Avainsana: typpi

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.

Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu kuitenkin suuresti maan kasvukunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.

kansi-188-134x200

Raportti

Ossi Kinnunen, Tuomas. J. Mattila ja Jukka Rajala: Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin. Raportteja 188. 2018.

Ruralia-instituutin tiedote 14.12.2018: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaari 22.10. Helsingissä – tervetuloa!

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.
MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.

Suomessa on miltei 20 miljoonaa tonnia lantaa. Sen sisältämä fosfori riittäisi kotimaisen maatalouden vuotuiseen tarpeeseen. Myös lantatypen hyödyntämistä voidaan tehostaa ja lannan energiapotentiaali on suuri. Paikoin lantaa on liikaa, toisaalla liian vähän. Mitä pitäisi tehdä, jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan?

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa ke 22.10. Helsingissä keskustellaan, kuinka valjastaa lanta hyötykäyttöön nykyistä tehokkaammin, kannattavammin ja ympäristöystävällisemmin. Seminaarissa esitellään myös eri hankkeiden tuloksia koko lantaketjusta. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Tervetuloa!