Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät 26.-27.10.2022 Tampereella

Tervetuloa mukaan Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville 26.-27.10. Tampereelle! Tilaisuus kokoaa kahdeksi päiväksi kaikki maatalouden ympäristötekojen parissa toimivat Tampereelle lokakuun lopussa, 26.-27.10. Tässä neljä tärkeintä syytä tulla paikalle:

  • Tilaisuudessa jaetaan uusinta maatalouden ympäristötoimiin liittyvää tutkimustietoa sekä pohditaan yhdessä keinoja, joilla työ ympäristön hyväksi olisi entistä vaikuttavampaa. 
  • Hanketoimijat tapaavat sparrauksen merkeissä ja tieto vaihtuu maatalouden ympäristötyön parissa toimivien välillä
  • Keskustelemme siitä, mihin panoksia pitäisi erityisesti laittaa uuden rahoituskauden alkaessa, ja miten voimme kannustaa maatalousyrittäjiä ympäristötoimiin. Ympäristöteot ja kannattavuus kulkevat käsi kädessä!
  • Jaamme tietoa CAP-rahoituskaudesta ja muista rahoitusvälineistä

Ohjeet ilmoittautumiseen ja ohjelman löydät tapahtuman nettisivuilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Papuja pallon parhaaksi -yleisöluentosarja 19.9.-17.10.2022

Papuja pallon parhaaksi -yleisöluentosarjassa puidaan palkokasvien roolia monenlaisten ympäristö- ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Kuljemme palkokasvien matkassa pellolta pöytään ja tutkimme keinoja, joilla nämä runsaasti proteiinia sisältävät kasvit voivat parantaa ympäristön ja ihmiskunnan terveyttä ja hyvinvointia. Tilaisuudet ovat avoimia ja ilmaisia kaikille kiinnostuneille.

Seuraa yleisöluentosarjaa verkossa suorana tai katso tallenteena! Voit myös osallistua keskusteluun ja lähettää mieltäsi askarruttavat kysymykset asiantuntijoiden pohdittavaksi. Ilmoittautumisen jälkeen saat heti sähköpostiisi linkin yleisöluentosarjan seuraamiseen ja ohjeet keskusteluun osallistumiseen. Jokaiseen iltaan tulee ilmoittautua erikseen. Ilmoittautuminen on auki jokaisen illan alkuun saakka.

Ma 19.9.2022 klo 17-19
Palkokasvit osana Suomen ruokaturvaa

Ma 3.10.2022 klo 17-19
Papupadasta pidemmälle – palkokasveista innovatiivisia elintarvikkeita

Ma 17.10.2022 klo 17-19
Palkokasvit suomalaisissa ruokavalioissa – mahdollisuudet muutokseen

Luentosarjan järjestää Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä
2019-2025).

Lue lisää yleisöluentosarjasta ja ilmoittaudu mukaan  
herneenpalko
Kategoriat
Ajankohtaista

Ruukin tutkimusasemalla vietettiin Pellonpiennar-tapahtumaa elokuussa: Mitä kosteikkoviljely on?

Kirjoittajat ja kuvat: Elisa Koskinen ja Eeva Lahtinen

Siikajoella Ruukin tutkimusasemalla järjestettiin 16.8.2022 Peltopäivä yhteistyössä Luken ja Baltic Sea Action Group (BSAG) kanssa kaikille avoimena ulkotapahtumana, jossa viljelijät ja tutkijat kohtasivat toisensa. Ruukissa tehdään nautakarja-, metsä- ja peltotutkimusta 70 ha alalla, josta osa on luomuviljelyssä ja osa tavanomaisessa tuotannossa. Ruukin metsissä tutkitaan kasvihuonekaasuja ja pelloilla viljelymenetelmiä sekä lajikekokeita. Päivän aikana käytiin läpi turvemaiden ja maatalousmaiden tutkimuksista saatua tietoa. Peltopäivässä kuultiin huippupuhujia niin kotimaasta kuin Tanskasta. Tutkimushankkeita esiteltiin hanketorilla ja viereisillä pelloilla esiteltiin koealoja, joihin pääsi tutustumaan. Päivän lopuksi kävijät pääsivät käymään kosteikkoviljelypellolla ja esittämään kysymyksiä kohteesta.

