Luonnonvarakeskus ja Maaseutuammattiin ry toteuttivat maatalousteemapäivän Varpaisjärven koululla Lapinlahdella 7.9.2023. Teemapäivä oli osa koulun Kotikuntana Lapinlahti -monialaista oppimiskokonaisuutta.
1-3 -luokkalaiset viettivät aamupäivän Ruostepuron tilalla maatilan toimintaan tutustuen ja monenlaisen pihapuuhan parissa. 4-9 -luokkalaisilla aamupäivä meni työpajoissa, joiden aiheina olivat lehmä, maaperä, viljat, ilmasto ja puutarhatyöt. Iltapäivällä isommat oppilaat suuntasivat lähialueen maatiloille.
Luonnonvarakeskuksen ARMI- ja MURU-hankkeissa jalkaudutaan kuluvan lukuvuoden aikana kouluille kertomaan maataloudesta, koska hankkeissa halutaan lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä ruuantuotannosta ja maataloudessa kehitetyistä ratkaisuista ympäristökysymyksiin sekä myös tietämystä maataloudesta ammattina.
Lehmätyöpajan toimintapisteitä. Lehmätyöpajaa veti Mira Haapalainen Luonnonvarakeskuksesta. kuvat: Mira Haapalainen / Luke
Peltojen maalajeista lapsille työpajaa veti Arja Mustonen Luonnonvarakeskuksesta. kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.
Varpaisjärven koulun 9-luokkalaiset vierailivat Mattilan maitotilalla. Kuva: Mira Haapalainen / Luke.
Puutarhapajassa lapset saivat istuttaa koulun pihaan marjapensaan ja kylvää herneitä versokasvatukseen kotiin, pajaa veti Kati Rikala Luonnonvarakeskuksesta.
Luonnonvarakeskuksen ARMI (Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä) -hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön HiilestäKiinni-tutkimusohjelma ja MURU-hankkeen (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle) rahoitus on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
teksti: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry ja Riitta Savikko/Luke
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – hankkeen väki on kesän mittaan mukana eri tapahtumissa:
5.-8.7.2023 OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa lisätietoja
11.8.2023 Seosviljelyllä viljelyvarmuutta -pellonpiennarpäivässä Mustialassa. Päivän aikana pääsee tutustumaan viljelyvarmuuden, ravinneomavaraisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen sekaviljelyn avulla. lisätietoja
17.-19.8.2023 Lepaan puutarhanäyttelyssä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla lisätietoja
Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
Vihannesmaiden viljavuuden parantaminen oli teemana VIIVI- ja MURU-hankkeiden järjestämässä työpajassa, joka pidettiin Säkylässä 9.3.2023. Alustusten jälkeen keskusteltiin ryhmissä maanparannuksesta vihannestuotannossa – millaisia maanparannustoimia on käytetty ja kokeiltu sekä mitä hyötyjä ja hankaluuksia niihin liittyy. Toisaalta katsottiin tulevaisuuteen: millaiset ratkaisut kiinnostaisivat, mitkä asiat kannustavat kokeilemaan maanparannustoimia ja mitä tietoa tarvittaisiin lisää.
Maanparannustoimia käytössä monipuolisesti
Peltomaan hyvän kasvukunnon hoito lähtee peruskunnostuksesta: salaojituksesta ja kalkituksesta huolehtiminen on välttämätöntä. Peruskunnostus tulisi olla tehtynä ajoissa ennen vihannesten viljelyä, ja tämä voi olla joskus haastavaa vuokralohkoilla. Lisäksi kunnostuksen kustannukset pohdituttavat ajoittain. Peltojen ravinnetilan peruskunnostusta biotiitin avulla oli käyttänyt muutama viljelijä. Peltojen pinnan tasauksella on pyritty tasoittamaan kasvuoloja peltolohkon sisällä, kun painanteet on saatu poistettua.
Maanmuokkauksessa osa viljelijöistä on siirtynyt suorakylvöön viljavuosina, ja myös (syys)kyntöä on pyritty välttämään. Suorakylvössä ja muokkauksen keventämisessä keskustelua herätti, mitkä ovat pitkän aikavälin vaikutukset maahan ja viljelytoimien oikea ajoitus. Maahan syntyneitä tiivistymiä on useampi viljelijä pyrkinyt poistamaan jankkuroimalla, ja jankkuroinnin on koettu parantaneen pellon vesitaloutta. Haasteeksi todettiin sopivan jankkurointiajankohdan löytyminen. Lisäksi jankkurointi saattaa joillain lohkoilla nostaa kiviä pintakerroksiin.
Viljelykiertojen monipuolistaminen sekä maanparannus- ja kerääjäkasvien viljely olivat yleisesti kokeiltuja ja hyviksi havaittuja maanparannuksen keinoja. Nurmivuosien mukaan otto viljelykiertoon tuo paljon hyviä vaikutuksia, mutta vaikutukset kasvitauteihin ja joskus myös tuholaisiin (sepän toukat) mietityttävät. Ratkaisuna näihin haasteisiin on pitkäikäisten nurmien välttäminen. Nurmiviljelystä on saattanut olla haittaa vuokralohkoilla, joilla on aiemmin ollut pitkäikäisiä nurmia. Ylipäänsä todettiin, että viljelykierto on välttämätöntä, mutta joillain tiloilla kasvilajivalikoiman monipuolistaminen voi olla hankalaa ja seurauksena voi olla se, että erikoiskasveille käytössä oleva viljelyala pienenee.
