Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Papuja naudoille-webinaari 23.11.2023

Yksivuotisten palkokasvien (herneen ja härkäpavun) käyttö nautojen ruokinnassa kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten hernettä ja härkäpapua voi käyttää nautojen rehuna, kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna. Millaisia hyötyjä palkokasvien käytöllä voi saada, millaisia haasteita näissä rehuissa on ja millaisia ratkaisukeinoja haasteisiin on. 
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.  

Aika: torstai 23.11.2023 klo 13-15.30
Paikka: etänä Teamsilla, liity mukaan tästä linkistä!

Ohjelma
13.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf)
13.05  Johdanto: miksi ja miten palkokasveja naudoille, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
13.30  Härkäpapu ja herne kokoviljasäilörehuna, Paula Rissanen, Helsingin yliopisto kalvot (pdf)
13.55  Härkäpapu ja herne väkirehuna, Olli Pitkänen, Helsingin yliopisto kalvot (pdf)
14.20  Murskesäilöntä haastaa kuivauksen papujen ja herneiden varastoinnissa rehukäyttöön, Liisa Keto, Luke kalvot (pdf)
14.45  Viljelijäpuheenvuoro, Pellervo Kässi, Kuukkajärven maito, Uurainen
15.10  Rehutaulukkokuulumisia, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
15.25  Yhteenveto, Anna-Katri Laakkonen, ProAgria Itä-Suomi
15.30  Tapahtuma päättyy  

Ilmoittautuminen: viimeistään 21.11.2023 tämän linkin kautta!
Ilmoittautuneille lähetetään etukäteen osallistumislinkki sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin (kalvot, tallenne). Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustukset nauhoitetaan ja ne tulevat myöhemmin saataville Luonnonvarakeskuksen YouTubeen ja järjestäjähankkeiden nettisivuille.  

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.  

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke ja Resilience for Dairy -hanke sekä ProAgria Itä-Suomen Mainio Maitotila -hanke ja Helsingin yliopiston vetämä Leg4Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä -hanke.  

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

   
Image
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tietokortti: Resilientti ruokajärjestelmä

Ruoka on yksi perustarpeistamme. Ruokajärjestelmä on väistämättä muutosten edessä, jotta voimme turvata ruokahuollon niin Suomessa kuin globaalisti ja samalla vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Monimutkaisen ruokajärjestelmän ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan tehdä viisaita päätöksiä ja sopeutua muutoksiin. Resilienssi tarkoittaa kyvykkyyttä sietää erilaisia häiriöitä ja sopeutua niihin, mutta myös tarvittaessa muuttumaan toiseen tilaan. Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssin vahvistaminen on tärkeää ilmaston ja maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa. Tietokortti: Resilientti ruokajärjestelmä

kuva tietokortista
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousteemapäivät Joroisissa 3.10. ja 5.10.2023

Joroisten yhtenäiskoulun 4- ja 7-luokkalaisilla monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana oli ruoka. Tiistaina 3.10.2023 ohjelmassa oli viljelykasvi-, maaperä-, lehmä-, ilmasto- ja istutustyöpajat. Lisäksi 7-luokkalaiset vierailivat joko Tuomaan Highland -tilalla, Kolmalan tilalla tai SuhosFarmi Oy:llä. Torstaina ohjelma jatkui 4-luokkalaisten maatilavierailulla. Tilaan tutustumisen lisäksi nelosluokkalaiset pääsivät kokeilemaan lypsämistä sekä testaamaan polkutraktoreiden kiihtyvyyttä. Kiitos, kun saimme vierailla!

Monialaisen oppimiskokonaisuuden teemapäiviä järjestivät yhteistyössä Maaseutuammattiin ry ja Luonnonvarakeskus ARMI- ja MURU -hankkeet.

kuvia lehmätyöpajan annista

Kuvissa Luonnonvarakeskuksen tutkijan Mira Haapalaisen vetämän lehmätyöpajan antia. Kuvat: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

kuvia koululaisten maatilavierailuilta

7C pääsi vierailulle Tuomaan Highland-tilalle ja tilan isäntä kertoi ylämaankarjan elämästä ja hoidosta. Kolmalan tilalla päästiin rapsuttamaan emolehmiä. Kuvat: Riitta Savikko/Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.

Tekstit: Riitta Savikko/Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousteemapäivä Varpaisjärven koululla 7.9.2023

Luonnonvarakeskus ja Maaseutuammattiin ry toteuttivat maatalousteemapäivän Varpaisjärven koululla Lapinlahdella 7.9.2023. Teemapäivä oli osa koulun Kotikuntana Lapinlahti -monialaista oppimiskokonaisuutta.

