Avainsana: ruokaturva

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisas karjatalous –seminaari ja webinaari to 18.1.2018 Kuopiossa, Ruukissa ja omalta tietokoneelta

ylabanneri_nauta

 

 

 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan karjatalouden roolista ja ratkaisuista ilmastonmuutokseen varautumisessa! Mitä ratkaisuja maidontuotannossa ja naudanlihantuotannossa on ilmastohaasteisiin?
Miten Suomesta tehdään ilmastollisesti kestävän karjatalouden mallimaa?

Aika: to 18.1.2018 klo 9-15.15

Paikka:

Ohjelma:

9.00 Aamukahvi

9.30 Tervetuloa, Riitta Savikko ja Panu Korhonen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

9.40 Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa, Sami Romakkaniemi (Ilmatieteen laitos) alustuksen video

10.00 Kotimaisen karjatalouden ilmastovaikutukset, Hannele Pulkkinen (Luonnonvarakeskus) alustuksen video 

10.20 Suomalaisen karjatilan ravinnekierrot tulevaisuuden ilmastossa, Perttu Virkajärvi (Luonnonvarakeskus) (sairastuminen)

10.40 Kohti ilmastollisesti kestävää lihankulutusta, Annukka Valkeapää (WWF Suomi) alustuksen video

11.00 Lounas (hankkeet tarjoavat)

12.00 Hermannitalon historian esittely, Pekka Kääriäinen alustuksen video

12.15 Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa, Mats Höglind (Norwegian Institute of Bioeconomy Research, NIBIO) (esitys englanniksi – esitysmateriaali käännetty suomeksi) alustuksen video

13.00 Investointituet kestävän kehityksen tukena, Juha Kaipiainen (Pohjois-Savon ELY-keskus) alustuksen video

13.20 Märehtijät osana ruokaturvaa, Pentti Seuri (Luonnonvarakeskus) alustuksen video

13.45 Kahvi

14.15 Paneelikeskustelu: Miten Suomesta tehdään ilmastollisesti kestävän karjatalouden mallimaa? paneelin video

14.45 Keskustelua karjatalouden ilmastokysymyksistä keskustelun video

15.15 Tilaisuus päättyy

Tapahtuman kaikki alustukset videona  https://www.youtube.com/watch?v=niFx-UwkNhI

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Nurmet Rahaksi (NuRa) ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA).

Seminaarilla on Kuopion tapahtumapaikan lisäksi etäyhteyspaikka Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoella: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki).

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 12.1.2018 mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Alustusten kalvot ja julkaisuluvan antaneiden alustajien osalta myös alustusvideot tulevat myöhemmin saataville www.luke.fi/nurmetrahaksi ja www.ilmastoviisas.fi –sivustoille.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

logorimpsu_ilmoitukseen

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruokapoliittinen selonteko lausuntokierroksella

kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto

Ruokapoliittinen selonteko on osa kansallista ruokapolitiikkaa. Se linjaa politiikan tavoitteet ja keskeiset toiminnan painopisteet pitkälle tulevaisuuteen.  Ruokapoliittinen selonteko annetaan ennen kaikkea toimintaympäristön muutosten takia. Maailmanlaajuisesti on tärkeää varmistaa ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyys luonnonvaroja säästäen sekä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.

 

 

 

– Lisäksi ruuan kysynnän kasvu ja kulutustottumusten muutokset aiheuttavat haasteita, mutta toisaalta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia ruokajärjestelmän toimijoille, neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Suomi tarvitsee itsenäisen ja menestyvän ruokajärjestelmän voidakseen turvata kansalaisille ruokaturvan kaikissa olosuhteissa. Tämä on yhteiskuntarauhan ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä ja yksi vastuullisen hallinnon ensisijaisista tehtävistä.

– Mitä paremmin hallitsemme omaa ruokajärjestelmäämme, sitä paremmin selviämme tulevaisuuden suurista haasteista. Jotta ruokapolitiikan tavoitteet saavutetaan, pitää hallituksen, eduskunnan ja koko ruokajärjestelmän olla sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, Miettinen painottaa.

