Maatilaverkoston seuraavat kaksi etäluentoa pidetään maanantaina 15.1.2018 klo 13 alkaen ja aiheina ovat ”Kierrätysravinteiden käyttö” sekä ”Biologinen typensidonta”. Luennot pitää tutkija, MMM Pentti Seuri Lukesta. Etäluennot toteutetaan Lync-järjestelmällä ja ne myös nauhoitetaan, jolloin ne ovat kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla myöhemminkin. Luennot kestävät n. 2 x 45 minuuttia, jonka jälkeen on mahdollisuus keskustella luennon aiheesta.
Lisätietoja: Sakari Raiskiolta (sakari.raiskio@luke.fi, 029 532 6454).
Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala, Vanha opisto, Juhlasali (Mustialantie 104, 31310 Mustiala)
Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Etäosallistuminen: https://hamk.webex.com (valitse tapahtuman nimi ja paina Join).
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tuloksista ja kokemuksista.
Mitä tarkoittaa agroekologinen symbioosi? Mitä hyötyä paikallisesta ruokajärjestelmästä on viljelijälle, kuluttajalle ja ympäristölle?
Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa on kehitetty ravinne- ja energiaomavaraista paikallisen ruokajärjestelmän mallia ja luotu sen toteutumiselle tarvittavat edellytykset. Tervetuloa kuuntelemaan hankkeen tuloksia ja miten paikallisia ruokajärjestelmiä voidaan kehittää. Ilmoittaudu seminaariin sähköpostitse: kari.koppelmaki(a)helsinki.fi (paikkoja rajoitettu määrä).
Keväällä mieli jo palaa päästä pellolle, ja lumien sulamista odotellessa mielessä on monia töiden suunnitteluun liittyviä asioita. Ravinnepiika-hanke järjestää kolme iltapäiväinfoa erilaisista käytännön töihin liittyvistä keskeisistä aiheista. Tule kuuntelemaan ajankohtaista tutkimustietoa:
ke 16.3.2016 klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Lannanlevitys ja lantalogistiikan suunnittelu, Pasi Eskelinen, Savonia AMK
Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta, Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus
Ilm. pe 11.3. mennessä
ke 23.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan happamuus ja kalkituksen merkitys, Helena Soinne, Helsingin yliopisto
Viljavuustutkimus, Kyösti Tiainen, Viljavuuspalvelu Eurofins Oy
Ilm. pe 18.3. mennessä
ke 30.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy – konevalinnat ja töiden suunnittelu, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Peltomaan laatutesti, Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo
Ilm. to 24.3. mennessä
Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen tarvitaan. Kahvitarjoilu.
Ravinnepiika -hanketta toteuttajavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Toteutusaika 1.9.2015–31.3.2018. Rahoitus: Euroopan maaseuturahasto
Paikka: ravintola Myllynkivi, Vihreä Sali, Kivenhakkaajantie 5, Säkylä
Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Tilaisuuden tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja lannan kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia päivän aikana nousseisiin keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin. Yritystorilla voit tutustua alan yrityksiin. Tilaisuuden kohderyhmänä on viljelijät ja tuottajat, lannan ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset, viranomaiset ja muut sidosryhmät.
9.00-9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja yritystoriin tutustuminen
9.30-9.45 Avauspuheenvuoro, Pyhäjärven tila ja kuormitus
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti
9.45-10.15 Tuottajanäkökulma
10.15-11.00 Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
N. N., Varsinais-Suomen ELY-keskus
11.00-11.45 Lounas (omakustanteinen), tutustuminen yritystoriin
11.45-12.30 Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
Erikoistutkija, Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus
12.30-13.00 Lannan hyödyt ja maanparannusvaikutus
Erikoistutkija, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus
13.00-13.45 Kahvi ja tutustuminen yritystoriin
13.45-15.00 Paneelikeskustelu: Mistä ratkaisuja lannan kestävään käyttöön?
