Avainsana: nauta

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Mitä huoltovarmuus tarkoittaa maataloudelle Lapissa? -tapahtuma Tervolassa 26.5.2026

Valkoruskea hieho katsoo kameraan vihreällä joenrantalaitumella. Aurinko paistaa. Taustalla joki, metsää, sinistä taivasta.

kuva: Mari Parpala/Simo

Aika: ti 26.5.2026 klo 9.30-16
Paikka: Ammattiopisto Lappia, sali, Kätkävaarantie 69, 95340 Loue (Tervola)
Etäyhteys: teams-etäyhteys alustusten ajaksi klo 9.30-14.15, liity kokoukseen tästä 

Miten Lapissa kehitetään maatalouden huoltovarmuutta? Millainen on nautakarjatalouden, alkuperäisrotujen ja pölytyksen merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna? Mitä kehittämiskohteita olisi pohjoisessa kasvintuotannossa huoltovarmuuden kannalta? Millainen on Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, entä Suomen maataloustuotannon tuotantopanosten saatavuus?

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan huoltovarmuudesta ja Lapin maataloudesta!

Ohjelma

9.00 aamukahvia tarjolla
9.30 Tervetuloa ja alkusanat, Johanna Leppälä, erikoistutkija Luke ja Sakari Raiskio, tutkija, Luke
9.35 Miten Louella kehitetään Lapin maatalouden huoltovarmuutta? Jarmo Saariniemi, toimipaikkapäällikkö, Ammattiopisto Lappia
9.45 Näkökulmia Suomen ja Lapin maatalouden huoltovarmuuteen, Juha Marttila, viljelijä Simo ja MTKn entinen puheenjohtaja
10.00 Alkuperäisrodut huoltovarmuuden näkökulmasta, Juha Kantanen, tutkimusprofessori Luke
10.40  Naudat, nurmet ja maidontuotanto  – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, erikoistutkija Luke
11.10 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille)
12.00 Pölytyksen merkitys huoltovarmuudelle, Anna-Maria Borshagovski, projektipäällikkö Suomen Mehiläishoitajain Liitto
12.20 Pohjoinen kasvintuotanto ja huoltovarmuuden kehittämiskohteita, Johanna Leppälä, erikoistutkija, Luke
12.40 Tuotantopanosten saatavuus ja Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luke
13.15 Keskustelua maatalouden huoltovarmuudesta Lapissa
14.00 Alkuperäisrodut ja artesaanijäätelö– jäätelöyrityksen tarina, Juha Pahtamaa, toimitusjohtaja, Ketomo Food Oy
14.15 Esittelypisteitä ulkona huoltovarmuudesta ja Lappian toiminnasta, mukana mm. Mehtämikko, Lappian lehmät, lampaat, mehiläispesät, marjat, villiyrtit, Arctic Ice Cream Factory
15.40 Loppukahvi sisällä ruokasalissa
16.00 Tapahtuma päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä teamsilla. Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan. 

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella vaikka heti, mutta viimeistään 10.5.2026 läsnäosallistujaksi ja 25.5.2026 etäosallistujaksi.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ammattiopisto Lappia, Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto. Mukana järjestämisessä seuraavat hankkeet

  • MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta
  • Lapin ruoka 3 – Lapin avomaan tuotannon kehittäminen
  • ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään
  • Kestävää kasvua paikallisista raaka-aineista – Lappia Living Labs

Louen maalaistori samana päivänä
Louen koulutilan taimi- ja lähiruokapuodissa ja sen pihapiirissä järjestetään tiistaina 26.5. klo 14-18 Maalaistori. Ohjelmassa on koulutilan taimimyyntiä, paikallisten tuottajien tuotemyyntiä, sekä hankkeiden ja elintarvikekonttien esittelyä. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus myydä ja vaihtaa ryvässipulien istukkaita.

Lisätietoja

Tervetuloa!

Järjestäjien ja rahoittajien logot.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Nautojen rooli ruokajärjestelmässä -tapahtuma 24.3.2026 HAMK Mustialassa Tammelassa ja etänä

kuva: Verna Rinta-aho/HAMK

Aika: ti 24.3.2026 klo 9.30-15.15

Paikka: HAMK Mustiala, päärakennus, Ohra-luokka (Mustialantie 105, 31310 Mustiala, Tammela) Saapumisohjeet 

Etäyhteys: Teams-etäyhteys linkki lähetetään etäosallistujille sähköpostilla

Mikä on nautojen rooli ruokajärjestelmässä? Naudat ja nurmet ovat tärkeitä suomalaiselle ruoantuotannolle ja ruoantuotannon omavaraisuudelle sekä huoltovarmuudelle.  Nautakarjataloudella on monia myönteisiä vaikutuksia myös mm. maaseudun elinvoimaan ja ekosysteemipalveluihin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ravinteiden kiertoon. Suomen maataloustuotannon arvosta 40 prosenttia tuotetaan lypsykarjatiloilla ja muilla nautakarjatiloilla, joten nautasektorin kilpailukyvyn säilyttäminen ja alan kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Miten voisimme vahvistaa maitoalan muutosjoustavuutta, eli kykyä kestää häiriöitä, toipua kriiseistä ja uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä? Tervetuloa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämään tapahtumaan kuulemaan ja keskustelemaan!

