Oletko havainnut maa-aineksen kulumista pelloillasi? Onko pelloillasi eroosioherkkiä alueita? Minkä verran eroosio vie pelloilta maata ja hiiltä Suomessa? Webinaarissa esillä myös hiilikartoitusta! Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Ohjelmassa:
Eroosioherkkyyskartta toimenpiteiden kohdentamisen tukena, Timo Räsänen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija
Miten suorakylvö vaikutti eroosioon savimaalla? Henri Honkanen, Luonnonvarakeskuksen tutkija, esityksen pdf
Tuloksia Luken huuhtoumakenttien hiilikuormista Noora Manninen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, esityksen pdf
Hiilikartoituksesta varmuutta maatilan ilmastotoimiin Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö, esityksen pdf
Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 28.11. saakka: elisa.koskinen@luke.fi.
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Blogin kirjoittajat: Elisa Koskinen (Luke), Karoliina Rimhanen (Luke), Hannu Känkänen (Luke), Ville Korpelainen (Livia), Riitta Savikko (Luke)
Varsinaissuomalaisille viljelijöille suunnatussa kyselyssä selvitettiin ajankohtaisia maatalouden haasteita. Taloudellisen kannattavuuden ohella viljelijöitä huoletti henkilökohtainen jaksaminen ja työvoiman saanti sekä jatkajan löytyminen ja tulevan jatkajan selviytyminen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Elonkierron syksy. Kuva Paula Häyrinen / Luke.
Taloudellinen epävakaus vaikuttaa suoraan tilallisten toimintakykyyn ja motivaatioon. Tuottajahintojen laahaava nousu ei riitä kattamaan tuotantokustannuksia ja moni miettii, miten ensi vuoden tuotantopanokset voidaan hankkia, jos edellisiäkään ei ole maksettu. Maksuvalmius sakkaa herkästi varsinkin kotieläintiloilla, joissa kassavirran puskurit ovat muutenkin olleet pieniä.
Kaikilla tiloilla tilanne ei ole yhtä huono, mutta kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Negatiivisen kierteen korjaavaa parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai isomman sadon hyöty on valunut suuriin kustannuksiin.
Merkittävä haaste maatilojen toiminnalle on myös ilmastonmuutos ja erityisesti muuttuneet sääolot. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä viime vuosina. Yhtä lailla haasteena pidettiin myös maatalouspolitiikkaa, byrokratian suurta määrää sekä säädösten epäjohdonmukaisuutta. Myös luottamuspula viranomaisten ja tuottajien välillä nousi kyselyn vastauksissa esiin, minkä koettiin hankaloittavan yhteistyötä. Esimerkkinä mainittiin tukien maksatusaikataulujen muutokset ja niistä ilmoittaminen viime tingassa.
Koetut haasteet konkretisoituvat tiloilla erilaisina hankaluuksina. Niistä suurin on maksuvalmiuden pienentyminen eli kuinka rahat riittävät laskujen maksuun. Jo valmiiksi huonoilla kantimilla ollut talous ei kestä viime aikoina puhjennutta energiakriisiä. Energiakriisi heijastuu kaikkiin tuotantopanoksiin hintojen nousuna ja sen kautta koko tuotantoon.
Varautumistaso taas määrää sen, kuinka paljon energiakriisi vaikuttaa tilan tuotantoon. Parin viime vuoden aikana taloudellisen puskurin kerääminen yllättäviin menoihin on ollut hankalaa ja puskureita on säästämisen sijaan jouduttu käyttämään. Tämä entisestään huonontaa tai jopa estää tilan tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Tätä myötä motivaatio viljelyyn ja maatalouteen laskee ja huomio kiinnitetään muihin asioihin.
Kun tulevaisuuden suunnitelmat jäävät, jäävät myös tilan jatkuvuutta turvaavat korvausinvestoinnit, joita tarvittaisiin koneiden uusimiseen ja tuotantorakennusten korjaamiseen, jotta työn tekeminen onnistuisi myös jatkossa. Kohonneet hinnat ja saatavuusongelmat vaikeuttavat kaikkien investointien toteutumista ja niitä lykätään helposti hamaan tulevaisuuteen. Tämä vaarantaa sukupolvenvaihdoksien onnistumisen ja tuotannon jatkuvuutta tilalla.
Kyselyn mukaan varautumisen tasot eri riskitekijöihin vaihtelevat. Monilla tiloilla on varauduttu sähköhäiriöihin ja veden saantiin jo entuudestaan hyvin, sillä maalla sähkökatkot ovat olleet yleisiä varsinkin ennen maakaapeleiden tuloa. Peltojen kunnolla taas on merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Mitä paremmassa kunnossa peltojen rakenne on sitä paremmin ne pystyvät puolustautumaan sään ääri-ilmiötä vastaan ja tuottamaan satoa. Varautumisen taso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tila pystyy sopeutumaan muutokseen ja jatkamaan toimintaa muutoksista huolimatta.
Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Livia Tuorla, Luomumpi Varsinais-Suomi-hanke ja MTK-Varsinais-Suomi järjestävät yhdessä työpajan Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista Tuorlassa 22.11.2022. Tule hakemaan vauhtia tulevaisuuden suunnitteluun ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaudesta ja muutosjoustavuudesta työpajaan. Edetään pienin askelin ja pohditaan, miten muutoskestävä maatila rakentuu ja miten muutokseen voidaan varautua.
Maaperän ravintoverkko eli eliöyhteisö koostuu maaperäeläimistä kuten lieroista, hyppyhäntäisistä ja sukkulamadoista sekä mikroskooppisen pienistä alkueläimistä, rihmamaisista mikrosienistä ja yksisoluisista bakteereista. Maaperäeliöt ovat pieniä ja huomaamattomia otuksia, joita esiintyy runsaslukuisina maaperässä, yhdessä teelusikallisessa maata jopa satoja sukkulamatoja ja miljoonia bakteerisoluja. Yhdessä eliöt muodostavat maaperään moninaisia ravintoverkkoja. Kasvien juuret, juurieritteet sekä olki ja muut kasvintähteet ovat ravintoverkkojen energiansaannin perusta.
Maaperän ravintoverkon eliöt ovat monin tavoin merkityksellisiä ekosysteemien toiminnan kannalta ja niiden keskeistä roolia pellon kasvukunnossa ja tuottavuudessa on vasta vähitellen alettu ymmärtämään. Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii nimittäin maan biologisen toiminnan ja monimuotoisuuden ylläpitämisestä, maan vedenläpäisy- ja pidätyskyvystä sekä ravinteiden kierrosta. Eliöt helpottavat esimerkiksi kasvien typen saantia, sillä ne mineralisoivat orgaanista typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niiden tiedetään myös auttavan kasvitautien torjunnassa.
Ravintoverkot vaikuttavat myös hiilen kiertoon, mahdollistaen hiilen varastoitumisen pysyvään muotoon maaperässä ja tämän johdosta niillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Peltoekosysteemin resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on siten hyvin tärkeä merkitys. Maan kasvukuntoa parantamalla ravintoverkot kehittävät monin tavoin ekosysteemin vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, edistäen näin myös ilmastonmuutokseen varautumista.
Muutokset maaperän ravintoverkon koostumuksessa ja yhteyksissä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla ekosysteemien toimintaan ja pellon kasvukuntoon. Maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja siitä seuraavat vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ovat suuria huolia maan tuottokyvyn ja myös ympäristön kannalta.
Maataloudessa viljelytoimet ohjaavat maaperän toimintoja. Siksi monipuolinen kasvivalikoima, maan tiivistämisen välttäminen ja maltillinen muokkaus sekä eloperäisen aineksen – kuten bioaktiivisen kompostin ja kompostiekstraktin – lisäys ovat keinoja, joilla maaperäeliöstö voidaan saada viihtymään omalla peltolohkolla.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Tampereelle 16.11.2022 Tuottoa maanhoidosta – työpaja tarjoaa käytännönläheistä tietoa maaperän kasvukunnon merkityksestä ja mahdollisuuden keskustella aiheesta tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Haluaisimme kuulla, mitä ajatuksia maan kasvukunnon hoito Sinussa herättää. Minkälaisia vaikutuksia tavoittelet maaperän kasvukunnon edistämisellä ja minkälaisia muutoksia olet huomannut omalla pellollasi?
Järjestäjät: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa
Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista 16.11.2022 klo 9.30–15.30 AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere
9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua AhlmanEdun toimitusjohtaja
10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi
10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia
11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
12.00–13.00 Omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna
13.00 Viljelijän puheenvuoron otsikko Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä
13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
9.30 Aamukahvi 10.00 Tervetulosanat, Satu Välijärvi, OAMK 10.05 Ilmastoviisas ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.30 Maatalouden haasteet ja varautuminen, pohjoissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia 10.50 Ilmastotoimien ja -ohjauksen merkitys kotieläintilojen taloudelle, professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus 11.30 Omakustanteinen lounas, ravintola Liminganlahti 12.30 Viljelijäpuheenvuoro 12.45 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen, MTK-Pohjois-Suomi 13.00 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu 14 Iltapäiväkahvi 14.45 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.00 Tilaisuus päättyy
Jokaisen tilan ajatukset ovat tulevassa talvessa ja kustannuksissa, miten selvitään, voidaanko jossain säästää? Asiantuntijat tuovat näkökulmia ja mahdollisuuksia esille, missä on kustannusjahdille paikka.
Ohjelma
12.00 Talouden hallintakeinot – miten selvitään talvikaudesta, Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitto kalvot 12.20 Miten varaudutaan ensi kasvukauteen 2023, Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto kalvot 12.35 Mistä säästöjä tuotantokustannuksiin? Auvo Sairanen Luonnonvarakeskus kalvot 13.05 Energian hinta ja säästömahdollisuudet maatiloilla, Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto kalvot 13.30 Sähkönkäytön huippujen tasaaminen maatiloilla, Jyrki Kataja JAMK 14.00 Tilaisuus päättyy
Tapahtuman puheenjohtajana toimii Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.
Tapahtuman järjestävät Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)-hanke, Viljellään viisaasti-hanke ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke.
Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen tarvitaan. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu viimeistään 14.11.2022.
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Maaperän ravintoverkko on kestävän viljelyn, hiili- ja ravinnekiertojen ja maaperän toiminnan perusta. Toimivan ravintoverkon merkitys korostuu entisestään, kun etsitään keinoja irtautua viljelyn tuotantopanosriippuvuudesta. Webinaarissa kuullaan mikä maaperän ravintoverkko on, mitkä ovat peltomaiden ravintoverkkojen tärkeimmät eliöt, miten ravintoverkon rakenne ja toiminta liittyvät toisiinsa ja miten viljelijä voi hyödyntää ravintoverkkotietoutta viljelyssä.
Ohjelma
10:00 Maaperän hajottajaravintoverkot: onko maaperäeläimilläkin jotain virkaa? Marleena Hagner, Juha Mikola ja Visa Nuutinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
10:30 Kysymyksiä ja keskustelua
10:40 Viljelymenetelmien vaikutuksista maaperän mikrobiyhteisöihin, Krista Peltoniemi, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
11:00 Kysymyksiä ja keskustelua
11:10 Maaperän ravintoverkon hyödyntäminen viljelyssä, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus,esityksen pdf
Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 23.10. saakka: sari.himanen@luke.fi.
Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö: Sari Himanen, puh. 029 532 6132
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
aika: ke 16.11.2022 klo 9.30–15.30 paikka: AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere
Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys maaperän kasvukunnolla on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.
Ohjelma 9.30 Aamukahvi 10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua, AhlmanEdun toimitusjohtaja 10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta, tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi, esityksen tallenne 10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus esityksen pdf, esityksen tallenne 11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne 11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus 12.00 omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna 13.00 Viljelijän puheenvuoro, Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä, esityksen pdf, esityksen tallenne 13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa, esityksen tallenne 13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu n. klo 14 Iltapäiväkahvi 15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.30 Tilaisuus päättyy
Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa
Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista!
Ilmoittaudu mukaan linkistä (viimeistään 10.11.2022) Lämpimästi tervetuloa!
aika: ti 22.11.2022 klo 9.30–15.30 paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö
Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys viljelykäytännöillä on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.
Ohjelma
9.30 Aamukahvi 10.00 Työpajan avaus, Ilkka Harkkila, Livia Tuorlan rehtori 10.05 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf 10.40 Maatalouden haasteet ja varautuminen, varsinaissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf 11.00 Energian ja typpilannoitteiden säästöä palkokasvien avulla, erikoistutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf 12.00 omakustanteinen lounas, Livia Tuorla koulun ruokala 13.00 Viljelijäpuheenvuoro: Varautuminen muutokseen Hyssälän tilalla, Martti Hyssälä, Lieto, esityksen pdf 13.15 Kommenttipuheenvuoro, aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi 13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu n. 14 Iltapäiväkahvi 15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto 15.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus tutustua Livia Tuorlan ilmastoviisaisiin ratkaisuihin!
16.11.2022 Tampere, Ahlman, Kasvua elävästä maaperästä – tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista uudistaa viljelyä. Mukana erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luke.
22.11.2022 Piikkiö, Livia Tuorla, Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista. Mukana erikoistutkija Hannu Känkänen, Luke.
30.11.2022 Oulu Kannattavuutta kotieläintiloille – voivatko ilmastotoimet auttaa taloushaasteissa? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista. Mukana tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke.
Webinaarit etäyhteyksillä
25.10.22 klo 10-12 Maaperän ravintoverkko -webinaari: maan kasvukuntoa edistävät viljelymenetelmät, mikrobi-yhteisöt ja maaperäeläimet maaperän ravintoverkon toiminnassa teams-osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä
17.11.22 Hinnat nousevat – tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin -webinaari: aiheita mm. talouden hallinta, energian säästö, varautuminen ensi kasvukauteen, viljelyvarmuus.
Tervetuloa mukaan Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville 26.-27.10. Tampereelle! Tilaisuus kokoaa kahdeksi päiväksi kaikki maatalouden ympäristötekojen parissa toimivat Tampereelle lokakuun lopussa, 26.-27.10. Tässä neljä tärkeintä syytä tulla paikalle:
Tilaisuudessa jaetaan uusinta maatalouden ympäristötoimiin liittyvää tutkimustietoa sekä pohditaan yhdessä keinoja, joilla työ ympäristön hyväksi olisi entistä vaikuttavampaa.
Hanketoimijat tapaavat sparrauksen merkeissä ja tieto vaihtuu maatalouden ympäristötyön parissa toimivien välillä
Keskustelemme siitä, mihin panoksia pitäisi erityisesti laittaa uuden rahoituskauden alkaessa, ja miten voimme kannustaa maatalousyrittäjiä ympäristötoimiin. Ympäristöteot ja kannattavuus kulkevat käsi kädessä!
Jaamme tietoa CAP-rahoituskaudesta ja muista rahoitusvälineistä
Ohjeet ilmoittautumiseen ja ohjelman löydät tapahtuman nettisivuilta.