1-3 -luokkalaiset viettivät aamupäivän Ruostepuron tilalla maatilan toimintaan tutustuen ja monenlaisen pihapuuhan parissa. 4-9 -luokkalaisilla aamupäivä meni työpajoissa, joiden aiheina olivat lehmä, maaperä, viljat, ilmasto ja puutarhatyöt. Iltapäivällä isommat oppilaat suuntasivat lähialueen maatiloille.

Kiitos, kun saimme vierailla Ruostepuron tila, Korholan tila, Alapihan tila, Murtomäentila , Rastinlahden tila , Mattilan maitotila ja Lammastila Haukivilla!

Luonnonvarakeskuksen ARMI- ja MURU-hankkeissa jalkaudutaan kuluvan lukuvuoden aikana kouluille kertomaan maataloudesta, koska hankkeissa halutaan lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä ruuantuotannosta ja maataloudessa kehitetyistä ratkaisuista ympäristökysymyksiin sekä myös tietämystä maataloudesta ammattina.

lehmätyöpajan kuvia

Lehmätyöpajan toimintapisteitä. Lehmätyöpajaa veti Mira Haapalainen Luonnonvarakeskuksesta. kuvat: Mira Haapalainen / Luke

Viljelykasvityöpajan antia. Viljelykasvityöpajaa vetivät Niina Mäntyniemi Maaseutuammattiin ry:stä ja Riitta Savikko Lukesta. kuvat: Riitta Savikko/Luke

Peltojen maalajeista lapsille työpajaa veti Arja Mustonen Luonnonvarakeskuksesta. kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.

Varpaisjärven koulun 9-luokkalaiset vierailivat Mattilan maitotilalla. Kuva: Mira Haapalainen / Luke.

Puutarhapajassa lapset saivat istuttaa koulun pihaan marjapensaan ja kylvää herneitä versokasvatukseen kotiin, pajaa veti Kati Rikala Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskuksen ARMI (Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä) -hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön HiilestäKiinni-tutkimusohjelma ja MURU-hankkeen (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle) rahoitus on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

teksti: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry ja Riitta Savikko/Luke

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanparannusaineiden ja orgaanisten lannoitteiden hyödyt ja haasteet – työpaja 7.9.2023 Ilmajoella

Tervetuloa kuulemaan maanparannusaineiden ja orgaanisten lannoitteiden hyödyistä ja haasteista ja keskustelemaan ratkaisukeinoista niiden käyttöön liittyen. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Kuva: Erkki Oksanen

Milloin: 7.9.2023 klo 12–16
Missä: Sedu Ilmajoen kampus, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki, auditorio. Esityksiä voi seurata myös etäyhteydellä. Teams-linkki lähetetään ennen tapahtumaa etäosallistujille.

Ohjelma

11–12  Omakustanteinen lounas opiskelijaravintolassa, hanke-esittelyt ruokalan aulassa
12.00  Avaus, rehtori Jaakko Hallila, SeAMK
12.10  Orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet, väitöskirjatutkija/yrittäjä Jukka Kivelä, Helsingin yliopisto/Suomen Ekosovellus Oy, esityksen tallenne
12.40  Katsaus maanparannusaineiden ja kierrätyslannoitteiden tutkimukseen, erikoistutkija Riikka Keskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen tallenne
13.10  Kommenttipuheenvuoro, kenttäpäällikkö Ari Perälä, MTK-Etelä-Pohjanmaa, esityksen tallenne
13.25  Pienryhmäkeskustelut ulkorasteilla, aiheina maanparannusaineet, kierrätysravinteet ja viljelyn monimuotoistaminen
15.00  Iltapäiväkahvi, keskustelujen yhteenveto ja yritysesittelyt
16.00  Tilaisuus päättyy

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hanke, Ilmastosoturit-hanke, Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) -hanke, Sedu Ilmajoki

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Blogi: Viljellen kohti muutoskestävää maataloutta – tuottajien ja kuluttajien välisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki

teksti: Karoliina Rimhanen, Elina Nurmi, Sari Himanen

Herne kukkii. Kuva: Elina Nurmi

Viljelijöiden arvostus, parempi kannattavuus ja yhteistyö tuottajien ja kuluttajien välillä. Nämä teemat nousivat esille Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – työpajassa, joka pidettiin Tuorlassa, Piikkiössä 22.11.2022. Työpajassa keskusteltiin viljelykäytäntöjen merkityksestä maatalouden ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Alustuksissa kuultiin varsinaissuomalaisten viljelijöiden kokemuksia muutoksiin varautumisesta sekä palkokasvien viljelyn mahdollisuuksista säästää energiaa ja vähentää typpilannoitteiden käyttöä.