Ohjelma
9.30 aamukahvia tarjolla
10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, HAMK (MaKe-hanke) ja Riitta Savikko, Luke (ARMAS-hanke)
10.05 Naudat, nurmet ja maidontuotanto  – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
10.35 Apila nurmessa ja rehuna – viisaan typenkierron avaimia, Sanna Kykkänen ja Sari Kajava, Luke kalvot (pdf)
11.05 Muutosjoustavuus maitoalalla, Karoliina Rimhanen, Luke kalvot (pdf)
11.30 Lehmät, some – mikä motivoi? Maalaisjärki-Anna
12-13 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille)
13.00 Maitoalan haavoittuvuuksien arviointi, SecureFood-hankkeen kyselyn tuloksia, Pasi Rikkonen, Luke kalvot (pdf)
13.25 Johdatus ryhmäkeskusteluun, Kirsi Korhonen, Luke
13.30 Keskustelua maidontuotannon haavoittuvuuksista ja ongelmien ratkaisuista
14.15 ryhmäkeskustelun yhteenveto ja kiitokset kalvot (pdf)
14.30 iltapäiväkahvi 
14.45 vierailu HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan navetan parvella
15.15 tapahtuma päättyy

Tapahtuman tallenne tulossa myöhemmin.

Lisätietolähteitä:


Tapahtuman järjestivät seuraavat hankkeet:

  • ARMAS-hanke, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)
  • Make Häme -hanke, Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessa (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK)
  • SecureFood-hanke suomeksi ja englanniksi, An integrated approach to enhance food systems resilience, advocating for food security and uninterrupted food supply (EU Horizon-tutkimusohjelma-hanke, Suomesta mukana Luonnonvarakeskus)

Lisätietoja:
Riitta Lehtinen, HAMK, riitta.lehtinen@hamk.fi, puh 050 401 5671
Riitta Savikko, Luke, riitta.savikko@luke.fi, puh 050 571 4548

Kiitos tapahtumasta!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Lantaralli hallintaan? -tapahtuma 20.3.2024 Iisalmessa ja etänä

kuva: Savonia, Hiiltä peltoon -hanke

Lietteen levitykseen etenkin syksyisin ja märille pelloille liittyy haasteita. Onneksi keinotkin ovat monet, kun otetaan lantarallia hallintaan.

Aika: ke 20.3.2024 9.30-13.15
Paikka: Peltoniemen opetusmaatila, Kotikyläntie 254, 74150 Iisalmi ja etäyhteydellä teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne (nähtävillä 22.4.2024 asti)

Ohjelma
9:30 Kahvit (hankkeet tarjoavat)
10:00 Päivän aloitus
10:10 Lietteen levitys syksyllä – mitä typelle tapahtuu?, Kirsi Järvenranta, Luke, kalvot (pdf)
10:40 Syyspeltokasvit avuksi lietteenlevityshaasteisiin, Arja Louhisuo, Luke kalvot (pdf)
11:10 Lounas (omakustanteinen)
12:00 Vetoletkulevitys urakoitsijan näkökulmasta, Juho Kettunen, JK Farming Oy
12:30 Vanhojen lantavarastojen hyödyntäminen lietteen vastaanotossa, Jarkko Partanen, YSAO
Tilakohtaisia ratkaisuja lietelannan tehokkaampaan hyödyntämiseen, Markku Paananen, viljelijä
Keskustelua: Käytännön ideoita ja ratkaisuja lietteenlevityksen haasteisiin
13:00 Resilience for Dairy-hankkeen tietokortit maidontuottajille avuksi, Kaisa Kuoppala, Luke, kalvot (pdf)
13:10 Yhteenveto
13:15 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittautumisia toivottaisiin viimeistään 17.3.2024 täällä.

Tapahtuman yhteyshenkilö:
Inka Nykänen
puh. 044 7856641
inka.nykanen@savonia.fi

Tapahtuman järjestävät hankkeet: Kestävyyttä nurmesta, Hiiltä peltoon, Resilience for Dairy ja MURU (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle).

Tapahtuman järjestävät organisaatiot: Luonnonvarakeskus Luke, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto

Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa Nurmi ja nauta -etätutkimuspäivään ke 19.8.2020 klo 10.00-13.00!

  • Kirjoittaja Kirjoittanut admin
  • Julkaisupäivämäärä 7.8.2020

Nurmi- ja nauta -tutkimuspäivässä esitellään uusimpia tutkimustuloksia nautakarjatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä nautojen ruokinnasta ja hyvinvoinnista. Tapahtuma järjestetään etänä. Ilmoittaudu mukaan, niin saat tapahtuman seurantalinkin sähköpostiisi. Tervetuloa kuulemaan Luke Kuopion Maaningan toimipaikassa tehtävästä tutkimuksesta esitelmin ja videoin! Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
https://www.lyyti.fi/p/Nurmi_ja_nauta_tutkimuspaiva/fi/nurmi

Kategoriat
Ajankohtaista

Animaatio: Monipuolisesti hyödyllinen nurmi

 

Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.

 

Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

  • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
  • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
  • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
  • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm

Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen