Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 24.2.2023 saakka: karoliina.rimhanen@luke.fi
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Webinaarit järjestetään Microsoft Teams -ohjelmalla. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille, ilmoittautuminen.
Lisätietoja: Tiina Polo P. 0504751840, tiina.polo@proagria.fi ProAgria Itä-Suomi
Vihannesten tuotanto avomaalla sisältää haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmen webinaarin sarjassa pureudutaan kasvinsuojelun nykytilaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Kolmannen webinaarin teemana on viljelyn talousasiat ja jaksaminen. Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia vihannesalan näkymistä.
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Pajuhake perunan tautien torjunnassa, Marika Rastas, LUKE 13.35 Maan mikrobit ja niiden merkitys porkkanan varastotautien hallinnassa, Taina Pennanen ja Terhi Suojala-Ahlfors, LUKE 14.00 Uudet rikkakasvit vihannestuotannossa – Pentti Ruuttunen, LUKE 14.25 Kommenttipuheenvuoro: tulevaisuuden kasvinsuojelumenetelmät, Mika Virtanen, MTK 14.45 Loppukeskustelu
Webinaari 3: Kannattava ja menestyvä vihannestuotanto
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Maatilan rahat ja johtaminen, Veli-Matti Jalli, ProAgria Länsi-Suomi 13.40 Tuotantokustannukset ja kannattavuus vihannestuotannossa – laskelmista apua talouden hallintaan, Anu Koivisto, LUKE 14.15 Vihannesyrittäjän jaksaminen jatkuvassa muutoksessa, erityisasiantuntija Riitta Seppälä, MTK-Satakunta ry 14.45 Loppukeskustelu
Miten viljelyn monipuolistamisella voitaisiin ratkoa maatalouden haasteita niin luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kuin taloudellisen kannattavuuden osalta? Diverfarming-hankkeessa tehty video kertoo viljelyn monipuolistamisen tarpeista, taustasta ja hyödyistä. Video
Miten kivennäismaiden peltojen maaperään voisi viljelytoimilla kerryttää hiiltä? Millaisia peltokokeita hiiliviljelystä on Suomessa lähiaikoina tehty tai parhaillaan menossa? Millaisia havaintoja peltokokeissa on tehty hiilen kerryttämisestä ja sen tutkimisesta? Webinaarissa tutkijat esittelevät erilaisia hiiliviljelyyn liittyviä peltokokeita ja niiden havaintoja.
webinaari ke 14.12.2022 klo 10-12
Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.
10.00 Miten muokkaus ja maanparannusaineet voisivat auttaa hiilen kerryttämisessä? (HiiletIn-hanke) tutkimusprofessori, Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
10.15 Miten erikoiskasvien sekaviljelyllä voi lisätä hiilisyötettä? (FutureCrops 2.0 ja BioColour-hankkeet) erikoistutkija, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
10.30 Miten monihyötyisillä regeneratiivisilla viljelytoimenpiteillä voisi kerryttää peltoihin hiiltä ja miten pienen muutoksen voisi mitata? Koetoiminnan haasteet (STN MULTA-hanke) professori, Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto, esityksen pdf
10.45 Hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen nurmilla ja viljoilla (STN-MULTA, CROPLANT-hankkeet) tutkimuskoordinaattori, Layla Höckerstedt, Ilmatieteen laitos, esityksen pdf
11.00 Miten viljelytoimenpiteet vaikuttavat nurmenviljelyn kasvihuonekaasupäästötaseeseen sekä nurmen juuristoon? (JuuriHiili, CarboNurmi ja OrmiNurmi-hankkeet) tutkija, Sanna Kykkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
11.15 Haasteita ja mahdollisuuksia hiiliviljelyn demonstraatiokokeissa maatiloilla – kokemuksia Viljellään viisasti –hankkeesta, erikoistutkija, Oiva Niemeläinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
11.25 Mitä työkaluja viljelijöille tarjolla hiilen kerryttämisen arviointiin? kehityspäällikkö, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, esityksen pdf
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Oletko havainnut maa-aineksen kulumista pelloillasi? Onko pelloillasi eroosioherkkiä alueita? Minkä verran eroosio vie pelloilta maata ja hiiltä Suomessa? Webinaarissa esillä myös hiilikartoitusta! Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Ohjelmassa:
Eroosioherkkyyskartta toimenpiteiden kohdentamisen tukena, Timo Räsänen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, esityksen pdf
Miten suorakylvö vaikutti eroosioon savimaalla? Henri Honkanen, Luonnonvarakeskuksen tutkija, esityksen pdf
Tuloksia Luken huuhtoumakenttien hiilikuormista Noora Manninen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, esityksen pdf
Hiilikartoituksesta varmuutta maatilan ilmastotoimiin Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö, esityksen pdf
Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 28.11. saakka: elisa.koskinen@luke.fi.