Koko kesän saneeraus- tai maanparannuskasveja (mm. retikat, valkosinappi) oli kokeillut useampi viljelijä. Näiden kasvien avulla pyritään hallitsemaan tauteja ja rikkakasveja ja lisäämään monimuotoisuutta. Syväjuuriset kasvit rikkovat myös maahan syntyneitä tiivistymiä. Haasteina on löytää viljelykiertoon sopivia lajeja, ja toisaalta joissain tapauksissa pohdituttaa satokasvien viljelyalan pieneneminen.
Satokasvin jälkeen kylvettävistä tai viljan aluskasvina käytettävistä kerääjäkasveista oli monella kokemuksia. Vihannesten jälkeen oli kokeiltu mm. italianraiheinää, kevätviljoja ja hunajakukkaa. Näiden koettiin kuohkeuttavan maata, lisäävän pieneliöstötoimintaa ja pitävän rikkakasveja ja ravinnehuuhtoumia kurissa. Toisaalta pitkän kasvuajan vihannesten jälkeen kerääjäkasvien kylvö on mahdotonta. Syksyn märkyys voi myös haitata kerääjäkasvien kylvöä tai kerääjäkasvuston lopetusta. Jos kerääjäkasvien käytölle haetaan tukea, tukiehdot ovat melko kankeat. Myös muita syyskylvöisiä kasveja (ruis, syysohra) on hyödynnetty vihannesten jälkeen.
Muutama viljelijä oli kokeillut kipsin käyttöä pellolla, mutta tuloksista ei ollut vielä juuri tietoa. Kipsi ei sovi järvialueille, ja myös rakennekalkki kiinnostaa maanparannusaineena.
Jotkut viljelijät olivat käyttäneet sienimökompostia, jonka käyttöä rajoittaa korkea fosforipitoisuus, ja kasvijätekompostia. Karjanlannan käyttö on jäänyt nykypäivänä vähäiseksi, sillä sitä ei ole tärkeimmillä vihannesviljelyalueilla yleensä helposti saatavissa ja sen käyttöön vihannestuotannossa liittyy rajoituksia peltojen usein korkeiden fosforilukujen kuin sopimustuotannon ehtojen myötä.
Maanparannuksesta apua sään ääri-ilmiöihin varautumiseen
Näiden monipuolisten, jo kokeiltujen vaihtoehtojen lisäksi pohdittiin tulevia ratkaisuja vihannesmaiden kasvukunnon hoitoon. Maanparannusaineet, etenkin puupohjaiset materiaalit, kiinnostavat, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia pohditaan. Samoin mietitään hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. Tietoa maanparannusaineiden vaikutuksista ja käyttötavoista tarvitaan siis lisää.
Ylipäänsä keskustelijat totesivat, että vihannespeltojen syyshoitoon sadonkorjuun jälkeen on syytä panostaa entistä enemmän. On myös tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin, mm. parantaa veden varastointimahdollisuuksia niin viljelymaassa kuin kastelualtaiden ym. avulla.
Maanparannukseen kannustaakin tarve varautua sään ääri-ilmiöihin, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti huonorakenteisilla pelloilla. Maan rakenteen korjaaminen on vaikeampaa, kun se on jo päässyt huonoon kuntoon, eli ennalta ehkäisy on tarpeen. Maanparannukseen voidaan havahtua myös tilanteessa, jossa on jo todettu satotasojen laskeneen. Rikkakasvien hallitsemiseksi (mm. saunakukka) on myös tarpeen tehdä muutoksia viljelykäytännöissä.
Tietoa tarvitaan lisää
Uutta tietoa viljelyn suunnittelun tueksi tarvitaan mm. hyvistä kasviyhdistelmistä ja viljelykierroista: mitkä kasvit sopivat mihinkin tilanteeseen. Kasvipeitteisyyden lisääminen on vihannestuotannossa usein haastavaa: mitä keinoja tähän olisi käytettävissä. Myös Suomessa uusien kasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuuksista ja viljelystä kaivataan lisää tietoa. Vihannesviljelyssä on käytössä paljon vuokramaita, ja näiden kunnostuksen ja viljelykierron suunnittelu on haastavaa – mitkä keinot olisivat parhaita vuokralohkojen kasvukunnon varmistamiseen?
