Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousteemapäivä Varpaisjärven koululla 7.9.2023

Luonnonvarakeskus ja Maaseutuammattiin ry toteuttivat maatalousteemapäivän Varpaisjärven koululla Lapinlahdella 7.9.2023. Teemapäivä oli osa koulun Kotikuntana Lapinlahti -monialaista oppimiskokonaisuutta.

1-3 -luokkalaiset viettivät aamupäivän Ruostepuron tilalla maatilan toimintaan tutustuen ja monenlaisen pihapuuhan parissa. 4-9 -luokkalaisilla aamupäivä meni työpajoissa, joiden aiheina olivat lehmä, maaperä, viljat, ilmasto ja puutarhatyöt. Iltapäivällä isommat oppilaat suuntasivat lähialueen maatiloille.

Kiitos, kun saimme vierailla Ruostepuron tila, Korholan tila, Alapihan tila, Murtomäentila , Rastinlahden tila , Mattilan maitotila ja Lammastila Haukivilla!

Luonnonvarakeskuksen ARMI- ja MURU-hankkeissa jalkaudutaan kuluvan lukuvuoden aikana kouluille kertomaan maataloudesta, koska hankkeissa halutaan lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä ruuantuotannosta ja maataloudessa kehitetyistä ratkaisuista ympäristökysymyksiin sekä myös tietämystä maataloudesta ammattina.

lehmätyöpajan kuvia

Lehmätyöpajan toimintapisteitä. Lehmätyöpajaa veti Mira Haapalainen Luonnonvarakeskuksesta. kuvat: Mira Haapalainen / Luke

Viljelykasvityöpajan antia. Viljelykasvityöpajaa vetivät Niina Mäntyniemi Maaseutuammattiin ry:stä ja Riitta Savikko Lukesta. kuvat: Riitta Savikko/Luke

Peltojen maalajeista lapsille työpajaa veti Arja Mustonen Luonnonvarakeskuksesta. kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.

Varpaisjärven koulun 9-luokkalaiset vierailivat Mattilan maitotilalla. Kuva: Mira Haapalainen / Luke.

Puutarhapajassa lapset saivat istuttaa koulun pihaan marjapensaan ja kylvää herneitä versokasvatukseen kotiin, pajaa veti Kati Rikala Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskuksen ARMI (Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä) -hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön HiilestäKiinni-tutkimusohjelma ja MURU-hankkeen (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle) rahoitus on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

teksti: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry ja Riitta Savikko/Luke

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Nähdään kesän tapahtumissa!

lehmiä laitumella
kuva: Janne Lehtinen / Luke

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – hankkeen väki on kesän mittaan mukana eri tapahtumissa: 

  • 5.-8.7.2023 OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa lisätietoja
  • 11.8.2023 Seosviljelyllä viljelyvarmuutta -pellonpiennarpäivässä Mustialassa. Päivän aikana pääsee tutustumaan viljelyvarmuuden, ravinneomavaraisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen sekaviljelyn avulla. lisätietoja
  • 17.-19.8.2023 Lepaan puutarhanäyttelyssä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla lisätietoja

Lisätietoja: 
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Save-the-date: Maanparannusaineiden ja orgaanisten lannoitteiden hyödyt ja haasteet -työpaja 7.9.2023 Ilmajoella

Työpajan teemat: kiertotalous, ravinneasiat ja tuotannon monimuotoistaminen
Puhujat: Jukka Kivelä ja Riikka Keskinen
Ajankohta: 7.9.2023 klo 12-16 KorpiLIVE peltopäivän yhteydessä
Paikka: Ilmajoki Sedu koulutila (Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki)
Yhteistyössä: Luke, SEAMK, Sedu
Järjestävät hankkeet: MURU, Ilmastosoturit

Laita jo kalenteriin! 
Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousalan opettajien ilmastotreffien 27.3.2023 materiaaleja

