OKRA-maatalousnäyttely järjestetään 2,.-5.7.2025 Oripään lentokentällä (Hirvikoskentie 290, 32500 Oripää). Luonnonvarakeskus on mukana sisähallissa F, osastolla 44. Tervetuloa ARMAS-hankkeen pisteelle, meillä on jaossa esitemateriaaleja maatilojen riskienhallinnasta ja varautumisesta. Pisteellämme voi osallistua visaan. OKRAssa julkistamme myös valokuvakampanjan.
Kokoontuminen: Sieravuoren parkkipaikalla (Sieravuorentie 117, 27650 Honkilahti) klo 13.45-14.00, josta kimppakyydeillä pellolle noin 1 km matka ja peltokävelyn jälkeen kahvitarjoilu ja keskustelua Sieravuoressa
Millaisia keinoja nykyisessä peltoviljelyssä on edistää luonnon monimuotoisuutta? Mihin toimiin voi saada tukea? Entä millaisia rajoitteita tuet sanelevat? Mitä monimuotoisuuden edistämiskeinoja on vihannesviljelyssä, nurmiviljelyssä ja karjataloudessa? Vihannestuotannossa sertifikaatit edellyttävät monimuotoisuusteemojen huomiointia – mitä se tarkoittaa käytännössä vihannestiloilla? Millainen on monimuotoisuustoimien kustannusten, hyötyjen ja työmäärän suhde? Onko luomutiloilla lisänäkökulmia monimuotoisuusteemaan?
Luonnon monimuotoisuus ja maatalous kietoutuvat yhteen monin tavoin. Pelloilla ja pientareilla voi elää monipuolista lajistoa, joka tarvitsee maatalousympäristöjä. Maatalous myös hyötyy luonnon monimuotoisuudesta, esimerkiksi pölyttäjistä ja tuhohyönteisten luontaisista vihollisista.
Tapahtumassa Anne Piirainen, MTK:n asiantuntija Alkulaatu-hankkeesta, kertoo vihannestuotannon sertifioinnin edellyttämästä biodiversiteettiteeman huomioinnista. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anne Nissinen tunnistaa lajistoa ja on mukana keskustelemassa menetelmistä lisätä monimuotoisuutta vihannesviljelyssä. ProAgria Länsi-Suomen kasvintuotannon asiantuntijat Arja Nykänen ja Antti Raininko tuovat tietoa tukien mahdollisuuksista ja rajoitteista ja käytäntöön soveltuvia vinkkejä. Pellolla päästään tutustumaan keväällä 2025 kylvettyyn kaksivuotiseen monimuotoisuuskasviseokseen ja havainnoimaan sen vaikutusta eliölajistoon sekä maan kasvukuntoon. Peltokierroksen jälkeen on kahvitarjoilu Sieravuoressa, tietoiskuja ja mahdollisuus jatkaa keskustelua asiantuntijoiden kanssa.
Tapahtuma on suunnattu vihannesviljelijöille, viljan ja erikoiskasvien viljelijöille ja kotieläintiloille. Tapahtuma on maksuton.
Eri tuotantosuunnissa (vihannesviljely, peltokasvituotanto, karjatalous) löytyy omanlaisia monimuotoisuuden edistämisen keinoja ja haasteita.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta asiantuntijoiden kanssa Euraan!
Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan vaikka heti, mutta viimeistään 14.7.2025 tämän linkin kautta.
Lisätietoja:
Anne Nissinen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, anne.nissinen@luke.fi, puh. 050 316 5068
Uutiskirjeessä 13.6.2025 esitellään ARMAS-hankkeen kesän tapahtumia ja kevään tapahtumien materiaaleja. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Voit tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi tästä.
aika: 09.07.2025 klo 10:00-16:00 paikka: Karila, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli
Tapahtumassa tuodaan esille kestäviä, uudistavia ruoantuotannon tapoja ja ajankohtaista tutkimustietoa. Tapahtumassa on esillä myös keinoja, miten maatilat voivat lisätä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Tapahtuman ruokapalvelut ja kotiin ostettavat elintarvikkeet ovat osa kestävää ruokaketjua. Pääjärjestäjän, ”Pellolta pöytään näkyväksi” -hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi kestävä, uudistava, vastuullinen paikallinen koko ruokaketju.
