Avainsana: pölytys

Kategoriat
Toiminta

Uudistavan viljelyn pellonpiennarpäivä Vehviläisen sipulitilalla 29.7.2026 Siilinjärvellä

Tervetuloa oppimaan kuinka lisätä peltojen säänkestävyyttä ja tuottavuutta maan kasvukuntoa parantamalla. Vehviläisen sipulitilan Pekka Vehviläinen tutustuttaa tilan uudistavaan viljelyyn ja agronomi Juuso Joona Maa-akatemiasta opettaa maan kasvukunnon havainnointia ja hoitokeinoja. Pellolla päästään näkemään maaperän hiilipitoisuuden mittauksen demo, jonka toteuttaa Cence Analytics Oy.  Viherlannoituksesta ja sen hyödyistä niin maaperälle kuin luonnon monimuotoisuudelle ja hyötyhyönteisille ovat kertomassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Terhi Suojala-Ahlfors ja Anne Nissinen. Pölytykseen ja pölyttäjäseurantaan perehdyttää MKN Maisemapalvelut / ProAgria Itä-Suomen asiantuntija Emilia Kakkonen. Ohjelmassa myös Vehviläisen Vehreä – viherlannoitus- ja pölyttäjähyönteissiemenseoksen esittely.

Teemoina uudistava viljely, maan kasvukunnon hoito, pellon hiilipitoisuuden mittausdemo sekä viherlannoituksen hyödyt maaperälle ja monimuotoisuudelle.

Aika: ke 29.7.2026 klo 13–17

Paikka: Siilinjärvellä, Vehviläisen sipulitilan pellolla, Vehkasuontie 454, Hamula, Siilinjärvi. Paikka on noin 5 km kantatieltä 77 ja noin 11 km Siilinjärven keskustasta, linkki karttaan

Ohjelmassa

12.40 Aloituskahvia tarjolla ja infopöytiä tutustuttavissa

13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

13.05 Vehviläisen sipulitilan uudistavan viljelyn esittely, Pekka Vehviläinen, Vehviläisen sipulitila

13.20 Maan kasvukunnon havainnointia lapiotestin ja MaRa-kortin äärellä ja uudistavan viljelyn oppeja peltomaan hoitoon, Juuso Joona, Tyynelän tila

13.50 Maaperän hiilipitoisuuden mittauksen demo, Paavo Kajovirta, Cense Analytics -yrityksen mittaustiimi

14.20 Viherlannoituksen ja viljelykierron monipuolistamisen hyötyjä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luonnonvarakeskus

14.30 Vehviläisen Vehreä – viherlannoitus- ja pölyttäjähyönteissiemenseos, Timo Mäkinen, Naturcom

14.40 Kävelykierrokselle viherlannoituspellon ääreen tutustumaan pellon kasveihin, pölyttäjiin, pölyttäjäseurantaan, tuhohyönteisten luontaisiin vihollisiin ja muihin hyötyhyönteisiin. Asiantuntijoina havainnoista kertomassa Anne Nissinen Luonnonvarakeskus ja Emilia Kakkonen MKN Maisemapalvelut / ProAgria Itä-Suomi

Pellonpiennarhavainnointien jälkeen keskusteluja jatketaan kahvitarjoilun ääressä kokouskeskus Innocumissa. (Harjamäenraitti 7, INNOCUM I1-rakennus, Kokoustila Axel). Kokousvieraat pysäköivät maksutta P14-alueelle ja Vieras-tarralla merkityille paikoille P13- ja P3-alueilla.

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Kahvitarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumisia viimeistään 26.7.2026 tämän linkin kautta. Ilmoittautuneille lähetetään tervetuloa-sähköpostiviesti lähempänä tapahtumaa. Myös ilmoittautumatta saa osallistua.