Palkokasvit viljelykiertoon

Tuotantokustannuksien kallistuminen ja talouden epävakaus heikentävät viljelijöiden toimintakykyä ja laskevat työmotivaatiota. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät muuttuvat sääolot ovat lisääntyneet viime vuosina. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä. Kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai hyöty on valunut suurempiin kustannuksiin.

Palkokasvien käyttö viljelykierrossa tarjoaa mahdollisuuden säästää energiaa ja typpilannoitteiden käyttöä. Hannu Känkäsen mukaan biologisen typensidonnan osuus Suomen viljelykasvien saamasta typestä on tällä hetkellä noin 5 %. Väkilannoitetypen käyttöä voitaisiin kuitenkin vähentää jopa puoleen hyödyntämällä palkokasveja täysimääräisesti viljelykierrossa. Säästö energiankulutuksessa on seurausta erityisesti ammoniakin tuotannon vähentymisestä, mutta vaikutuksia on myös maatilan energiankulutukseen. Känkänen muistutti esityksessään, että kerääjäkasvien onnistumisessa on suuriakin eroja. Apiloiden viljelyvarmuutta voi parantaa käyttämällä seoksia ja olemalla tarkkana kylvötekniikan kanssa.

Talouden seuranta ja suunnittelu kannattaa

Työpajan ryhmäkeskustelussa pohdittiin oman maatilan ja Suomen maatalouden tulevaisuutta. Maan kasvukunnosta huolehtiminen sekä viljelyn monipuolistaminen lisäämällä viljelykiertoon palkokasveja korostuivat keskusteluissa tärkeiksi tavoitteiksi. Taloudelliset näkökulmat tulivat selkeästi esille ryhmäkeskustelun aikana. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että viljelyn tulisi olla kannattava elinkeino, mikä takaa viljelijöille toimeentulon myös poikkeuksellisina vuosina. Kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus sekä työvoiman saatavuus herättivät huolta osallistujissa. Alkutuottajat ansaitsisivat paremman hinnan tuotteistaan. Osallistujat pitivät tulojen ja menojen tasapainoista hallintaa, erityisesti muuttuvien kulujen seurantaa, myyntierien jaksottamista, kilpailutuksia ja verosuunnittelua tärkeinä asioina. ”Rautaan ei kannata turhaan laittaa rahaa. Mieluummin vuokraa koneita tai ostaa niitä yhdessä muiden viljelijöiden kanssa, totesi yksi keskusteluun osallistunut viljelijä.

Kumppanuusmaatalous kiinnostaa

Työpajaosallistujat näkivät paljon mahdollisuuksia yhteistyön lisäämisessä. Erityisesti yhteistyön tärkeyttä korostettiin kotieläin- ja kasvintuotantotilojen välillä. Varsinaissuomalaiset työpajaosallistujat olivat sitä mieltä, että oman alueen viljelijöihin kannattaa rohkeasti tutustua ja miettiä yhteistyömahdollisuuksia. Tämä voisi poikia mahdollisuuksia esimerkiksi tuotteiden jatkojalostukselle. Paikallisessa yhteistyössä jaetaan osaamista ja hyviä käytäntöjä. ”Tämä on varsin hyödyllistä: saa itse ja antaa muille”, tiivisti eräs työpajaosallistuja.

Moni osallistuja toivoi ruoantuottajille enemmän arvostusta ja suomalaiselle maataloudelle myönteisempää julkisuuskuvaa. Perinteisten yhteistyömuotojen, kuten naapureiden välisen koneiden, peltojen ja työvoiman vaihdon lisäksi osallistujat nostivat keskusteluissa esiin kuluttajien ja tuottajien välisen yhteistyön. Kumppanuusmaataloutta pidettiin hyvänä keinona kuulla ja huomioida nykyistä paremmin kuluttajien toiveita näkemyksiä ja vastata näin paremmin kysyntään. Viljelijöiden on hyvä olla esillä, jotta tuotanto saa kasvot. Näin parannetaan tietoisuutta paikallisesta tuotannosta sekä viljelijän arjesta. Näkyvyyttä tulisi lisätä erilaisiin medioihin, ja viestintää kohdentaa erilaisille ryhmille. Osallistujien mukaan etenkin ympäristöhyötyjä tulisi nostaa enemmän esille. Konkreettinen ehdotus oli myös kaupunkilaisille järjestettävät työpajat, joissa tuottajat ja kuluttajat pääsisivät kohtaamaan.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Nähdään kesän tapahtumissa!

