puutarhanäyttelyssä Hattulassa olemme Luonnonvarakeskuksen pisteellä ja materiaaleja jaossa. Lepaalla Luonnonvarakeskus esittelee C-hallissa mm. puutarha- ja vihannestutkimusta, kuusten erikoismuotoja, katemateriaaleja ja puutarhatilastoja.
21.8.2024 Kainuun peltopäivässä Sotkamossa Pohjavaarassa Luonnonvarakeskuksen infopiste ja materiaaleja jaossa. Nurmi ja kylvö -teemainen pellonpiennartapahtuma järjestetään Nuasmaito Oy:n tilalla (Kekkolantie 2) klo 10-14. Tapahtumassa tulossa työnäytöksiä, esiteltävänä koneita ja paikalla lukuisia yritysedustajia. Pellolla nähtävissä mm. erilaisia kerääjäkasvikasvustoja kevätvehnän alla, ProAgrian asiantuntija niistä kertomassa lisätietoa. Tarjolla myös tietoa turvepelloista ja kosteikkoviljelystä sekä luonnonlaitumista. Lisätietoa tapahtumasta ProAgrian tapahtumakalenterissa.
Ravinneresurssien kiertotaloudella voidaan vahvistaa karjatalouden toimintaedellytyksiä sekä parantaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Maatilojen viisaan typpikierron kehittämiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti kolme hanketta, joiden tavoitteena on optimoida typen hyväksikäyttöä nautakarjatuotannossa. Tehokas typpikierto voi tuoda tiloille merkittäviä säästöjä.
Tärkein viljelykasvien sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne on typpi. Ilman typpilannoitusta ravinto- ja rehukasvien sadon määrä ja laatu eivät riittäisi turvaamaan Suomen ruokahuoltoa. Koska typellä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia, sen käyttöä tuotannossa tulee tehostaa ja haittoja minimoida.
”Typen hyväksikäytön tehostaminen on tärkeää maatilojen kannattavuuden kannalta sekä myös kansallisen huoltovarmuuden, ilmastonmuutoksen torjumisen ja vesiensuojelun kannalta”, korostaa johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukesta.
Lue lisää viisaan typpikierron kehittämisen keinoista ja hankekokonaisuudesta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 27.5.2024.
Kokoonnuimme huhtikuun alussa käsittelemään vihannestuotannon tulevaisuutta Itä-Suomessa Savonia AMK:n Iisalmen kampukselle. Asiantuntijaesitykset ja vilkkaat keskustelut täyttivät tilan, kun viljelijät, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat visioivat ratkaisuja yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Työpajassa keskityimme kolmeen keskeiseen teemaan: vihannestuotannon nykytilaan Itä-Suomessa, taloudelliseen kannattavuuteen sekä tulevaisuuteen alueella.
Iisalmen työpajan osallistujia 5.4.2024. Kuva: Anna-Kaisa Jaakkonen / Luke
Työpajassa käytiin vilkasta keskustelua Itä-Suomen vihannestuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä kestävän vihannestuotannon edistämiseksi. Työpajaan osallistuvat kokivat, että alueella on monia vahvuuksia, jotka tukevat kestävän vihannestuotannon toteuttamista. Ensinnäkin kohtuuhintaista peltoa on saatavilla, mikä tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja lisätä tuotantoa. Lisäksi suotuisat ympäristöolosuhteet alueella, kuten puhtaat pellot ja vesi, takaavat laadukkaiden, turvallisten ja terveellisten kasvisten viljelyn ja vähentävät tuotannon riskejä. Maaperän hyvä terveys ja sopivat maalajit edistävät viljelyn onnistumista, samalla kun hyvä peltojen kasvukunto ja kasteluveden saatavuus mahdollistavat tuottavan sadon saannin.
Keskusteluissa korostui alueen viljelijöiden osaaminen vuoroviljelystä, mikä lisää viljelyn monimuotoisuutta ja maaperän terveyttä. Lisäksi alueella on vähän tauteja ja tuholaisia, mikä vähentää tarvetta käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Vahvuutena nähtiin myös, että alueen marjantuotannossa käytettäviä koneita voidaan osittain hyödyntää vihannesviljelyssä, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Yhdessä nämä vahvuudet luovat suotuisan ympäristön kestävän vihannestuotannon harjoittamiselle Itä-Suomessa.