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Blogin kirjoittajat: Elisa Koskinen (Luke), Karoliina Rimhanen (Luke), Hannu Känkänen (Luke), Ville Korpelainen (Livia), Riitta Savikko (Luke)
Varsinaissuomalaisille viljelijöille suunnatussa kyselyssä selvitettiin ajankohtaisia maatalouden haasteita. Taloudellisen kannattavuuden ohella viljelijöitä huoletti henkilökohtainen jaksaminen ja työvoiman saanti sekä jatkajan löytyminen ja tulevan jatkajan selviytyminen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Elonkierron syksy. Kuva Paula Häyrinen / Luke.
Taloudellinen epävakaus vaikuttaa suoraan tilallisten toimintakykyyn ja motivaatioon. Tuottajahintojen laahaava nousu ei riitä kattamaan tuotantokustannuksia ja moni miettii, miten ensi vuoden tuotantopanokset voidaan hankkia, jos edellisiäkään ei ole maksettu. Maksuvalmius sakkaa herkästi varsinkin kotieläintiloilla, joissa kassavirran puskurit ovat muutenkin olleet pieniä.
Kaikilla tiloilla tilanne ei ole yhtä huono, mutta kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Negatiivisen kierteen korjaavaa parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai isomman sadon hyöty on valunut suuriin kustannuksiin.
Merkittävä haaste maatilojen toiminnalle on myös ilmastonmuutos ja erityisesti muuttuneet sääolot. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä viime vuosina. Yhtä lailla haasteena pidettiin myös maatalouspolitiikkaa, byrokratian suurta määrää sekä säädösten epäjohdonmukaisuutta. Myös luottamuspula viranomaisten ja tuottajien välillä nousi kyselyn vastauksissa esiin, minkä koettiin hankaloittavan yhteistyötä. Esimerkkinä mainittiin tukien maksatusaikataulujen muutokset ja niistä ilmoittaminen viime tingassa.
Koetut haasteet konkretisoituvat tiloilla erilaisina hankaluuksina. Niistä suurin on maksuvalmiuden pienentyminen eli kuinka rahat riittävät laskujen maksuun. Jo valmiiksi huonoilla kantimilla ollut talous ei kestä viime aikoina puhjennutta energiakriisiä. Energiakriisi heijastuu kaikkiin tuotantopanoksiin hintojen nousuna ja sen kautta koko tuotantoon.
Varautumistaso taas määrää sen, kuinka paljon energiakriisi vaikuttaa tilan tuotantoon. Parin viime vuoden aikana taloudellisen puskurin kerääminen yllättäviin menoihin on ollut hankalaa ja puskureita on säästämisen sijaan jouduttu käyttämään. Tämä entisestään huonontaa tai jopa estää tilan tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Tätä myötä motivaatio viljelyyn ja maatalouteen laskee ja huomio kiinnitetään muihin asioihin.
Kun tulevaisuuden suunnitelmat jäävät, jäävät myös tilan jatkuvuutta turvaavat korvausinvestoinnit, joita tarvittaisiin koneiden uusimiseen ja tuotantorakennusten korjaamiseen, jotta työn tekeminen onnistuisi myös jatkossa. Kohonneet hinnat ja saatavuusongelmat vaikeuttavat kaikkien investointien toteutumista ja niitä lykätään helposti hamaan tulevaisuuteen. Tämä vaarantaa sukupolvenvaihdoksien onnistumisen ja tuotannon jatkuvuutta tilalla.
Kyselyn mukaan varautumisen tasot eri riskitekijöihin vaihtelevat. Monilla tiloilla on varauduttu sähköhäiriöihin ja veden saantiin jo entuudestaan hyvin, sillä maalla sähkökatkot ovat olleet yleisiä varsinkin ennen maakaapeleiden tuloa. Peltojen kunnolla taas on merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Mitä paremmassa kunnossa peltojen rakenne on sitä paremmin ne pystyvät puolustautumaan sään ääri-ilmiötä vastaan ja tuottamaan satoa. Varautumisen taso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tila pystyy sopeutumaan muutokseen ja jatkamaan toimintaa muutoksista huolimatta.
Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Livia Tuorla, Luomumpi Varsinais-Suomi-hanke ja MTK-Varsinais-Suomi järjestävät yhdessä työpajan Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista Tuorlassa 22.11.2022. Tule hakemaan vauhtia tulevaisuuden suunnitteluun ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaudesta ja muutosjoustavuudesta työpajaan. Edetään pienin askelin ja pohditaan, miten muutoskestävä maatila rakentuu ja miten muutokseen voidaan varautua.