lehmiä laitumella
kuva: Janne Lehtinen / Luke

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – hankkeen väki on kesän mittaan mukana eri tapahtumissa: 

  • 5.-8.7.2023 OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa lisätietoja
  • 11.8.2023 Seosviljelyllä viljelyvarmuutta -pellonpiennarpäivässä Mustialassa. Päivän aikana pääsee tutustumaan viljelyvarmuuden, ravinneomavaraisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen sekaviljelyn avulla. lisätietoja
  • 17.-19.8.2023 Lepaan puutarhanäyttelyssä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla lisätietoja

Lisätietoja: 
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Save-the-date: Maanparannusaineiden ja orgaanisten lannoitteiden hyödyt ja haasteet -työpaja 7.9.2023 Ilmajoella

Työpajan teemat: kiertotalous, ravinneasiat ja tuotannon monimuotoistaminen
Puhujat: Jukka Kivelä ja Riikka Keskinen
Ajankohta: 7.9.2023 klo 12-16 KorpiLIVE peltopäivän yhteydessä
Paikka: Ilmajoki Sedu koulutila (Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki)
Yhteistyössä: Luke, SEAMK, Sedu
Järjestävät hankkeet: MURU, Ilmastosoturit

Laita jo kalenteriin! 
Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Blogi: Yhteistyö ja tiedonvaihto vahvistavat maaperäosaamista

Teksti: Elina Nurmi, Karoliina Rimhanen, Sari Himanen

Olisipa hienoa, jos suomalaista ruoantuotantoa aidosti arvostettaisiin niin että viljelijäkin hyötyy.” Näin kiteytti yksi osallistujista 16.11.2022 järjestetyssä Tuottoa maanhoidosta -työpajassa Tampereella, joka pureutui elävään maaperään ja sen eliöyhteisöön. Alustuksissa kuultiin maaperän ravintoverkon toiminnasta ja merkityksestä uudistavalle viljelylle sekä käytännön esimerkkejä ja kokemuksia tilalta, joka on ottanut käyttöön uudistavan viljelyn menetelmiä.  

Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii maan biologista toiminnasta ja ylläpitää monimuotoisuutta. Maatalouden resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on tärkeä merkitys. Hyvä maan kasvukunto parantaa viljelyjärjestelmän vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, sekä edistää myös varautumista ilmastonmuutokseen. Työpajan alustusten jälkeen ryhmäkeskustelussa pohdittiin toiveita oman maatilan tai Suomen maatalouden tulevaisuuden suhteen ja mietittiin ratkaisuja, kuinka toivottu tila voitaisiin saavuttaa. 

Ala tarvitsee arvostusta ja parempaa kannattavuutta  

Keskustelussa moni osallistujista koki, ettei suomalaista maataloutta ja viljelijän tekemää työtä nykyisellään arvosteta tarpeeksi, mikä heijastuu maatalouden alhaiseen kannattavuuteen ja yhteiskunnallisen keskustelun sävyyn kotimaisen ruoantuotannon tarpeellisuudesta. Lisäksi kannettiin huolta tilojen kilpailukyvystä. Kallistuneet tuotantopanosten hinnat ja viljelyn kannattavuushaasteet huolestuttivat osallistujia. Osallistujat pitivät tärkeänä omavaraisuudesta huolehtimista, jolloin ei olla niin riippuvaisia ostettavien tuotantopanosten hintakehityksestä. Kokemusten mukaan ostopanoksia tarvitaan vähemmän silloin, kun pellon kasvukunto on hyvä. Hyväkuntoisella pellolla saavutettava korkeampi satotaso auttaa myös saamaan kustannuksia kuriin. Maaperän kasvukunnon hoidon yhtenä tavoitteena on saada pelto tuottavaksi ilman kalliita investointeja.  

Osallistujat nostivat esiin, että kannattavuuden parantaminen lisäisi viljelijöiden motivaatiota luoda ja kehittää uusia ratkaisuja. Uskoa parempaan huomiseen tarvitaan. Maaseutumaisemien säilyminen ja suomalaisten perheviljelmien pysyminen elinvoimaisina ja sekin, että kuluttajat ymmärtäisivät alkutuotannon hienouden, koettiin tärkeäksi. Yhtenä konkreettisena toiveena mainittiin, että maaseudulla näkyisi enemmän laiduntavia eläimiä. 