Lisätietoja:

Heikki Inkeroinen, Vehviläisen sipulitila, pehtoori@pekkavehvilainen.fi, puh. 040 415 2562

Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548

Tapahtuman järjestävät seuraavat hankkeet

  • ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille (Luonnonvarakeskus)
  • HYÖTY – Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (Luonnonvarakeskus ja SLF)
  • Kimalaisen silmin (Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi)
  • ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)

Tervetuloa!

tapahtumajärjestäjien ja hankerahoittajan logot
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Vierailu Paula Achrénin puutarhan omenatarhaan 25.8.2026 Salossa

punaisia omenoita ja vihreitä lehtiä omenapuussa

aika: ti 25.8.2026 klo 17-19

paikka: Paula Achrénin Puutarha, Nuottamäentie 80, Angelniemi, Salo

Miten luonnon monimuotoisuus ilmenee omenatarhassa? Miten omenantuotannossa voi edistää luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus voi hyödyttää puutarhatuotantoa? Tapahtumassa päästään kierrokselle omenatarhaan ja kuulemaan omenalajikkeista, omenatarhan ravintoverkoista ja pölyttäjien elinympäristöistä.

Tapahtumassa ovat mukana Paula Achrén Paulan puutarhalta kertomassa tilasta ja tilan monimuotoisuustoimista. Asiantuntijoina tapahtumassa ovat mukana myös Anne Nissinen ja Sakari Raiskio Luonnonvarakeskuksesta sekä Ville Korpelainen Ammattiopisto Liviasta. Tervetuloa tutustumaan omenatarhaan ja kuulemaan ja keskustelemaan luonnon monimuotoisuudesta puutarhatuotannossa!

Ohjelmassa

  • Tervetuloa
  • Tilan esittely, Paula Achrén
  • Paulan puutarhan omenalajikkeiden monimuotoisuus, Paula Achrén
  • Omenatarhan ravintoverkot Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus
  • Pölytys, pölyttäjät ja kukkajatkumo, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus
  • Kierros tilakeskuksen läheisyydessä olevilla viljelyksillä, asiantuntijat mukana

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Tarjoiluiden mitoittamiseksi toivomme ilmoittautumisia tämän linkin kautta viimeistään 18.8.2026. Myös ilmoittautumatta saa osallistua.

Säänmukainen varustus.

Mahdollisuus ostaa tilan tuotteita.

Lisätietoja:

Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548

Paula Achrén, Paulan puutarha, paula@paulanpuutarha.fi, puh. 040 803 4994

Tapahtuman järjestävät Monimuotoisuus osana kestävää kasvintuotantoa (Monikas)-hanke ja Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma) -hanke.

Tervetuloa!

tapahtumajärjestäjien ja hankerahoittajan logot
Kategoriat
Toiminta

Peltopäivä Kirsi ja Sakari Raiskion tilalla 30.6.2026 Jokioisilla

Tervetuloa viettämään inspiroivaa peltopäivää Jokioisille! Päivän aikana otamme selvää, miten pölytyspalvelu auttaa varmistamaan parhaat sadot, kuinka monimuotoisuus lisää tilan muutoskestävyyttä, ja miten monipuolinen viljelykierto toimii käytännön apuna kannattavuuden parantamisessa.

Aika: Tiistai 30.6.2026 klo 13.00–16.00

Paikka: Peto-ojantie 60, Vaulammi, Jokioinen  

Päivän aikana luvassa muun muassa:

  • Monimuotoisuus ja pölytys käytännössä: Tutustutaan pölytyspalveluun ja siirtolavalla oleviin pesiin, joita voidaan siirtää joustavasti tarpeen mukaan. Esillä myös kumina ja hunajakukka.
  • Apilan siemennurmi: Kokemusten vaihtoa apilan siemenviljelystä
  • Uudet lajikkeet siementuotannossa: Esittelyssä monitahoinen ohra Sylvester sekä syysvehnä Kieku.

Päivässä mukana: Boreal, Hunajayhtymä ja Trans Farm.

Tarjoamme kahvit ja kastettavaa!

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Ilmoittautuminen

Tarjoilujen mitoittamista varten pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan tapahtumaan ennakkoon viimeistään 26.6.2026 tämän linkin kautta. Myös ilmoittautumatta saa osallistua.