Maaperän ravintoverkko eli eliöyhteisö koostuu maaperäeläimistä kuten lieroista, hyppyhäntäisistä ja sukkulamadoista sekä mikroskooppisen pienistä alkueläimistä, rihmamaisista mikrosienistä ja yksisoluisista bakteereista. Maaperäeliöt ovat pieniä ja huomaamattomia otuksia, joita esiintyy runsaslukuisina maaperässä, yhdessä teelusikallisessa maata jopa satoja sukkulamatoja ja miljoonia bakteerisoluja. Yhdessä eliöt muodostavat maaperään moninaisia ravintoverkkoja. Kasvien juuret, juurieritteet sekä olki ja muut kasvintähteet ovat ravintoverkkojen energiansaannin perusta.
Maaperän ravintoverkon eliöt ovat monin tavoin merkityksellisiä ekosysteemien toiminnan kannalta ja niiden keskeistä roolia pellon kasvukunnossa ja tuottavuudessa on vasta vähitellen alettu ymmärtämään. Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii nimittäin maan biologisen toiminnan ja monimuotoisuuden ylläpitämisestä, maan vedenläpäisy- ja pidätyskyvystä sekä ravinteiden kierrosta. Eliöt helpottavat esimerkiksi kasvien typen saantia, sillä ne mineralisoivat orgaanista typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niiden tiedetään myös auttavan kasvitautien torjunnassa.
Ravintoverkot vaikuttavat myös hiilen kiertoon, mahdollistaen hiilen varastoitumisen pysyvään muotoon maaperässä ja tämän johdosta niillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Peltoekosysteemin resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on siten hyvin tärkeä merkitys. Maan kasvukuntoa parantamalla ravintoverkot kehittävät monin tavoin ekosysteemin vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, edistäen näin myös ilmastonmuutokseen varautumista.
Muutokset maaperän ravintoverkon koostumuksessa ja yhteyksissä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla ekosysteemien toimintaan ja pellon kasvukuntoon. Maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja siitä seuraavat vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ovat suuria huolia maan tuottokyvyn ja myös ympäristön kannalta.
Maataloudessa viljelytoimet ohjaavat maaperän toimintoja. Siksi monipuolinen kasvivalikoima, maan tiivistämisen välttäminen ja maltillinen muokkaus sekä eloperäisen aineksen – kuten bioaktiivisen kompostin ja kompostiekstraktin – lisäys ovat keinoja, joilla maaperäeliöstö voidaan saada viihtymään omalla peltolohkolla.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Tampereelle 16.11.2022 Tuottoa maanhoidosta – työpaja tarjoaa käytännönläheistä tietoa maaperän kasvukunnon merkityksestä ja mahdollisuuden keskustella aiheesta tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Haluaisimme kuulla, mitä ajatuksia maan kasvukunnon hoito Sinussa herättää. Minkälaisia vaikutuksia tavoittelet maaperän kasvukunnon edistämisellä ja minkälaisia muutoksia olet huomannut omalla pellollasi?
Järjestäjät: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa
Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista 16.11.2022 klo 9.30–15.30 AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere
9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua AhlmanEdun toimitusjohtaja
10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi
10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia
11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
12.00–13.00 Omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna
13.00 Viljelijän puheenvuoron otsikko Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä
13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
9.30 Aamukahvi 10.00 Tervetulosanat, Satu Välijärvi, OAMK 10.05 Ilmastoviisas ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.30 Maatalouden haasteet ja varautuminen, pohjoissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia 10.50 Ilmastotoimien ja -ohjauksen merkitys kotieläintilojen taloudelle, professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus 11.30 Omakustanteinen lounas, ravintola Liminganlahti 12.30 Viljelijäpuheenvuoro 12.45 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen, MTK-Pohjois-Suomi 13.00 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu 14 Iltapäiväkahvi 14.45 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.00 Tilaisuus päättyy
Jokaisen tilan ajatukset ovat tulevassa talvessa ja kustannuksissa, miten selvitään, voidaanko jossain säästää? Asiantuntijat tuovat näkökulmia ja mahdollisuuksia esille, missä on kustannusjahdille paikka.
Ohjelma
12.00 Talouden hallintakeinot – miten selvitään talvikaudesta, Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitto kalvot 12.20 Miten varaudutaan ensi kasvukauteen 2023, Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto kalvot 12.35 Mistä säästöjä tuotantokustannuksiin? Auvo Sairanen Luonnonvarakeskus kalvot 13.05 Energian hinta ja säästömahdollisuudet maatiloilla, Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto kalvot 13.30 Sähkönkäytön huippujen tasaaminen maatiloilla, Jyrki Kataja JAMK 14.00 Tilaisuus päättyy
Tapahtuman puheenjohtajana toimii Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.
Tapahtuman järjestävät Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)-hanke, Viljellään viisaasti-hanke ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke.
Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen tarvitaan. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu viimeistään 14.11.2022.
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