Tiedon jakaminen ja uuden oppiminen on ryhmäkeskusteluun osallistuneiden mukaan välttämätöntä. ”Pitää olla silmät ja korvat avoimina uudelle”. Pellonpiennarpäivillä ja työnäytöksillä on oma paikkansa, mutta lisäksi olisi hyvä tutustua nykyistä paremmin kansainvälisiin kokemuksiin. On hyvä nähdä, millaisia käytänteitä on muualla maailmassa ja millaisia tuloksia niillä on saavutettu.  

Miten toivottu tila voitaisiin saavuttaa?  

Osallistujilla oli paljon ideoita siitä, miten maatalouden toivottu tila voitaisiin saavuttaa. Kaikki lähtee liikkeelle jo lapsista: esimerkiksi tilavierailuilla voidaan tehdä ruoantuotantoa tutuksi. Maanviljely on osa entistä harvemman elämää, joten maanviljelijän arkea ja sen vaatimuksia kannattaa tuoda esille. Vanhat mielikuvat kaipaavat päivittämistä nykypäivään. Ruoka ei saa olla itsestäänselvyys. Tärkeä näkökulma on myös se, että viljelijä ei ole ainoastaan ruoantuottaja vaan myös maaseutumaiseman ylläpitäjä.  

Osallistujat kaipasivat joustavampaa tukipolitiikkaa ja tukiriippuvuuden pienentämistä sekä toivoivat, että valvonta olisi kannustavampaa. Maaperäosaamisen parantaminen kiinnostaa laajasti. Maaperästä voisi olla enemmänkin kansalaiskasvatusta. Maan kasvukunto ja sen tuntemus on kestävän viljelyn perusasioita. Eräs osallistuja muistutti, että on tärkeää, että viljelijä itse toteuttaa havainnointia. Sillä tavoin oppii ymmärtämään omien päätösten vaikutukset. 

Yhteistyön voima on suuri. Sen voi toteuttaa monella tavalla: jakamalla koneet lähiseudun viljelijöiden kanssa tai käyttämällä urakoitsijaa tai vaikka tekemällä yhteistyötä markkinoinnissa ja tilatason energian tuotannossa. Yksi osallistujista huomautti, että tilakoon kasvu ei ole aina ratkaisu. Pieni tila voi tuottaa kannattavasti. Kassavirran tietämys, tulojen suhde menoihin, on kuitenkin keskeistä kuten myös suunnitelmallisuus, oikea-aikainen toiminta sekä tuotantostrategian valinta. Viljelijän tulee asettaa tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Yksilölliselle tilan kehittämiselle on tarvetta. 

Miten tieto välittyisi helposti alkutuottajille? Uusiin menetelmiin siirtyminen vaatii käytännön koulutusta ja tiedonvaihtoa. Osallistujat toivoivat lisää tilatason pilotteja. Ryhmäkeskustelun osallistujien mukaan tiloilla tehtävät omat pienet kokeilut ovat myös arvokkaita, eikä virheitä kannata pelätä. Viljelijöiden osaamista hyödyntävää käytännönläheistä koulutusta toivottiin enemmän. Esimerkiksi pellonpiennarpäivät koettiin hyödyllisiksi tavoiksi oppia uutta.  Vertaisoppiminen nostettiin tärkeäksi keinoksi, ja myös tutkimuksen ja koulutuksen yhdistämistä toivottiin lisää. Myös verkko-opetusta toivottiin lisää. Toiveissa on saada myös tarkempaa tietoa eri tuotantosuunnille, jotta uuden teknologian suomat mahdollisuudet voidaan täysimittaisesti hyödyntää. Osallistujat muistuttivat, että koulutuksista on tärkeää tiedottaa monipuolisesti: suoraan sähköpostitse sekä somen ja lehti-ilmoitusten välityksellä. Toistokin on hyväksi monessa mielessä, esimerkiksi WhatsApp-ryhmän perustaminen koulutuksen jälkeen voisi olla hyödyllistä.   

Kuva: Elina Nurmi
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousalan opettajien ilmastotreffien 27.3.2023 materiaaleja

Tervetuloa, Riitta Savikko ja Sakari Raiskio, Luke kalvot

Voiko maatalouden ilmastotavoitteita saavuttaa kannattavasti? tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot

Elintarvikkeiden huoltovarmuus Suomessa, erikoistutkija Csaba Jansik, Luke kalvot

Tallenne esityksistä

Kuvassa esimerkki Luonnonvarakeskuksen tekemistä synteesiraporteista.