Keskustelijat tunnistivat myös haasteita, jotka vaikuttavat vihannesviljelyn harjoittamiseen. Vihannesviljelyn perinteiden puuttumisen koettiin vaikeuttavan tuotannon kehittämistä Itä-Suomessa. Myös jalostavan teollisuuden puute hankaloittaa tuotteiden jalostamista ja lisäarvon luomista, mikä saattaa vaikuttaa markkinoille pääsyyn ja kannattavuuteen. Työpajaan osallistujat olivat myös huolissaan lyhyen kasvukauden ja haasteellisten sääolosuhteiden asettamista rajoituksista viljelylle ja vaikutuksista sadon laatuun ja määrään. Samoin pienten peltolohkojen ja pitkien välimatkojen asiakkaisiin nähtiin lisäävän logistisia haasteita ja kuljetuskustannuksia. Keskusteluissa nousi haasteena esiin myös työvoiman saatavuus sekä osaamisen puute vihannestuotantoon siirryttäessä. Neuvontaa, koulutusta ja muuta tukea on nykyisellään saatavilla rajallisesti, mikä voi vaikeuttaa vihannestuotantoon siirtymistä ja esiin tulevien ongelmien ratkaisuja.
Osallistujat kokivat, että Itä-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää maataloutta ja vihannestuotantoa. Yritteliäisyys ja positiivinen kulttuuri, paikallisuuden korostaminen ja lähiruoan esiin tuominen nähtiin mahdollisuuksina lisätä kuluttajien mielenkiintoa ja vastata ruokatrendien kysyntään. Alueella tunnistettiin olevan myös potentiaalia panostaa perinnekasvisten viljelyyn, joka voisi erottaa alueen tuotteet kilpailijoista. Ravintoloiden ja vientimarkkinoiden hyödyntäminen nähtiin mahdollisuuksina tuotteiden markkinoinnille ja näkyvyyden kasvattamiselle. Brändäyksen avulla alue voisi erottua nykyistä paremmin ja vahvistaa asemaansa markkinoilla. Kasvisten kasvava kysyntä ja kasvissyönnin yleistyminen nähtiin myös mahdollisuuksina lisätä vihannesten tuotantoa Itä-Suomessa ja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
Kiitos kaikille osallistujille innostavasta ja antoisasta työpajasta! Jatketaan yhdessä eteenpäin kohti kestävää, monihyötyistä ja kannattavaa vihannestuotantoa!
Työpajan järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.
Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla karjatiloilla? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta webinaariin ke 17.4.2024!
Ohjelma 10.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf) ja Inka Nykänen, Savonia, kalvot (pdf) 10.05 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia, Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf) 10.40 Miten viljelykasvivalinnat ja viljelemättömät alueet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf) 11.00 Miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf) 11.20 Miten maatiloilla voidaan edistää pölyttäjien olosuhteita, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf) 11.40 Resilience for Dairy -hankkeen tietokortit viljelijöiden avuksi, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf) 11.45 Mitä neuvonta tarjoaa monimuotoisuustyön avuksi, Auli Hirvonen, Lumotaito-hanke, ProAgria Etelä-Suomi, kalvot (pdf) 12.00 Webinaari päättyy
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tapahtumaa ovat järjestämässä Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle), Resilience for Dairy -hanke ja Savonian Hiiltä peltoon -hanke.
Monihyötyisillä viljelymenetelmillä voidaan lisätä vihannestuotannon ympäristökestävyyttä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää viljelyn ilmastopäästöjä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Svenska Lantbrukssällskapens Förbund (SLF) uudessa hankkeessa edistetään ilmastokestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa vihannestuotannossa ja havainnollistetaan viljelymenetelmien muutosten vaikutuksia muun muassa maaperän hiilivarastoihin.
Lisää tietoa Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY) -hankkeesta ja monihyötyisistä viljelymenetelmistä löytyy Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta.