Tapahtumassa paljon nähtävää niin viljelijöille kuin kuluttajille. Tapahtumassa pääsee kurkistamaan ja tutustumaan maatalouteen koko perheen kanssa. Karilan pelloilla nähtävissä viljelykasveja ja näytteilleasettajien teltoilla tarjolla tietoa monista eri teemoista. Runsaasti antia löytyy myös ammattilaisille.
Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Tapahtuman aihepiirit:
Älymaatalous, täsmäviljely (ajoautomatiikka, satokartoitus, kasvustosensorit, DON-mittari, Turo-peltorobotti, dronet ym.) Peltokokeet (rypsi, kaura, nurmi) Marjat (herukkakatteet, kasvualustat mansikalle ja vadelmalle) Kasvintuhoojat (Magictrap rypsituholaisille, kauran punahometorjunta) Maanrakenne ja maan kasvukunto Maaperän ja rehun NIR-analyysit (Polispec, Agrocares, Eurofins) Maatalouden vesiensuojelu (valuma-alueen merkitys) Maatalousluonnon monimuotoisuus (perinnebiotoopit, vieraslajit, pölyttäjät ym.) Maisemanhoito, laidunnus.
Alustava ohjelma:
klo 10.00 Aitausnäytös sähköverkkopika-aita klo 10.30 Lammaspaimennusnäytös klo 11.00 Dronenäytös klo 11.30 Paneelikeskustelu: *Miltä näyttää Etelä-Savon ruokaketjun tulevaisuus — Ruokastrategia klo 12.30 Paneelikeskustelu: *Nuorissa on tulevaisuus – nuoret maatalousyrittäjinä klo 13.30 Konetyönäytökset niitto, karhotus, ajosilppuri klo 14.30 Lammaspaimennusnäytös klo 15.00 Dronenäytös
Kahvio (Mikkelin Maa- ja kotitalousnaisten pitämänä) Keittiömestareiden sesonkiherkut – lettukestit Paikallisia ruokatuotteita, suoramyyntiä
Järjestäjätahot: ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, Luonnonvarakeskus, Luomuinstituutti, Juvan Muumaa Oy
Näytteilleasettajat: Lantmännen Agro Lahti, Eurofins Viljavuuspalvelu, Bayer Cropscience Suomi, WiTracktor, Saimaan Drone Oy, Kohvakan koneasema, Jussi Knaapi, Saimaan Luomu, Elävä Itämeri säätiö BSAG, Suomen paimenkoirayhdistys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, MTK Etelä- Savo (lista täydentyy)
Järjestävät hankkeet: Pellolta pöytään näkyväksi, Vesiviisas maaseutu, Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon, Kasvuniloa, Vastuullisen lammasyrityksen ABC, Ennakoiva omistajanvaihdos, Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun, Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla Innokas, Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta RAPSE, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS, Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ARVO, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla HYÖTY, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma), Täsmähyöty – Kilpailukykyä ja kestävyyttä täsmäviljelyllä: todennettua tietoa teknologian hyödyistä ja data käyttöön, AGRIForward – Elinkaaritehokas maatalouskone tulevaisuuden robottiympäristössä, AI Steward – Koneoppimismenetelmien ja kielimallien hyödyntäminen maatilan päätöksenteon tukemisessa, Luomukauralajikkeiden erityispiirteet, Luomutilatutkimusverkoston ja living lab -toimintamallin valmistelu Etelä-Savoon, Marjava, Uudet kasvualustat (UDKAT), BioMonitor4CAP
Webinaarissa Luke Maaningan tutkijat Sanna Kykkänen ja Sari Kajava käsittelevät puna-apilan viljelyyn ja lypsylehmien ruokintaan liittyviä kysymyksiä ja tutkimuksia. Esityksen jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Webinaarin järjestävät ViiMa- ja N-Fiksu hankkeet.