Tervetuloa, Riitta Savikko ja Sakari Raiskio, Luke kalvot

Voiko maatalouden ilmastotavoitteita saavuttaa kannattavasti? tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot

Elintarvikkeiden huoltovarmuus Suomessa, erikoistutkija Csaba Jansik, Luke kalvot

Tallenne esityksistä

Kuvassa esimerkki Luonnonvarakeskuksen tekemistä synteesiraporteista.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Blogi: Viljelymaan kunto nousuun vihannestiloilla

Teksti: Terhi Suojala-Ahlfors

Vihannesmaiden viljavuuden parantaminen oli teemana VIIVI- ja MURU-hankkeiden järjestämässä työpajassa, joka pidettiin Säkylässä 9.3.2023. Alustusten jälkeen keskusteltiin ryhmissä maanparannuksesta vihannestuotannossa – millaisia maanparannustoimia on käytetty ja kokeiltu sekä mitä hyötyjä ja hankaluuksia niihin liittyy. Toisaalta katsottiin tulevaisuuteen: millaiset ratkaisut kiinnostaisivat, mitkä asiat kannustavat kokeilemaan maanparannustoimia ja mitä tietoa tarvittaisiin lisää.

Maanparannustoimia käytössä monipuolisesti

Peltomaan hyvän kasvukunnon hoito lähtee peruskunnostuksesta: salaojituksesta ja kalkituksesta huolehtiminen on välttämätöntä. Peruskunnostus tulisi olla tehtynä ajoissa ennen vihannesten viljelyä, ja tämä voi olla joskus haastavaa vuokralohkoilla. Lisäksi kunnostuksen kustannukset pohdituttavat ajoittain. Peltojen ravinnetilan peruskunnostusta biotiitin avulla oli käyttänyt muutama viljelijä. Peltojen pinnan tasauksella on pyritty tasoittamaan kasvuoloja peltolohkon sisällä, kun painanteet on saatu poistettua.

Maanmuokkauksessa osa viljelijöistä on siirtynyt suorakylvöön viljavuosina, ja myös (syys)kyntöä on pyritty välttämään. Suorakylvössä ja muokkauksen keventämisessä keskustelua herätti, mitkä ovat pitkän aikavälin vaikutukset maahan ja viljelytoimien oikea ajoitus. Maahan syntyneitä tiivistymiä on useampi viljelijä pyrkinyt poistamaan jankkuroimalla, ja jankkuroinnin on koettu parantaneen pellon vesitaloutta. Haasteeksi todettiin sopivan jankkurointiajankohdan löytyminen. Lisäksi jankkurointi saattaa joillain lohkoilla nostaa kiviä pintakerroksiin.

Viljelykiertojen monipuolistaminen sekä maanparannus- ja kerääjäkasvien viljely olivat yleisesti kokeiltuja ja hyviksi havaittuja maanparannuksen keinoja. Nurmivuosien mukaan otto viljelykiertoon tuo paljon hyviä vaikutuksia, mutta vaikutukset kasvitauteihin ja joskus myös tuholaisiin (sepän toukat) mietityttävät. Ratkaisuna näihin haasteisiin on pitkäikäisten nurmien välttäminen. Nurmiviljelystä on saattanut olla haittaa vuokralohkoilla, joilla on aiemmin ollut pitkäikäisiä nurmia. Ylipäänsä todettiin, että viljelykierto on välttämätöntä, mutta joillain tiloilla kasvilajivalikoiman monipuolistaminen voi olla hankalaa ja seurauksena voi olla se, että erikoiskasveille käytössä oleva viljelyala pienenee.

Koko kesän saneeraus- tai maanparannuskasveja (mm. retikat, valkosinappi) oli kokeillut useampi viljelijä. Näiden kasvien avulla pyritään hallitsemaan tauteja ja rikkakasveja ja lisäämään monimuotoisuutta. Syväjuuriset kasvit rikkovat myös maahan syntyneitä tiivistymiä. Haasteina on löytää viljelykiertoon sopivia lajeja, ja toisaalta joissain tapauksissa pohdituttaa satokasvien viljelyalan pieneneminen.