Suomessa maatalouskäytössä on noin 250 000 hehtaaria turvepeltoja, eli noin 10 prosenttia peltopinta-alasta ja laskelmien mukaan nämä tuottaisivat puolet maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (Virkkunen, 2021). Turvepeltojen vaihtoehdoista ja hiiltä pidättävistä toimista on kerätty tietoa, jota pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on hillitä turvemaiden ilmastopäästöjä.

Viljelijät ja tutkijat kohtasivat pellonpientareella Ruukissa

Eija Hagelberg (projektijohtaja, BSAG) puhui maaperän hyvinvoinnista ja nosti esille uudistavan viljelyn. Uudistavassa viljelyssä, (englanniksi regenerative agriculture) on kuusi periaatetta:

  • Ymmärrä maatilasi toimintaa ja toimintaympäristö kokonaisuutena
  • Minimoi maaperän häirintä
  • Maksimoi viljelykasvien valikoima ja monimuotoisuus
  • Pidä maanpinta kasvipeitteisenä mahdollisimman pitkään, mieluiten ympäri vuoden
  • Hoida elävää juuristoa ympärivuotisesti
  • Sisällytä kotieläimet mukaan kokonaisuuteen

Tärkeintä on saada pellot peruskuntoon hiilensidonnan parantamiseksi ja ruuantuotannon varmistamiseksi. Toimiva vesitalous pelloilla on olennainen osa sitä. Mikrobit varastoivat hiiltä maaperään, ja jotta biologinen aktiivisuus säilyy, täytyy huolehtia maan terveydestä. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä samalla kun siihen sopeudutaan.

Sanna Saarnio (erikoistutkija, LUKE) esitteli turvepeltojen kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia ja haasteita. Hänen mukaansa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on hyvä syy turvepeltojen kosteikkoviljelyyn. Kosteikkoviljelyssä turvemaan pohjaveden pinta nostetaan korkealle patojen ja säätösalaojien avulla, jotta iso osa maasta olisi veden kyllästämää. Tällöin turpeen hajoaminen hidastuu ja kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vähemmän. Alustavien tulosten mukaa jo pienikin (esim. 20 cm) ero pohjaveden korkeudessa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Kuumina ja kuivina kesinä suurin haaste on pohjaveden pitäminen halutulla korkeudella. Jos sadantaa on vähemmän kuin haihduntaa niin pohjavesi laskee, vaikka padot ja ojat olisivat kiinni.

Ruukin kosteikkoviljelyalueella kasvoi ruokohelpeä, jota on kerätty kesän aikana kuivikkeeksi. Korjuun ajaksi pohjaveden pintaa laskettiin, jotta korjuutoimenpiteet olivat mahdollisia toteuttaa. Yksi vaihtoehto sadon korjuuseen on tehdä se talvella kun maa on jäässä, jolloin helpi on kuivaa ja sopii kuivikkeeksi. Toinen kosteikkoviljelyyn soveltuva kasvi on osmankäämi, josta on mm. rakennusmateriaaliksi, energiantuotantoon tai vaikka untuvan kilpailijaksi.

Lisätietoja:

Artikkeli: Ekohöytyvä haastaa untuvan: https://aaltouniversity.shorthandstories.com/osmankaamihoytyva_haastaa_untuvan/index.html

Kategoriat
Ajankohtaista

Lepaan puutarhanäyttely – innovaatioita ja tuotekehittelyä

Teksti ja kuvat: Eeva Lahtinen

Lepaalla järjestettiin 11.8.–13.8. välisenä aikana puutarhanäyttely, joka veti puoleensa paljon kävijöitä. Se on jokavuotinen tapahtuma, jota on järjestetty jo vuodesta 1964. Koronaepidemian aikaan vuosina 2020 ja 2021 näyttelyt järjestettiin ensimmäistä kertaa etätapahtumina.  Vuoden 2022 näyttely tarjosi kävijöille monipuolisesti erilaisia näytteilleasettajia, luentoja, osallistavaa toimintaa ja mielenkiintoista nähtävää. Kaiken kaikkiaan tapahtumassa oli reilut 160 näytteilleasettajaa ja ne sijaitsivat koulun puistoalueella ja rakennuksissa. Sää suosi koko tapahtuman ajan lämpöisenä ja aurinkoisena!