Alustus tallennetaan, keskusteluosiota ei tallenneta.
Ilmoittautumisen vahvistusviestissä saat Teams-linkin webinaariin. Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Kimalainen hunajakukalla. Kuvaaja: Sari Himanen / Luke
Maaliskuussa on ARMAS-hankkeessa tarjolla tapahtumia ja tietoa luonnon monimuotoisuudesta Suomen maatalousympäristössä ja huoltovarmuudesta ruokajärjestelmässä sekä riskeihin varautumisesta maataloudessa. Tulossa on myös työpajoja vihannestuotannon tulevaisuudesta. Muut hankkeet järjestävät tapahtumia mm. vuokrapeltojen kasvukunnosta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, kosteikkojen perustamisesta ja kannattavuudesta. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Maaliskuun uutiskirje luettavissa täällä.
Miten maa- ja metsätaloudessa voi varautua energiahuollon haasteisiin? Entä tulviin ja metsäpaloriskeihin? Teknologian lisääntyessä tiloilla on yhdeksi haasteeksi nostettava kyberturvallisuus. Miten pelastuslaitos ja puolustusvoimat näkevät varautumisen prioriteetit? Alkutuotannolla on tärkeä rooli huoltovarmuuden ylläpidossa. Poikkeusolojen lisäksi varautuminen helpottaa monenlaisten normaaliolojen häiriöiden kanssa selviämistä. Maa- ja metsätaloudessa jokaisen tilan toimintatavat ovat yksilöllisiä kokonaisuuksia. Toiminnan suunnittelussa ennakoinnille ei välttämättä kuitenkaan jää riittävää aikaa ja tiedon puute voi rajoittaa sitä. Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan maa – ja metsätiloihin kohdistuviin riskeihin varautumisesta. Tiedonvälityksellä ja ajatusten vaihdolla verkostoidutaan ja oivalletaan yhdessä.
Ohjelma
8:30-9:00 Aamukahvit
9:00 Tervetuloa, tutkija Merja Högnäsbacka Luke, Armas-hanke / MTK Isokyrö
9:10 Varautuminen kunnan näkökulmasta, kunnanjohtaja Tero Kankaanpää, Isonkyrön kunta, kalvot (pdf)
9:20 Huoltovarmuus, varautuminen ja valmiuslaki maatiloilla, valmiusasiantuntija Jaakko Pukkinen, kalvot (pdf)
9:45 Metsäpaloriskit, MMT Henrik Lindberg, kalvot (pdf)
10:10 Tulvat ja niihin varautuminen, Erika Saarenpää ja Juhani Huhtamäki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, kalvot (pdf)
10:35 Kyberturvallisuuden perusasioita maatiloilla, projektipäällikkö Matti Saari, SeAMK, kalvot (pdf)
11:00 Huoltovarmuus ja maatilan energia-asiat, toimitusjohtaja Matti Alakoskela, Thermopolis Oy, kalvot (pdf)
11:20-12:30 Lounas (MTK Isokyrö tarjoaa)
12:30 Pelastuslaitoksen näkökulma teemaan, pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
12:50 Maatilojen vakuutusasiat – hyvä tietää, kehityspäällikkö Eero Järvenpää, LähiTapiola
13:15 Turvallisuuspoliittinen tilannekuva ja VAP -toiminta, evl Pasi Heinua ja kapt Matti Kujala, Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimisto
13:45 Viljelijäpuheenvuoro: Antti Hyppönen, Hyppösen Tila
14:05-14:15 Päätössanat, erityisasiantuntija Risto Lauhanen, SeAMK, Tulimyrsky-hanke, kalvot (pdf)
Järjestäjät: Luonnonvarakeskus (ARMAS-hanke), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (TULIMYRSKY- hanke) ja MTK Isokyrö
Paikka: Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja livestriimi
Globaalisti maataloutta pidetään yhtenä suurimmista luontokadon aiheuttajista, mutta Suomessa tilanne on toisin. Maatalousympäristöä on Suomen pinta-alasta vähän, vain seitsemän prosenttia. Maataloutta, viljeltyjä peltoja, avoimia peltoaukeita ja kotieläintuotantoa laiduntamiseen, tarvitaan turvaamaan biodiversiteettiä, luonnon monimuotoisuutta. Vastaavasti monimuotoinen luonto hyödyttää maataloutta.