Satokasvin jälkeen kylvettävistä tai viljan aluskasvina käytettävistä kerääjäkasveista oli monella kokemuksia. Vihannesten jälkeen oli kokeiltu mm. italianraiheinää, kevätviljoja ja hunajakukkaa. Näiden koettiin kuohkeuttavan maata, lisäävän pieneliöstötoimintaa ja pitävän rikkakasveja ja ravinnehuuhtoumia kurissa. Toisaalta pitkän kasvuajan vihannesten jälkeen kerääjäkasvien kylvö on mahdotonta. Syksyn märkyys voi myös haitata kerääjäkasvien kylvöä tai kerääjäkasvuston lopetusta. Jos kerääjäkasvien käytölle haetaan tukea, tukiehdot ovat melko kankeat. Myös muita syyskylvöisiä kasveja (ruis, syysohra) on hyödynnetty vihannesten jälkeen.

Muutama viljelijä oli kokeillut kipsin käyttöä pellolla, mutta tuloksista ei ollut vielä juuri tietoa. Kipsi ei sovi järvialueille, ja myös rakennekalkki kiinnostaa maanparannusaineena.

Jotkut viljelijät olivat käyttäneet sienimökompostia, jonka käyttöä rajoittaa korkea fosforipitoisuus, ja kasvijätekompostia. Karjanlannan käyttö on jäänyt nykypäivänä vähäiseksi, sillä sitä ei ole tärkeimmillä vihannesviljelyalueilla yleensä helposti saatavissa ja sen käyttöön vihannestuotannossa liittyy rajoituksia peltojen usein korkeiden fosforilukujen kuin sopimustuotannon ehtojen myötä.

Maanparannuksesta apua sään ääri-ilmiöihin varautumiseen

Näiden monipuolisten, jo kokeiltujen vaihtoehtojen lisäksi pohdittiin tulevia ratkaisuja vihannesmaiden kasvukunnon hoitoon. Maanparannusaineet, etenkin puupohjaiset materiaalit, kiinnostavat, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia pohditaan. Samoin mietitään hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. Tietoa maanparannusaineiden vaikutuksista ja käyttötavoista tarvitaan siis lisää.

Ylipäänsä keskustelijat totesivat, että vihannespeltojen syyshoitoon sadonkorjuun jälkeen on syytä panostaa entistä enemmän. On myös tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin, mm. parantaa veden varastointimahdollisuuksia niin viljelymaassa kuin kastelualtaiden ym. avulla.

Maanparannukseen kannustaakin tarve varautua sään ääri-ilmiöihin, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti huonorakenteisilla pelloilla. Maan rakenteen korjaaminen on vaikeampaa, kun se on jo päässyt huonoon kuntoon, eli ennalta ehkäisy on tarpeen. Maanparannukseen voidaan havahtua myös tilanteessa, jossa on jo todettu satotasojen laskeneen. Rikkakasvien hallitsemiseksi (mm. saunakukka) on myös tarpeen tehdä muutoksia viljelykäytännöissä.

Tietoa tarvitaan lisää

Uutta tietoa viljelyn suunnittelun tueksi tarvitaan mm. hyvistä kasviyhdistelmistä ja viljelykierroista: mitkä kasvit sopivat mihinkin tilanteeseen. Kasvipeitteisyyden lisääminen on vihannestuotannossa usein haastavaa: mitä keinoja tähän olisi käytettävissä. Myös Suomessa uusien kasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuuksista ja viljelystä kaivataan lisää tietoa. Vihannesviljelyssä on käytössä paljon vuokramaita, ja näiden kunnostuksen ja viljelykierron suunnittelu on haastavaa – mitkä keinot olisivat parhaita vuokralohkojen kasvukunnon varmistamiseen?