Keskustelemassa: Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus, edunvalvojaorganisaation
edustaja, kunnan maaseutuasiamies ja Suomen ympäristökeskus
15.00-15.15 Yhteenveto päivän aiheista
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti
Tilaisuuden järjestää Suomen ympäristökeskuksen Vesiviisas kiertotalous-hanke yhdessä Pyhäjärvi-instituutin, Future Earth Suomen, Ympäristötiedon foorumin ja Ravinnekierrätys, pilaantumisen torjunta ja muuttuva lannoitetalous (QUMARE) -hankkeen kanssa.
Kananlanta on sekä ravinnepitoinen että energiapitoinen raaka-aine biokaasutukseen. Kuva: Marjut Suontausta, Juvan Bioson Oy.
Milloin: maanantaina 7.3. klo 12–16
Missä: Mommolan motellissa (Turuntie 33, Huittinen)
Kenelle: Kaikille siipikarjatuottajille
Mitä: Kartoitetaan siipikarjatiloilla syntyvän lannan hyödyntämisen nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia
Ohjelma:
11:00 Lounas (omakustanteinen)
12:00 Tilaisuuden avaus
12:10 Hankkeen ja nykytilan esittely
13:00 Keskustelut ja kahvitarjoilu
15:00 Keskustelujen yhteenvedot
16:00 Päätös
Ilmoittautumiset helmikuun aikana sähköpostilla siipikarjaliitto@siipi.net
tai puhelimitse 03 438 4737.
Tervetuloa kertomaan kokemuksia siipikarjanlannan hyödyntämisestä, haasteista sekä ideoista!
Keskustelutilaisuuden järjestää TEHOLANTA – siipikarjanlannan käytön tehostamishanke. TEHOLANTA on kaksivuotinen hanke, joka saa tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan ELY-keskukset). Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Työtehoseura TTS. Muita toteuttajatahoja ovat Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus SYKE ja Suomen Siipikarjaliitto ry. Rahoittajina ovat myös: MTK ry, Atria, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Siipikarjasäätiö.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola on valittu Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Eerola ja Sakki-Eerola, jotka palkittiin jo kesällä Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä, voittivat nyt kansainvälisen kilpailun.
Knehtilän tilalla on muun muassa tehostettu lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parannettu maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
– Meille on selvää, että tärkeintä ympäristötyössä on kokonaisvaltaisuus. Niinpä otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on valttikortti tuotteidemme markkinoinnissa, Markus Eerola sanoo.
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 alkaen.
Uusi hanke tähtää maatalouden ympäristöystävällisyyteen. Ravinteita kierrättämällä pyritään kierrättämään lähiluomua ja bioenergiaa.
Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto vuoden 2015 ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi valitun Knehtilän tilan ympärille. Verkoston tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueen toimijoille energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli, joka olisi siirrettävissä muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön.
Ideana on hyödyntää maatilojen toiminnasta syntyviä biomassoja sekä niistä aiheutuvia ravinnevirtoja keskitetysti, paikallisesti ja omavaraisesti. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vahvistetaan maaperän tuottavuutta ja hyvinvointia, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ravinteiden huuhtoutumista Itämereen.
Mahdollisimman moni ravinne hyötykäyttöön
Jatkossa alueen pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin aiotaan käyttää paikallisesta puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Myllyn ja leipomon hävikki hyödynnetään naapuritilan kanojen rehuna. Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa jalostetetaan tulevaisuudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnettäisiin maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Luomutuotteita myydään Knehtilän tilamyymälässä.
Toimintamallia edistetään kesällä alkaneessa Helsingin yliopiston hallinnoimassa Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston agroekologian laitos ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa. Hanke toimii ajalla 2015–2016 ja se on saanut rahoituksen ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän maatila on valittu vuoden ympäristö-ystävällisimmäksi maatilaksi. WWF:n, MTK:n ja SLC:n kuudetta kertaa jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat tänä vuonna voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola.
Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
”Kyllä me toivomme, että maanviljely kannattaa. Olemme lähteneet perinteisestä viljelystä liikkeelle, kehittäneet ja laajentaneet tilan toimintaa. Kehitämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja jaamme tietoutta kuluttajille sekä muille viljelijöille. Uskomme, että yhteiskunta arvostaa tätä työtä. On katsottava vain eteenpäin”, Markus Eerola miettii.