Tervetuloa kuulemaan, millainen on Suomen maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus. Mitkä tekijät ylläpitävät ja vaalivat, mitkä heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? Tilaisuudessa kuulemme myös, miten luonnon monimuotoisuus näkyy maatalousyrittäjien jokapäiväisessä työssä ja toisaalta mitä se tarkoittaa elintarvikeyritysten vastuullisuustoimissa.
Mistä maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudessa on kyse? Alustajana Sari Peltonen, kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto
Miten maatalousympäristön lajisto on muuttunut? Keskustelemassa Janne Heliölä, tutkija, Suomen ympäristökeskus & Eliisa Malin, viljelijä, Vierelän tila
Miten kotieläintuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?Keskustelemassa Marketta Rinne, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus & Aino Wathen, maidontuottaja, Toukolan tila
Paneelikeskustelu: Miten biodiversiteetti näkyy yritysten vastuullisuustoimissa? Paneelin vetäjänä yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila, ProAgria Keskusten Liitto. Panelisteina: viljanhankintajohtaja Tero Hirvi, Fazer Mylly, pääsihteeri Jari Luukkonen, WWF, vanhempi neuvonantaja Liisa Pietola, Sitra, asiantuntija Jukka Rantala, MTK
Tapahtuman järjestivät ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).
Elintarvikehuolto on olennainen osa huoltovarmuutta. Elintarvikehuollon tehtävänä on turvata väestön riittävä ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Ruokajärjestelmän eri osissa, kuten maatiloilla, elintarvikkeiden jalostuksessa, jakelussa, kaupassa ja ruokapalveluissa voidaan parantaa huoltovarmuutta erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi maataloudessa tarvittavien tuontiraaka-aineiden ja -tuotantopanoksien osuutta voitaisiin vähentää ravinne-, energia- ja valkuaisrehuomavaraisuutta parantamalla. Toisaalta ruokajärjestelmän monimutkaisuus lisää haavoittuvaisuutta. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Kehittämistoimien pohjaksi webinaari tarjoaa tietoa elintarvikehuollon huoltovarmuuden nykytilanteesta ja tavoitteista ja tutkimustietoa kestävämmästä ruokajärjestelmästä. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!
9.05 Elintarvikkeiden huoltovarmuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus, kalvot (pdf)
9.35 Elintarvikkeiden huoltovarmuus Suomessa, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
10.10 Ruokamarkkinoiden tuontiriippuvuus Suomessa, Marja Knuuttila, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
10.45 Miten kohti omavaraisempaa ja agroekologisempaa ruokajärjestelmää, Kari Koppelmäki, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, kalvot (pdf)
11.15 Chattikysymysten vastaamista ja huomioita keskusteluun, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
11.30 Mentimeter-tuloksia ja kiitokset, Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus
Mentimeter-vastausten kooste (pdf) kahdesta kysymyksestä:
Mitä huoltovarmuus maataloudessa ja ruokajärjestelmässä sinulle tarkoittaa?
Mitä näette tärkeinä tekijöinä ruoan huoltovarmuudessa alueellisesta näkökulmasta?