Työpajan osallistujat olivat yleisesti sitä mieltä, että vihannestiloilla on tarpeen panostaa entistä enemmän viljelymaan hoitoon, etenkin sääolojen muuttuessa yhä haastavammiksi. Keinoja tarvitaan monipuolisesti pellon peruskunnostuksesta maanparannusaineiden käyttöön asti. Yleinen tuntuma oli se, että viljelykiertojen monipuolistaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja maanparannus- ja kerääjäkasvien käyttö kiinnostivat osallistujia eniten. Näistä kuitenkin tarvitaan lisää kokemusta ja tutkimustietoa. Maanparannusaineiden käyttöä rajoittaa usein mm. peltojen korkea fosforiluku, ja toisaalta käyttökokemuksia ja tutkimustietoa erilaisista maanparannusaineista on vielä vähän.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Edullista valkuaista apilasta -webinaari 21.3.2023

lehmiä laitumella
kuva: Erkki Oksanen / Luke

Oletko pohtinut apilan lisäämistä nurmiseoksiin? Apilanviljelyn lisäämisellä on mahdollista saada kustannushyötyjä. Tässä webinaarissa aiheena apilan viljely ja käyttö nautojen ruokinnassa. Kuulet ruokinnan ja kasvintuotannon asiantuntijoiden neuvoja ja tutkimustietoa sekä viljelijän kokemuksia. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.

aika: ti 21.03.2023 klo 10.00-12.00

paikka: Teams-etäyhteys

Webinaarin tallenne

Ohjelma:

10.00 Tilaisuuden avaus, Anna-Katri Laakkonen, hankevastaava Mainio Maitotila-hanke, ProAgria Itä-Suomi

10.05 Edullinen valkuaisruokinta naudoilla, Ida Korhonen, ruokinnanasiantuntija, ProAgria Itä-Suomi, esityksen pdf

10.25 Apilaa lehmille – miksipä ei! Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

10.55 Vinkkejä nurmien viljelytekniikkaan: miten apilan saisi onnistumaan? Arja Mustonen, nurmitutkija, Luonnonvarakeskus, Maaninka, esityksen pdf

11.25 Viljelijäpuheenvuoro, Maidontuottaja, Timo Hirvonen, Liperi

11.40 Yhteenveto Ida Korhonen ja Anna-Katri Laakkonen

12 Tapahtuma päättyy

Webinaarin järjestävät Mainio maitotila-hanke, Viljellään viisaasti-hanke ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke.

Kategoriat
Toiminta

Voivatko ilmastotoimet auttaa taloushaasteissa? -webinaari 28.2.2023

Webinaari tiistaina 28.2.2023 klo 10.00–12.00

Webinaarin tallenne

Webinaarissa syvennytään maatilan ilmastotoimien talousvaikutuksiin ja maatilan menestymiseen. Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia aiheista ja keskustelemaan!

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille ja maksuton.

kuva: Hanna Kekkonen / Luke

Ohjelma:

  • Ilmastotoimien ja -ohjauksen merkitys kotieläintilojen taloudelle, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke esityksen pdf
  • Millainen maatila menestyy? erikoistutkija Janne Karttunen, Työtehoseura esityksen pdf
  • Arvioita kosteikkoviljelyn tuotoista ja kustannuksista, tutkija Antti Miettinen, Luke esityksen pdf
  • Viljelijän kokemuksia kosteikkoviljelystä, viljelijä Rauno Haapala, Kuuselan tila, Ruukki

Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 24.2.2023 saakka: karoliina.rimhanen@luke.fi

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Webinaarin järjestävät MURU- ja SOMPA-hankkeet.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Luomukeinoja tavanomaiseen kasvinviljelyyn -webinaarit 

Kannattavaa viljelyä viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla pe 24.2.2023 klo 9-12

