Tervetuloa viettämään inspiroivaa peltopäivää Jokioisille! Päivän aikana otamme selvää, miten pölytyspalvelu auttaa varmistamaan parhaat sadot, kuinka monimuotoisuus lisää tilan muutoskestävyyttä, ja miten monipuolinen viljelykierto toimii käytännön apuna kannattavuuden parantamisessa.
Aika: Tiistai 30.6.2026 klo 13.00–16.00
Paikka: Peto-ojantie 60, Vaulammi, Jokioinen
Päivän aikana luvassa muun muassa:
Monimuotoisuus ja pölytys käytännössä: Tutustutaan pölytyspalveluun ja siirtolavalla oleviin pesiin, joita voidaan siirtää joustavasti tarpeen mukaan. Esillä myös kumina ja hunajakukka.
Uudet lajikkeet siementuotannossa: Esittelyssä monitahoinen ohra Sylvester sekä syysvehnä Kieku.
Päivässä mukana: Boreal, Hunajayhtymä ja Trans Farm.
Tarjoamme kahvit ja kastettavaa!
Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.
Ilmoittautuminen
Tarjoilujen mitoittamista varten pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan tapahtumaan ennakkoon viimeistään 26.6.2026 tämän linkin kautta. Myös ilmoittautumatta saa osallistua.
Peltopäivän järjestävät seuraavat hankkeet:
MaKe Häme – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessä (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK)
MehiVarma – Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto)
ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)
Aika: ti 26.5.2026 klo 9.30-16 Paikka: Ammattiopisto Lappia, sali, Kätkävaarantie 69, 95340 Loue (Tervola) Etäyhteys: teams-etäyhteys alustusten ajaksi klo 9.30-14.15, liity kokoukseen tästä
Miten Lapissa kehitetään maatalouden huoltovarmuutta? Millainen on nautakarjatalouden, alkuperäisrotujen ja pölytyksen merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna? Mitä kehittämiskohteita olisi pohjoisessa kasvintuotannossa huoltovarmuuden kannalta? Millainen on Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, entä Suomen maataloustuotannon tuotantopanosten saatavuus?
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan huoltovarmuudesta ja Lapin maataloudesta!
Ohjelma
9.00 aamukahvia tarjolla 9.30 Tervetuloa ja alkusanat, Johanna Leppälä, erikoistutkija Luke ja Sakari Raiskio, tutkija, Luke 9.35 Miten Louella kehitetään Lapin maatalouden huoltovarmuutta? Jarmo Saariniemi, toimipaikkapäällikkö, Ammattiopisto Lappia kalvot (pdf) 9.45 Näkökulmia Suomen ja Lapin maatalouden huoltovarmuuteen, Juha Marttila, viljelijä Simo ja MTKn entinen puheenjohtaja 10.00 Alkuperäisrodut huoltovarmuuden näkökulmasta, Juha Kantanen, tutkimusprofessori Luke kalvot (pdf) 10.40 Naudat, nurmet ja maidontuotanto – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, erikoistutkija Luke kalvot (pdf) 11.10 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 12.00 Pölytyksen merkitys huoltovarmuudelle, Anna-Maria Borshagovski, projektipäällikkö Suomen Mehiläishoitajain Liitto kalvot (pdf) 12.20 Pohjoinen kasvintuotanto ja huoltovarmuuden kehittämiskohteita, Johanna Leppälä, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf) 12.40 Tuotantopanosten saatavuus ja Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf) 13.15 Alkuperäisrodut ja artesaanijäätelö– jäätelöyrityksen tarina, Juha Pahtamaa, toimitusjohtaja, Ketomo Food Oy kalvot (pdf)
13.30 Keskustelua maatalouden huoltovarmuudesta Lapissa mentimeter-kooste (pdf) 14.15 Esittelypisteitä ulkona huoltovarmuudesta ja Lappian toiminnasta, mukana mm. Mehtämikko, Lappian lehmät, lampaat, konttipuisto, Arctic Ice Cream Factory 15.40 Loppukahvi sisällä ruokasalissa 16.00 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä teamsilla. Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.
Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella vaikka heti, mutta viimeistään 10.5.2026 läsnäosallistujaksi ja 25.5.2026 etäosallistujaksi.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ammattiopisto Lappia, Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto. Mukana järjestämisessä seuraavat hankkeet
MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta
Lapin ruoka 3 – Lapin avomaan tuotannon kehittäminen
ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään
Louen maalaistori samana päivänä Louen koulutilan taimi- ja lähiruokapuodissa ja sen pihapiirissä järjestetään tiistaina 26.5. klo 14-18 Maalaistori. Ohjelmassa on koulutilan taimimyyntiä, paikallisten tuottajien tuotemyyntiä, sekä hankkeiden ja elintarvikekonttien esittelyä. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus myydä ja vaihtaa ryvässipulien istukkaita.
Millainen on pölytyksen tilanne Suomessa? Miten pölytys vaikuttaa ruokaturvaan? Miltä maalaismaisema näyttää kimalaisen silmin? Miten voi tehdä pölyttäjille keinopesiä? Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan pölytyksestä!
Ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.02 Pölyttäjien tila Suomessa, Juho Paukkunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo kalvot (pdf) 9.30 Pölytys osana ruokaturvaa, Anna-Maria Borshagovski, Suomen Mehiläishoitajain Liitto kalvot (pdf) 9.45 Maatalousmaisema kimalaisen silmin, Inka Nykänen, Savonia-ammattikorkeakoulu kalvot (pdf) 10.10 Kokemuksia pölytyspalveluiden tarjoamisesta, Pertti Harmaala, mehiläistarhaaja kalvot (pdf) 10.25 Pölytys ja keinopesät Reima Leinonen, Lupa- ja valvontavirasto 10.45 Valokuvakampanja maatalousluonnon monimuotoisuudesta: pölyttäjäkuvia, Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 10.50 Keskustelua ja kysymyksiä 11.00 Tapahtuma päättyy
Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys ihmiskunnalle on tiedossa ja itsensä Albert Einsteinin kerrotaan lausuneen seuraavaa: ”Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta”. Ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi, mutta ruokahuolto joutuisi kyllä koetukselle, sillä kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin. Mehiläispölytyksen arvo luonnolle ja kasveille on liki kymmenkertainen verrattuna siitä saadun hunajasadon arvoon. Pölytyspalvelu lisää viljelykasvien satoa kasvilajista riippuen 20-80%.
Kallelan luomutilalla Maskussa järjestettiin 20.6.2017 mehiläiskasvikävely. Kävelyn järjestivät Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Varsinais-Suomen mehiläishoitajat. Lue lisää tilan toiminnasta ja mehiläisille ruokaa tuottavista kasveista nettijutusta.
Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.
Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa ja luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat heikkenemässä, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, todetaan IPBES-paneelin arvioinnissa. IPBES-paneeli on luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitusten välinen paneeli.
Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus.
Kasvien pölyttäjistä on ihmiselle hyötyä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.
Sukupuutto uhkaa monia pölyttäjiä
Merkittävimpiä pölyttäjien runsauteen, monimuotoisuuteen ja terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.
Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi voitu tehdä. Alueellisten arviointien mukaan mesipistiäisistä ja perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.
Mikä avuksi?
Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja.
Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.