Muutos koskettaa kaikkia ja se saa toimijat kehittelemään ympäristöystävällisiä ja ilmastoviisaita ratkaisuja. Kaikkia yhdistää halu edistää ruoantuotantoa paremman tulevaisuuden puolesta. Näyttelyssä näkyi globaalius, visionäärisiä ratkaisujen esittelijöitä ja arjen askareisiin soveltuvat käytännön tekniikat. Innovatiivisien ratkaisujen pohjalla näkyi vahvasti kiertotalouden kehittäminen ja luonnonmukaiset tai ympäristöä vähän kuormittavat menetelmät sekä teknisesti huippuunsa viritetyt laitteet tehostamaan tuotantoa. Työkoneita oli tarjolla paljon aina pienestä ruohonleikkurista isoon traktoriin. Tapahtuma tarjosi ohjelmaa mm. ruohonleikkauksen taitoajon SM-kilpailulla ja ötökkärastilla, jossa pääsi kokeilemaan tunnistustaitojaan puutarhan ”hyviksistä ja pahiksista”.

Näyttelyalueen kiertelyn jälkeen voisi nostaa esille muutamia esimerkkejä, joiden innovaatiot mahdollistavat yrityksille vaihtoehtoisia tapoja menetellä ruoantuotannossa. Myös AgriHubin keskustelualusta tarjoaa väylää eri tahoille osallistua ja tuoda uusia näkökulmia, jossa aihealueet koskevat puutarha- ja maataloutta.

AgriHubi on siis verkkopalvelu ja toimii kohtaamispaikkana tilallisille, viranomaisille, neuvojille ja tutkijoille. Siellä voi keskustella teemojen mukaisesti askarruttavista asioista tai kysyä neuvoja ja näkökulmaa. Valittujen aihepiirien avulla ylläpidetään aktiivista keskustelua. Tämä on osallistavaa toimintaa, jossa tuetaan verkostoitumista ja tiedon jakoa. Kehitteillä on myös podcasteja, jotka lisätään verkkopalveluun sisällön laajentamiseksi.

Gaiamare on kierrätyslannoitetta kehittelevä yritys, joka hyödyntää biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, kananlantaa ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Heillä on meneillään hanke, joka päättyy helmikuussa. Tämän tuotteen tarkoituksena on olla helposti levitettävää lannoitetta pelloille. Menetelmä muistuttaa kompostointia, mutta sitä se ei ole. Se tehdään vuorokaudessa, jolloin lopputuloksena muodostuisi hygienisoitua kuivaa lannoitejauhoa, joka on mahdollista pelletöidä tai rakeistaa. Valmistuksessa hyödynnetään mikrotermistä menetelmää, joka on DTS Finlandin kehittämä. Tämän tuotantovaiheiden hyvänä puolena on yhden vaiheen jättäminen pois eli separointia ei tarvita. Valmiin tuotteen olisi tarkoitus olla toimiva lannoituksessa siten, että kasaan puristettu pelletti menisi läpi kylvökoneesta. Puristetun pelletin kosteustaso ei saa olla liian kuiva, jotta kasvit voisivat hyötyä lannoitteesta.

EOD Europe on kehittänyt nanohappivesigeneraattorin, jolla kasteluveteen saadaan lisättyä merkittäviä määriä happinanokuplia. Tuotteen nimi on Nanoboost. Nanohappivettä voidaan käyttää kasvihuoneissa sekä tunneli- ja vertikaaliviljelyssä. Menetelmän käyttö tarjoaa tuotteille paremmat kasvuolosuhteet. Nanohappivesi auttaa kasveja hyödyntämään ravinteet paremmin, jolloin kemikaalien ja lannoituksen tarve vähenee. Sen avulla sadosta voidaan saada tuottoisampi ja terveempi. Tätä teknologista ratkaisua on mahdollista hyödyntää myös muissa tuotantokohteissa, kuten kalan ja karjan kasvatuksessa. EOD Europella on oma tutkimustyöryhmä, joka on kehittänyt Nanoboost laitetta yhteistyössä japanilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Painopisteet yrityksellä ovat ekologisuus, terveysturvallisuus ja tehokkuus. Vesistöön ja maaperään ei kulkeudu haitallisia kemikaaleja ja nanohappivesi edistää myös hyvien bakteerien toimintaa maaperässä. Samalla kasvit pysyvät vahvoina ja välttyvät kemikaalialtistuksilta, jolloin kuluttaja saa turvallisesti tuotettua ruokaa.

Kaiken kaikkiaan näyttely oli järjestetty onnistuneesti ja tarjosi hyviä kokemuksia kävijöille. Elämme hetkeä, jossa tulevaisuudessa ruoka on yksi keskeisimmistä asioista, joka tarvitsee uusia ruoantuotantoa varmistavia menetelmiä. Tästä ei hyödy ainoastaan ihmiset, vaan myös ympäristö kiittää siitä, että välitämme ja pidämme ruoantuotantoa kestävällä pohjalla.