Webinaarin tallenne

  • Kannattavaa viljelyä viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla, ProAgrian luomukasvituotannon asiantuntija Tero Tolvanen, esityksen pdf
    • Kasvinviljelyn haasteet
    • Typpeä viljelykierron avulla
    • Viherlannoitusnurmien perustaminen, hoito ja päättäminen
    • Kerääjäkasvien onnistunut käyttö
  • Miten rakennan kannattavan viljelykierron? ProAgrian luomukasvituotannon asiantuntija Pasi Hartikainen, esityksen pdf ja katelaskuri-excel (kevätviljakierto) ja katelaskuri-excel (monipuolinen kierto)
  • Viljelijäpuheenvuoro, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus esityksen pdf
  • Keskustelu ja yhteenveto päivästä

 
Rikkakasvien ja tuholaisten hallinta pe 17.3.2023 klo 9-12

Webinaarin tallenne

  • Mekaaninen rikkakasvien hallinta, tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
  • Tuholaisten hallintaa ennakoimalla ja monipuolistamalla viljelyä, erikoistutkija Sari Himanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
  • Keskikesän kesannolla rikat hallintaan ja ravinteet syysviljan hyödyksi, Luomukasvituotannon asiantuntija Tero Tolvanen, ProAgria Itä-Suomi, esityksen pdf
  • Keskustelu ja yhteenveto päivästä

Lisämateriaaleja:
Juolavehnä hallintaan mekaanisin menetelmin -tietokortti

Pelto-ohdake hallintaan mekaanisin menetelmin -tietokortti

Peltovalvatti hallintaan mekaanisin menetelmin-tietokortti

LukeKasKas-palvelu

Webinaarit järjestetään Microsoft Teams -ohjelmalla.
Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Lisätietoja:
Tiina Polo
P. 0504751840, tiina.polo@proagria.fi
ProAgria Itä-Suomi 

Tapahtuman ohjelma (pdf)

Webinaarien järjestäjinä ovat Viljellään viisaasti ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hankkeet.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kasvinsuojelua ja kannattavuutta kasvisten tuotantoon -webinaarisarja helmikuussa 2023

Vihannesten tuotanto avomaalla sisältää haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmen webinaarin sarjassa pureudutaan kasvinsuojelun nykytilaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Kolmannen webinaarin teemana on viljelyn talousasiat ja jaksaminen. Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia vihannesalan näkymistä.

kukkakaali
Kukkakaali. kuva: Elina Nurmi / Luke.

Webinaari 1: Integroitu kasvinsuojelu nyt

To 2.2.2023 klo 13-15

Webinaarin tallenne

13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi  
13.10 Integroitu kasvinsuojelu, IPM, toimii − kokemuksia ja näkökulmia, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi, esityksen pdf
13.30 Kommenttipuheenvuoro: IPM toimii? Luomuvihannesviljelijä Antti Vehnämäki, Ryypän tila, Hauho, IPMWorks havaintomaatila
13.50 LukeKaskas-sovelluksen hyödyntäminen tuhoojaseurannassa, Anne Nissinen, Luke, esityksen pdf
14.15 Keinoja luontaisten vihollisten tukemiseen, Sari Himanen ja Pirjo Kivijärvi, Luke, esityksen pdf
14.45 Loppukeskustelu

Webinaari 2: Kasvinsuojelu tulevaisuudessa

To 9.2.2023 klo 13-15

Webinaarin tallenne

13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi  
13.10 Pajuhake perunan tautien torjunnassa, Marika Rastas, Luke
13.35 Maan mikrobit ja niiden merkitys porkkanan varastotautien hallinnassa, Taina Pennanen ja Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, esityksen pdf
14.00 Uudet rikkakasvit vihannestuotannossa – Pentti Ruuttunen, Luke, esityksen pdf
14.25 Kommenttipuheenvuoro: tulevaisuuden kasvinsuojelumenetelmät, Mika Virtanen, MTK
14.45 Loppukeskustelu