Peltopäivän järjestävät seuraavat hankkeet:

  • MaKe Häme – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessä (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK)
  • MehiVarma – Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto)
  • ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)

Lisätietoja:

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Mitä huoltovarmuus tarkoittaa maataloudelle Lapissa? -tapahtuma Tervolassa 26.5.2026

Valkoruskea hieho katsoo kameraan vihreällä joenrantalaitumella. Aurinko paistaa. Taustalla joki, metsää, sinistä taivasta.

kuva: Mari Parpala/Simo

Aika: ti 26.5.2026 klo 9.30-16
Paikka: Ammattiopisto Lappia, sali, Kätkävaarantie 69, 95340 Loue (Tervola)
Etäyhteys: teams-etäyhteys alustusten ajaksi klo 9.30-14.15, liity kokoukseen tästä 

Miten Lapissa kehitetään maatalouden huoltovarmuutta? Millainen on nautakarjatalouden, alkuperäisrotujen ja pölytyksen merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna? Mitä kehittämiskohteita olisi pohjoisessa kasvintuotannossa huoltovarmuuden kannalta? Millainen on Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, entä Suomen maataloustuotannon tuotantopanosten saatavuus?

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan huoltovarmuudesta ja Lapin maataloudesta!

Ohjelma

9.00 aamukahvia tarjolla
9.30 Tervetuloa ja alkusanat, Johanna Leppälä, erikoistutkija Luke ja Sakari Raiskio, tutkija, Luke
9.35 Miten Louella kehitetään Lapin maatalouden huoltovarmuutta? Jarmo Saariniemi, toimipaikkapäällikkö, Ammattiopisto Lappia kalvot (pdf)
9.45 Näkökulmia Suomen ja Lapin maatalouden huoltovarmuuteen, Juha Marttila, viljelijä Simo ja MTKn entinen puheenjohtaja
10.00 Alkuperäisrodut huoltovarmuuden näkökulmasta, Juha Kantanen, tutkimusprofessori Luke kalvot (pdf)
10.40  Naudat, nurmet ja maidontuotanto  – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, erikoistutkija Luke kalvot (pdf)
11.10 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille)
12.00 Pölytyksen merkitys huoltovarmuudelle, Anna-Maria Borshagovski, projektipäällikkö Suomen Mehiläishoitajain Liitto kalvot (pdf)
12.20 Pohjoinen kasvintuotanto ja huoltovarmuuden kehittämiskohteita, Johanna Leppälä, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf)
12.40 Tuotantopanosten saatavuus ja Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf)
13.15 Alkuperäisrodut ja artesaanijäätelö– jäätelöyrityksen tarina, Juha Pahtamaa, toimitusjohtaja, Ketomo Food Oy kalvot (pdf)

13.30 Keskustelua maatalouden huoltovarmuudesta Lapissa mentimeter-kooste (pdf)
14.15 Esittelypisteitä ulkona huoltovarmuudesta ja Lappian toiminnasta, mukana mm. Mehtämikko, Lappian lehmät, lampaat, konttipuisto, Arctic Ice Cream Factory
15.40 Loppukahvi sisällä ruokasalissa
16.00 Tapahtuma päättyy

Tapahtuman tallenne

Lisätietoa tapahtuman teemoista

  • Juha Kantasen blogi: Vajoaako kesy nauta uhanalaiseksi eläinlajiksi?
  • Maavara – Maatilojen varautumisen työkalut (Savonia) (materiaalit)
  • Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu (ProAgria Etelä-Pohjanmaa 2023) (pdf)
  • Varautuminen kotona (72 tuntia) –verkkosivu ja esite
  • Maatalousyrittäjän hyvinvointi ja työkyky – Välitä viljelijästä Mela
  • Maanpuolustuskoulutus koulutuskalenteri (hakusanaksi esim. maatil)
  • Kyberopas maatiloille (pdf)
  • Alkutuotannon kyberuhat -opas (pdf)
  • Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit (2021) (pdf)
  • Valkuaisviisas maidontuotanto ja viisas typpikierto nautakarjataloudessa materiaaleja
  • Maidontuotannon resilienssin (muutosjoustavuuden) kehittämiseen tietokortteja, videoita, lean-johtamismenetelmän kalvoja ym. materiaaleja
  • Luken synteesiraportti suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä (2023)(pdf)
  • Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut -hankkeen materiaalit
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025) (pdf)

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä teamsilla. Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan. 

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella vaikka heti, mutta viimeistään 10.5.2026 läsnäosallistujaksi ja 25.5.2026 etäosallistujaksi.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ammattiopisto Lappia, Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto. Mukana järjestämisessä seuraavat hankkeet

  • MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta
  • Lapin ruoka 3 – Lapin avomaan tuotannon kehittäminen
  • ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään
  • Kestävää kasvua paikallisista raaka-aineista – Lappia Living Labs

Louen maalaistori samana päivänä
Louen koulutilan taimi- ja lähiruokapuodissa ja sen pihapiirissä järjestetään tiistaina 26.5. klo 14-18 Maalaistori. Ohjelmassa on koulutilan taimimyyntiä, paikallisten tuottajien tuotemyyntiä, sekä hankkeiden ja elintarvikekonttien esittelyä. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus myydä ja vaihtaa ryvässipulien istukkaita.