Kategoriat
Ajankohtaista

Uusi tietokortti: Resilienssi eli muutosjoustavuus maatilalla ja ruokajärjestelmässä

Maatalouteen ja ruokajärjestelmiin kohdistuu monia erilaisia muutoksia ja häiriöitä. Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, pitkittynyt koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtymiseen liittyvät lisääntyneet sään ääri-ilmiöt sekä luontokato ja niiden vaikutukset tuntuvat koko yhteiskunnassa ja vaikuttavat viljelijänkin elämään. Globaalien häiriöiden vaikutukset välittyvät ulkomaankaupan kautta maasta toiseen.

Maanviljelijöiden arjessa energian ja lannoitteiden hintojen nousu ja saatavuusongelmat sekä alhaiset tuottajahinnat aiheuttavat vakavia kannattavuusongelmia, mikä uhkaa jo vakavasti ruokajärjestelmän toimintakykyä. Maatalouden kannattavuuden parantaminen, viljelijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja luonnon ekosysteemien turvaaminen on tärkeää resilienssin eli muutosjoustavuuden kehittämiseksi koska se turvaa ruoan saatavuutta ja riittävyyttä epävarmuuden lisääntyessä.

Lue Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hankkeessa tuotettu uusi tietokortti täältä.

kuvio resilienssistä, ruoan tarjonnan vakaudesta
Kuvateksti: Ruokajärjestelmässä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen muutosjoustavuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä. Resilienssin edistäminen edellyttää hyviä käytäntöjä, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimijoiden välillä sekä yhteiskunnan tukea. Lähde: Rimhanen, K., Rikkonen, P. ja Aakkula, J. DEFORFO Suomen Akatemiahanke 2020–2021.
Kategoriat
Ajankohtaista

Maaseutututkijat tapaavat

Maaseutututkijatapaaminen Lappeenrannassa 25.-26.8.2022

Kestävät paikallisyhteisöt

Maaseudun väestön ikääntyminen ja palvelurakenteiden muutokset, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kärjistyvät globaalit konfliktit edellyttävät yhteiskunnalta ja maaseudun paikallisyhteisöiltä muutosten hallintaa ja kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa uudistumiskykyä. Paikallisyhteisöissä etsitään uusia ratkaisuja koskien muun muassa palvelujen järjestämistä, osallisuuden ja demokratian vahvistamista, hajautettua energian- ja ruoantuotantoa, aluetalouden vahvistamista, kestävää matkailua ja omavaraisuutta. #muatapaa2022

Lue lisää täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista Kokeilut

Pellonpientareella Magnus Seleniuksen tilalla Espoossa 2.8.2022

Teksti ja kuvat: Elisa Koskinen ja Eeva Lahtinen

Magnus Selenius jalostaa luomuvehnää tilallaan Nyby Gårdissa Espoon Röylässä. Magnus on kerännyt monimuotoista vehnäaineistoa geenipankeista ja tehnyt omia löydöksiä Suomesta sekä muista Pohjoismaista, tarkoituksenaan löytää Suomalaiseen luomutuotantoon paremmin soveltuvia lajikkeita. Magnus ja hänen apurinsa Embla Lindwall ovat etsineet ja löytäneet vanhoja laatulajikkeita sekä maatiaislajikkeita ja risteyttäneet sekä viljelleet niitä. Magnus Seleniuksen Nyby Gård-tila on mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa VILJASOPPA-hankkeessa, jota johtaa tutkija Juho Hautsalo.

Kuva 1. Magnus Selenius esittelee monimuotoviljan kenttäkokeita pellonpiennarpäivän osallistujille.

Monimuotoisuuden avulla viljelykasvit voivat peremmin selviytyä muuttuvissa sää- ja ilmasto-oloissa, sekä sopeutua nopeammin paikallisiin olosuhteisiin, kuten kasvitauteihin, maaperään, sadantaan ja lämpötilaan. Magnus ja Juho korostavat, että nykyiset vehnälajikkeet ovat hyvin homogeenisiä eikä vaihtelua lajikkeen sisältä juuri löydy. Tällöin myös lajikkeen sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin on hidasta, vaikka lajike itsessään olisikin valittu sen perusteella, että se pärjää monilla erilaisilla koepaikoilla. Monimuotoisessa vehnäaineistossa on enemmän ulkoista ja sisäistä vaihtelua, jolloin uusien ominaisuuksien syntyminen on todennäköisempää. Monimuotoisuuden määrällä on kuitenkin myös rajansa, koska liiallinen monimuotoisuus voi haitata viljelyn käytännön toteutusta ja laadukkaan sadon saamista.

