Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelussa (www.luke.fi/taloustohtori) voi tarkastella myös maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Kannattavuuskirjanpitoon osallistuvat tilat saavat järjestelmästä omat tilakohtaiset tuloksensa ja kaikki palvelun käyttäjät voivat nähdä keskiarvotuloksia erilaisten valintojen perusteella. Käyttöliittymästä valitaan yhdistelmä vuosi-, alue-, tuotantosuunta- ja tilakokoluokista, joiden perusteella käyttäjä saa raportin valituista kasvihuonekaasupäästöistä.

Raportointijärjestelmä tuottaa tilakohtaisista tuloksista painottamalla edustavat alueelliset ja koko maan tulokset julkisesti nähtäväksi. Nyt kasvihuonekaasulaskenta-verkkopalvelua on täydennetty siten, että se antaa tietoja myös kivennäismaan peltojen hiilivarastomuutoksista.

Palvelua esitellään webinaarissa 28.10.2021, tervetuloa mukaan!

OHJELMA:

9.00 Webinaarin avaus ja alustus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

9.15 Kasvihuonekaasulaskenta -palvelun esittely, erikoistutkija Arto Latukka, Luonnonvarakeskus

10.00 Keskustelu

11.00 Tilaisuus päättyy

 Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua. Linkki Teams-kokoukseen:

Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

 

 

 

 

 

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ansa Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan viljelytoimenpiteiden vaikutuksia maaperän mikrobiyhteisöihin ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi käyttökelpoisia mittareita hyödyllisen maaperän mikrobitoiminnan ja peltomaan laadun seurantaan.

”Pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella viljelytoimenpiteillä on mahdollista edistää hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta maassa. Tuloksia ei voitu yleistää tiettyyn toimenpiteeseen, mutta taudintukahduttamiskyky voitiin liittää korkeaan maaperän mikrobiston ja sienten biomassaan sekä mikro-organismeille käyttökelpoisen hiilen pitoisuuteen”, Palojärvi kertoo.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että eloperäistä ainetta maaperään kerryttävillä viljelytekniikoilla on vaikutusta kasvin kasvuun. ”Kun olosuhteet luodaan monipuoliselle mikrobistolle suotuisiksi, saadaan myös vahvistettua kasvintuotannon kannalta hyödyllisiä aktiivisuuksia maassa.” Maaperän mikrobisto kytkeytyy myös hiilen sidontaan, sillä mikrobiaktiivisuus vaikuttaa kestohiilen muodostumiseen. Maan muokkaamisen keventäminen muutti orgaanisen aineksen sijoittumiseen maaprofiilissa ja kerrytti sitä pintamaahan. 

Tutkimuksessa tunnistettiin myös mittareita, joiden avulla voidaan arvioida maaperän tautisuppressiivisuuden, eli tautien tukahduttamiskyvyn, voimakkuutta. Teknisesti yksinkertaisilla laboratoriotesteillä voidaan selvittää maaperän mikrobiaktiivisuutta. ”Testien avulla voitaisiin seurata maaperän mikrobistoa ja viljelytoimenpiteiden vaikutusta siihen. Maaperän mikrobiologisissa ekosysteemipalveluissa tarvitaan yksinkertaisia maan laadun mittareita kestävän maataloustuotannon kehittämiseksi ja seurantaan.”

Tutkimus tarjoaa keinoja kasvintuotannon kestävään tehostamiseen ja viljelyn resilienssin parantamiseen. ”Tutkimustulosten valossa on ehdottoman tärkeää ottaa huomioon koko maaperän mikrobiomin toimivuus kestävän maatalouden toimintatapojen suunnittelussa, tukien ohjaamisessa ja tuotannon kestävässä tehostamisessa” summaa Ansa Palojärvi.

14.6.2021 Agrometsätalousverkosto tapaa Kilpiän tilalla. Mukaan voivat ilmoittautua myös uudet agrometsätaloudesta kiinnostuneet henkilöt. Lisätietoja täältä.

21.7.2021 Peltoteknologiapäivä Juvalla (+livestream). Maaperäaiheinen teemapäivä Juvan Partalassa klo 10-14. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestävät HIHAT, Kurvi, Nefertiti, Digiportaat, EFSOA ja VILLE-hankkeet.

2.8.2021 Pellonpiennarpäivä Helsingissä Haltialan tilalla. Tilaisuudessa mahdollisuus tutustua kierrätyslannoituskokeeseen. Mukana mm. yhteistyökumppanit Soilfood Oy, Lantmännen agro Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestää HYKERRYS3-hanke.

3.8.2021 Pellonpiennarpäivä Kiteellä, Koivikon kartanolla. Teemoina mm. hiilensidonta luomumaitotilalla, Thermoseed havaintokoe, monimuotoisuuskaistat pellolla, maan rakenneasiat, työkoneiden painot ja rengaspaineet, uusi teknologia pellolla. Lisätietoja tapahtumasivulla. Järjestäjinä toimivat Viljellään viisaasti-, Vastuullista proteiinia pöytään-, Mainio Maitotila- ja VILLE -hankkeet.

5.8.2021 Luomu- ja nurmipäivä Mustialassa. Tervetuloa seuraamaan työnäytöksiä, tutustumaan koekenttiin ja kuulemaan asiantuntijoiden vinkkejä kasvinviljelystä ja digitaalisista ratkaisuista. Lisätietoja, ohjelma sekä toimintakartta. Tilaisuuden järjestävät Luomussa vara parempi – ja Elina II -hankkeet.

– päivitettyä tietoa palkokasvien viljelystä, elintarvikekäytöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista 

Aika: 13.4.2021 klo 12.30-15.00

Paikka: Microsoft Teams

Tervetuloa kevään toiseen palkokasviwebinaariimme kuulemaan sadon markkinointiin ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista sekä vinkkejä viljelyn onnistumiseen. 

Webinaaritallenne

12:30		Tervetuloa –  Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus
12:35		Pavun matka pellolta pöytään: ostajan näkemys vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä – Jukka Kajan, Verso Food
13:00		Kokemuksia palkokasvien viljelystä, jalostuksesta ja markkinoinnista – mikä auttaisi palkokasvimarkkinaa eteenpäin? – Harri Laine, Papuset ja Jyväset, Arolan tila
13:25		Miten saada palkokasvituotteisiin vähemmän haitta-aineita? – Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto
13:40		Ekstruusio palkokasvituotteiden rakentaistajana – Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto
14:00		Vähentääkö palkokasvien viljely maaperän kasvihuonekaasupäästöjä? – Asko Simojoki, Helsingin yliopisto
14:25		Härkäpavun viljelykokemukset, poudanarkuus ja sen hallinta – Juha-Pekka Aikola, Vihreä Härkä, Yli-Pihaperän tila
14:45		Päivän yhteenveto – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

Lisätietoja:

Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala(at)luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563, marjukka.lamminen(at)helsinki.fi 

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Ground for Growth -palkokasviverkosto osana Legumes Translated hanketta.

Arvoisa ruokajärjestelmän asiantuntija,

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. 

Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 20-25 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Lisätietoa kirjautuessasi kyselyyn alla olevasta linkistä.

Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä. Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!

Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi

Linkki:

https://link.webropolsurveys.com/S/B2F7E79F3179A949