Lisätietoja

Tervetuloa!

Järjestäjien ja rahoittajien logot.

Kategoriat
Toiminta

Pölytys -webinaari 8.4.2026

Aika: ke 8.4.2026 klo 9-11
Paikka: teams-etäyhteys, Liity kokoukseen nyt

Millainen on pölytyksen tilanne Suomessa? Miten pölytys vaikuttaa ruokaturvaan? Miltä maalaismaisema näyttää kimalaisen silmin? Miten voi tehdä pölyttäjille keinopesiä? Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan pölytyksestä!

Ohjelma

9.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02  Pölyttäjien tila Suomessa, Juho Paukkunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo kalvot (pdf)
9.30  Pölytys osana ruokaturvaa, Anna-Maria Borshagovski, Suomen Mehiläishoitajain Liitto kalvot (pdf)
9.45  Maatalousmaisema kimalaisen silmin, Inka Nykänen, Savonia-ammattikorkeakoulu kalvot (pdf)
10.10 Kokemuksia pölytyspalveluiden tarjoamisesta, Pertti Harmaala, mehiläistarhaaja kalvot (pdf)
10.25 Pölytys ja keinopesät Reima Leinonen, Lupa- ja valvontavirasto
10.45 Valokuvakampanja maatalousluonnon monimuotoisuudesta: pölyttäjäkuvia, Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf)
10.50 Keskustelua ja kysymyksiä
11.00 Tapahtuma päättyy

Tapahtuman tallenne

Lisätietolähteitä:

Tapahtuma oli kaikille avoin ja ilmainen.

Lisätietoja webinaarista: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548.

Webinaarin järjestivät seuraavat hankkeet:

  • ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille (Luonnonvarakeskus)
  • MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto)
  • Kimalaisin silmin (Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi)

Järjestäjähankkeet ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta.

Tapahtuma on osa ARVO-hankkeen maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvää webinaarisarjaa, jonka kaikki osat löydät https://www.ilmastoviisas.fi/monimuotoisuus/ -sivustolta.

Kiitos tapahtumasta!       

kimalainen puna-apilan kukalla, taustalla vihreää nurmikasvustoa.
Kimalainen puna-apilan kukalla. Kuva: Anne Nissinen / Luke.
Kategoriat
Ajankohtaista

Mehiläiskasveja ja perinnemaisemaa Kallelan luomutilalla Maskussa

 

Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys ihmiskunnalle on tiedossa ja itsensä Albert Einsteinin kerrotaan lausuneen seuraavaa: ”Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta”. Ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi, mutta ruokahuolto joutuisi kyllä koetukselle, sillä kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin. Mehiläispölytyksen arvo luonnolle ja kasveille on liki kymmenkertainen verrattuna siitä saadun hunajasadon arvoon. Pölytyspalvelu lisää viljelykasvien satoa kasvilajista riippuen 20-80%.

Kallelan luomutilalla Maskussa järjestettiin 20.6.2017 mehiläiskasvikävely. Kävelyn järjestivät Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Varsinais-Suomen mehiläishoitajat. Lue lisää tilan toiminnasta ja mehiläisille ruokaa tuottavista kasveista nettijutusta.

Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.
Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.

Kategoriat
Ajankohtaista

Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu

 

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa ja luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat heikkenemässä, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, todetaan IPBES-paneelin arvioinnissa. IPBES-paneeli on luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitusten välinen paneeli.

Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus..
Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvien pölyttäjistä on ihmiselle hyötyä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.

Sukupuutto uhkaa monia pölyttäjiä

Merkittävimpiä pölyttäjien runsauteen, monimuotoisuuteen ja terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.

Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi voitu tehdä. Alueellisten arviointien mukaan mesipistiäisistä ja perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.

Mikä avuksi?

Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja.

Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.

Lue lisää Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 17.3.2016: Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu

IPBES (2016). Summary for policymakers of the thematic assessment on
pollinators, pollination and food production.