Vehnälajikkeiden sisäisiä ominaisuuksia ovat mm. valkuais- ja tärkkelyspitoisuus sekä sakoluku. Ulkoisia ominaisuuksia taasen mm. kasvin pituus, vihneet, tähkän ja jyvien väri, lehtien koko ja muoto sekä kasvuaika. Vanhoja lajikkeita ja lajeja risteyttämällä Magnus ja Embla ovat luoneet uusia siemeneriä, joista he valitsevat parhaat ja mielenkiintoisimmat yksilöt jatkoon tai muodostavat ns. monimuotovehniä sekoittamalla useampia valitsemiaan siemeneriä keskenään. Esimerkiksi maatiaislajike Rusutjärvi on pölytetty vanhalla lajikkeella ApuRusolla, jolloin siihen on saatu aikaisuutta ja laonkestävyyttä. Kokeiden avulla voidaan seurata kasvien muuntautumista, tautipaineen sietämistä ja sopeutumiskykyä ympäristöön.

VILJASOPPA-hankkeessa on mukana viljelijöitä, joita yhdistää kiinnostus vehnän jalostamiseen. Hankkeessa viljelijät voivat saada oman monimuotovehnän tilalleen lisäykseen. Ajan myötä tilan kasvuolojen muokatessa seosta, kasvien joukosta voidaan valita jatkoon yksilöt, jotka sopivat parhaiten juuri oman tilan olosuhteisiin. Tätä kutsutaan viljelijää osallistavaksi kasvinjalostukseksi, jonka etuna on kasvilajikkeiden lisäys laajemmalla alueella Suomessa. Tämän ansiosta monimuotovehnän aineistosta saadaan esiin parhaita puolia erilaisissa ympäristöissä.

Viljalajikkeiden sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin (VILJASOPPA) on Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön rahoittama Luken, HAMK:n ja Nyby gårdin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkia geneettisin menetelmin ja peltokokein luomuolosuhteissa tapahtuuko maatiaisviljoilla paikallista sopeutumista lisäysviljelyn aikana ja mikä tätä voi selittää. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää monimuotovehnien siemenlisäys luomuviljelijöiden pelloilla ja laatia ohjeistus tiloilla tapahtuvaan valintaan ja siemenlisäykseen. Hankkeen myötä luomutiloille on tavoitteena saada sellaisia määriä monimuotovehnän siementä, että sitä voidaan alkaa viljellä tilojen omalla kalustolla ja ottaa viljelyyn. Hankkeen tuottama tieto ja paikallisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuva siemenaineisto hyödyttävät luomuviljelyä ja etenkin luomuvehnän viljelyä.

Lisätietoa: Juho Hautsalo, tutkija Luonnonvarakeskus, juho.hautsalo[at]luke.fi

Nyby Gårdin nettisivuilta: https://nybygard.fi/

Viljasoppa-hankkeen webinaari tulossa 14.11.2022. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää, ota yhteyttä hankkeen vetäjään Juhoon.

Kuvat 2 ja 3: Vehnän ulkoisia ominaisuuksia ovat mm. vihneiden pituus sekä tähkän väri ja muoto
Kategoriat
Ajankohtaista

Tavataan Farmarissa!

Mikkeli 30.6.-2.7.2022 

Farmari maatalousnäyttely on vahva ammattinäyttely, joka kokoaa alan ja on sen toimijoiden ja kuluttajien kohtaamispaikka. Näyttely esittelee suomalaista ruuantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimpia kesälomakauden elämyksiä.

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)- hankkeen tutkijat ovat mukana Farmarissa Luonnonvarakeskuksen osastolla S300. Tulethan tervehtimään meitä!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tilusrakenteen kehittämisellä ratkaisuja maatalouden talous- ja ilmastohaasteisiin -webinaari 7.4.2022

Luonnonvarakeskuksen PELTORI-hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen uunituoreita tutkimustuloksia maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinovalikoimasta sekä maanomistajien ja viljelijöiden näkemyksistä tilusrakenteen kehittämiseen.

Webinaarin ohjelma ja tallenne löytyy täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastoviisas maatalous -miten tästä eteenpäin?

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.

Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.