Webinaari 3: Kannattava ja menestyvä vihannestuotanto

Ke 15.2.2023 klo 13-15

Webinaarin tallenne

13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi  
13.10 Maatilan rahat ja johtaminen, Veli-Matti Jalli, ProAgria Länsi-Suomi, esityksen pdf 
13.40 Tuotantokustannukset ja kannattavuus vihannestuotannossa – laskelmista apua talouden hallintaan, Anu Koivisto, Luke, esityksen pdf
14.15 Vihannesyrittäjän jaksaminen jatkuvassa muutoksessa, erityisasiantuntija Riitta Seppälä, MTK-Satakunta ry, esityksen pdf
14.45 Loppukeskustelu

Webinaarit järjestetään Microsoft Teams -ohjelmalla ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Voit tutustua ProAgrian etäpalaveriohjeisiin tästä.

Jos sinulla on kysyttävää etäosallistumiseen liittyen, ota yhteyttä:
Marja Tuononen, marja.tuononen@proagria.fi, p. 040 591 9489.

Webinaarisarjan järjestävät: Kasvis- IPMWorks- ja Muru-hankkeet.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Hiiliviljelyn koetoiminta Suomessa -webinaari 14.12.2022 klo 10-12

Miten kivennäismaiden peltojen maaperään voisi viljelytoimilla kerryttää hiiltä? Millaisia peltokokeita hiiliviljelystä on Suomessa lähiaikoina tehty tai parhaillaan menossa? Millaisia havaintoja peltokokeissa on tehty hiilen kerryttämisestä ja sen tutkimisesta? Webinaarissa tutkijat esittelevät erilaisia hiiliviljelyyn liittyviä peltokokeita ja niiden havaintoja.

webinaari ke 14.12.2022 klo 10-12

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.

Osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Koeruudut, MTT, pelto, vilja
Kuva: Ulla Jauhiainen / Luke

Ohjelma

10.00 Miten muokkaus ja maanparannusaineet voisivat auttaa hiilen kerryttämisessä? (HiiletIn-hanke) tutkimusprofessori, Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

10.15 Miten erikoiskasvien sekaviljelyllä voi lisätä hiilisyötettä? (FutureCrops 2.0 ja BioColour-hankkeet) erikoistutkija, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

10.30 Miten monihyötyisillä regeneratiivisilla viljelytoimenpiteillä voisi kerryttää peltoihin hiiltä ja miten pienen muutoksen voisi mitata? Koetoiminnan haasteet (STN MULTA-hanke) professori, Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto, esityksen pdf

10.45 Hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen nurmilla ja viljoilla (STN-MULTA, CROPLANT-hankkeet) tutkimuskoordinaattori, Layla Höckerstedt, Ilmatieteen laitos, esityksen pdf

11.00 Miten viljelytoimenpiteet vaikuttavat nurmenviljelyn kasvihuonekaasupäästötaseeseen sekä nurmen juuristoon? (JuuriHiili, CarboNurmi ja OrmiNurmi-hankkeet) tutkija, Sanna Kykkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

11.15 Haasteita ja mahdollisuuksia hiiliviljelyn demonstraatiokokeissa maatiloilla  – kokemuksia Viljellään viisasti –hankkeesta, erikoistutkija, Oiva Niemeläinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

11.25 Mitä työkaluja viljelijöille tarjolla hiilen kerryttämisen arviointiin? kehityspäällikkö, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, esityksen pdf

11.40 Kysymyksiä ja keskustelua

12:00 Webinaari päättyy

Webinaarin järjestävät hankkeet: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)-hanke ja Viljellään viisaasti-hanke.

Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 11.12. saakka: riitta.savikko@luke.fi.

Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548.

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Lämpimästi tervetuloa!

tapahtumajärjestäjirn logoja