Lue lisää MMM:n tiedotteesta 9.9.2016 Ruokapoliittinen selonteko lausuntokierrokselle.

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

kuva: Kate Holt/AusAID, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32168472
kuva: Kate Holt/AusAID, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32168472

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja ruokaturvaa edistää Etiopiassa parhaiten eroosiosta kärsivän maatalousmaan kunnostamisella: Maan hiilinielu kasvaisi ja orgaanisen aineen lisääntyminen edistäisi maan kasvukuntoa. Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi maapallon haavoittuvimpia alueita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Alueen maataloussektori sisältää merkittävän potentiaalin ilmastonmuutoksen hillinnälle.

 

 

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös Etiopiassa sijaitsevien pientilojen hiilen hävikkejä.
Suurimmat hiilihävikit syntyivät puun, oljen ja lannan poltosta ja kotieläinten aineenvaihdunnasta. Maanparannukseen käytettävää hiiltä voitaisiin lisätä vähentämällä kaasumaisia hiilen hävikkejä.

–Hiilensidontapotentiaalin hyödyntäminen laajasti Etiopian maatalousmaahan voisi kompensoida jopa täysin ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, kertoo MMM Karoliina Rimhanen, joka väittelee 12. helmikuuta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Rimhasen tekemissä kokeissa saavutettiin vaihtoehtoisilla maatalouden menetelmillä suurempi maan hiilivarasto kuin perinteisillä tavoilla viljellyissä kontrollilohkoissa: Peltometsäviljelyllä saavutettiin 6–20 vuodessa reilut 11 tonnia hehtaarilta, vapaan laidunnuksen rajoittamisella 6–17 vuodessa yli 9 tonnia hehtaarilta ja viljellyillä terasseilla 5–10 vuodessa miltei 2 tonnia hehtaarilta isompi maan hiilivarasto.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

Kategoriat
Ajankohtaista

MMM: Pariisin ilmastokokous: Suomi mukaan Ranskan maaperäaloitteeseen

4p1000Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan neljän promillen aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen 4/1000 nimi tulee siitä, että hiilen lisääminen maahan 4 promillen vuosivauhdilla riittäisi pysäyttämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun.

Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa.

Neljän promillen aloitteen tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, jotka kasvattavat maaperän hiilen määrää ja siten hyödyttävät viljelijöitä. Aloitteen ensi vaiheessa kehitetään kansainvälistä maaperän hiileen liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä lisätään sidosryhmien yhteistyötä.

Maaperän merkitys ruokaturvassa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä on erittäin suuri. Maaperän hiilen lisääminen parantaa peltojen tuottavuutta, sopeutumiskykyä vaihteleviin olosuhteisiin sekä hillitsee ilmastonmuutosta.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 1.12.2015 Pariisin ilmastokokous: Suomi mukaan Ranskan maaperäaloitteeseen

Lisää tietoa Ranskan 4 pour 1000 -aloitteesta. Aloitteen tekemä englanninkielinen video.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperästä kuuluu! -seminaari ti 24.11.15 Helsingissä – Tervetuloa!

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva

FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä järjestää maaperää poikkitieteellisesti esittelevään semiinaariin tiistaina 24.11.2015 kello 9-16 Helsingin Hotel Arthurin juhlasalissa.

Puhujina maaperän parhaita asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi esityksiä rahoitukseen ja ratkaisuihin. Tule kuulemaan uutta asiaa ja verkostoitumaan samalla.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Luvassa jotakin uutta jokaiselle takuuvarmasti!

Seminaarin ohjelma ja alustusten kalvot ja videoinnit.  Tervetuloa!

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluja, jotka mahdollistavat elämän maapallolla

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf
kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

Vuonna 2015 vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Vuoden tarkoituksena  on kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa kansalaisten tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.

Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon. Maaperä on myös perusta rehu-, kuitu-, polttoaine- ja lääkekasvien viljelylle ja hoidolle. Maaperään on varastoitunut suuri määrä hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä ja parantaa tulvien ja kuivuuden sietokykyä.

Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kansainvälisen maaperän vuoden tavoitteena on, että maaperän kestävä käyttö ja suojelu otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa ja ihmisten toiminnoissa.

Lisätietoja Maaperän vuosi 2015

Kategoriat
Maailmalta

Maatalous ja maankäyttö osaksi globaalia ilmastoratkaisua

Kenialainen viljelijä kerää lehtikaalia puutarhassaan. Uudet sadeveden keruussa sekä sadonkorjuussa auttavat tekniikat ovat parantaneet satoa sekä kasvien terveyttä. Kuva: ©FAO/Christena Dowsett 2013
Kenialainen viljelijä kerää lehtikaalia puutarhassaan. Uudet sadeveden keruussa sekä sadonkorjuussa auttavat tekniikat ovat parantaneet satoa sekä kasvien terveyttä. Kuva: ©FAO/Christena Dowsett 2013

Maatalous on ilmastonmuutokseen liittyen niin seurausten kärsijä, ongelmien aiheuttaja kuin myös tärkeä osa ratkaisua. Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vakavasti ruuantuotantoon. Maanviljelijät sekä maaseudun asukkaat ovat ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien joukossa. Ruuantuotannon edellytykset uhkaavat heiketä erityisesti niillä alueilla, joilla jo nyt kärsitään ruokaturvattomuudesta. Vaikka ilmastonmuutos on vain yksi käsillä olevista ruokaturvan haasteista, sen vaikutukset voivat mitätöidä kaikki muut kehitysponnistelut.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastonmuutoksen hillintää koskevan raportin (2014) mukaan maatalous ja maankäyttö tuottavat yhteensä noin neljänneksen kaikista ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ja uhkaavat jatkaa kasvua, koska väestönkasvu ja ruokamieltymysten muutokset pakottavat tuottamaan yhä enemmän ruokaa ja rehua. Samaan aikaan ruokaa kuitenkin joutuu hukkaan käsittämättömän suuria määriä, jopa noin kolmannes tuotetusta määrästä.  Osa ruuantuotannon lisätarpeesta voitaisiin korvata pienentämällä ruuan hävikkiä, mikä vähentäisi myös haitallisia päästöjä sekä muita kielteisiä vaikutuksia.

Onneksi myös maataloudessa on merkittäviä mahdollisuuksia vähentää päästöjä sekä lisätä maaperän ja kasvillisuuden hiilivarantoa. IPCC on arvioinut maatalouden pystyvän vähentämään päästöjä ja sitomaan hiiltä vuosittain lähes saman verran kuin se niitä aiheuttaa.

Lue lisää globaaleista näkökulmista YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä FAO:ssa työskentelevien Kaisa Karttusen ja Maria Nuutisen kirjoittamasta nettiartikkelista.

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Hyvää kansainvälistä maaperän vuotta 2015!

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala
kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla ”Healthy Soils for a Healthy Life”. Teemalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä maaperän tärkeydestä ruokaturvan ja välttämättömien ekosysteemin toimintojen kannalta.

Maaperä syntyy kallioperästä rapautumalla. Sillä katsotaan olevan neljä tärkeätä funktiota: se toimii ruoan ja biomassan tuottajana, vaikuttaa keskeisesti pinta- ja pohjavesien laatuun, on tärkeä elinympäristö hyvin mittavalle ja osin vielä tuntemattomalle eliökunnalle sekä toimii ilmakehän koostumuksen säätelijänä eli ”maapallon ihona”. Maaperän hiilivarasto on lähes tuplasti isompi kuin koko kasvikunnan ja ilmakehän hiilen määrä yhteensä.

Näin kirjoittaa Martti Esala, maaperä- ja kasvinravitsemustutkimuksen professori, Luonnonvarakeskuksen blogissaan. Lue koko maaperäblogi Luonnonvarakeskuksen sivuilta.