Työpajan osallistujat olivat yleisesti sitä mieltä, että vihannestiloilla on tarpeen panostaa entistä enemmän viljelymaan hoitoon, etenkin sääolojen muuttuessa yhä haastavammiksi. Keinoja tarvitaan monipuolisesti pellon peruskunnostuksesta maanparannusaineiden käyttöön asti. Yleinen tuntuma oli se, että viljelykiertojen monipuolistaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja maanparannus- ja kerääjäkasvien käyttö kiinnostivat osallistujia eniten. Näistä kuitenkin tarvitaan lisää kokemusta ja tutkimustietoa. Maanparannusaineiden käyttöä rajoittaa usein mm. peltojen korkea fosforiluku, ja toisaalta käyttökokemuksia ja tutkimustietoa erilaisista maanparannusaineista on vielä vähän.
Oletko pohtinut apilan lisäämistä nurmiseoksiin? Apilanviljelyn lisäämisellä on mahdollista saada kustannushyötyjä. Tässä webinaarissa aiheena apilan viljely ja käyttö nautojen ruokinnassa. Kuulet ruokinnan ja kasvintuotannon asiantuntijoiden neuvoja ja tutkimustietoa sekä viljelijän kokemuksia. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.
Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 24.2.2023 saakka: karoliina.rimhanen@luke.fi
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Vihannesten tuotanto avomaalla sisältää haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmen webinaarin sarjassa pureudutaan kasvinsuojelun nykytilaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Kolmannen webinaarin teemana on viljelyn talousasiat ja jaksaminen. Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia vihannesalan näkymistä.
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Integroitu kasvinsuojelu, IPM, toimii − kokemuksia ja näkökulmia, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi, esityksen pdf 13.30 Kommenttipuheenvuoro: IPM toimii? Luomuvihannesviljelijä Antti Vehnämäki, Ryypän tila, Hauho, IPMWorks havaintomaatila 13.50 LukeKaskas-sovelluksen hyödyntäminen tuhoojaseurannassa, Anne Nissinen, Luke, esityksen pdf 14.15 Keinoja luontaisten vihollisten tukemiseen, Sari Himanen ja Pirjo Kivijärvi, Luke, esityksen pdf 14.45 Loppukeskustelu
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Pajuhake perunan tautien torjunnassa, Marika Rastas, Luke 13.35 Maan mikrobit ja niiden merkitys porkkanan varastotautien hallinnassa, Taina Pennanen ja Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, esityksen pdf 14.00 Uudet rikkakasvit vihannestuotannossa – Pentti Ruuttunen, Luke, esityksen pdf 14.25 Kommenttipuheenvuoro: tulevaisuuden kasvinsuojelumenetelmät, Mika Virtanen, MTK 14.45 Loppukeskustelu
Webinaari 3: Kannattava ja menestyvä vihannestuotanto
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Maatilan rahat ja johtaminen, Veli-Matti Jalli, ProAgria Länsi-Suomi, esityksen pdf 13.40 Tuotantokustannukset ja kannattavuus vihannestuotannossa – laskelmista apua talouden hallintaan, Anu Koivisto, Luke, esityksen pdf 14.15 Vihannesyrittäjän jaksaminen jatkuvassa muutoksessa, erityisasiantuntija Riitta Seppälä, MTK-Satakunta ry, esityksen pdf 14.45 Loppukeskustelu
Miten kivennäismaiden peltojen maaperään voisi viljelytoimilla kerryttää hiiltä? Millaisia peltokokeita hiiliviljelystä on Suomessa lähiaikoina tehty tai parhaillaan menossa? Millaisia havaintoja peltokokeissa on tehty hiilen kerryttämisestä ja sen tutkimisesta? Webinaarissa tutkijat esittelevät erilaisia hiiliviljelyyn liittyviä peltokokeita ja niiden havaintoja.
webinaari ke 14.12.2022 klo 10-12
Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.
10.00 Miten muokkaus ja maanparannusaineet voisivat auttaa hiilen kerryttämisessä? (HiiletIn-hanke) tutkimusprofessori, Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
10.15 Miten erikoiskasvien sekaviljelyllä voi lisätä hiilisyötettä? (FutureCrops 2.0 ja BioColour-hankkeet) erikoistutkija, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
10.30 Miten monihyötyisillä regeneratiivisilla viljelytoimenpiteillä voisi kerryttää peltoihin hiiltä ja miten pienen muutoksen voisi mitata? Koetoiminnan haasteet (STN MULTA-hanke) professori, Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto, esityksen pdf
10.45 Hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen nurmilla ja viljoilla (STN-MULTA, CROPLANT-hankkeet) tutkimuskoordinaattori, Layla Höckerstedt, Ilmatieteen laitos, esityksen pdf
11.00 Miten viljelytoimenpiteet vaikuttavat nurmenviljelyn kasvihuonekaasupäästötaseeseen sekä nurmen juuristoon? (JuuriHiili, CarboNurmi ja OrmiNurmi-hankkeet) tutkija, Sanna Kykkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
11.15 Haasteita ja mahdollisuuksia hiiliviljelyn demonstraatiokokeissa maatiloilla – kokemuksia Viljellään viisasti –hankkeesta, erikoistutkija, Oiva Niemeläinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
11.25 Mitä työkaluja viljelijöille tarjolla hiilen kerryttämisen arviointiin? kehityspäällikkö, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, esityksen pdf
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.