Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Papuja naudoille-webinaari 23.11.2023

Yksivuotisten palkokasvien (herneen ja härkäpavun) käyttö nautojen ruokinnassa kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten hernettä ja härkäpapua voi käyttää nautojen rehuna, kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna. Millaisia hyötyjä palkokasvien käytöllä voi saada, millaisia haasteita näissä rehuissa on ja millaisia ratkaisukeinoja haasteisiin on. 
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.  

Aika: torstai 23.11.2023 klo 13-15.30
Paikka: etänä Teamsilla, liity mukaan tästä linkistä!

Tapahtuman tallenne.

Ohjelma
13.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf)
13.05  Johdanto: miksi ja miten palkokasveja naudoille, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
13.30  Härkäpapu ja herne kokoviljasäilörehuna, Paula Rissanen, Helsingin yliopisto kalvot (pdf)
13.55  Härkäpapu ja herne väkirehuna, Olli Pitkänen, Helsingin yliopisto kalvot (pdf)
14.20  Murskesäilöntä haastaa kuivauksen papujen ja herneiden varastoinnissa rehukäyttöön, Liisa Keto, Luke kalvot (pdf)
14.45  Viljelijäpuheenvuoro, Pellervo Kässi, Kuukkajärven maito, Uurainen
15.10  Rehutaulukkokuulumisia, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf)
15.25  Yhteenveto, Anna-Katri Laakkonen, ProAgria Itä-Suomi
15.30  Tapahtuma päättyy  

Ilmoittautuminen: viimeistään 21.11.2023 tämän linkin kautta!
Ilmoittautuneille lähetetään etukäteen osallistumislinkki sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin (kalvot, tallenne). Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustukset nauhoitetaan ja ne tulevat myöhemmin saataville Luonnonvarakeskuksen YouTubeen ja järjestäjähankkeiden nettisivuille.  

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.  

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke ja Resilience for Dairy -hanke sekä ProAgria Itä-Suomen Mainio Maitotila -hanke ja Helsingin yliopiston vetämä Leg4Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä -hanke.  

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

   
Image
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tietokortti: Resilientti ruokajärjestelmä

Ruoka on yksi perustarpeistamme. Ruokajärjestelmä on väistämättä muutosten edessä, jotta voimme turvata ruokahuollon niin Suomessa kuin globaalisti ja samalla vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Monimutkaisen ruokajärjestelmän ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan tehdä viisaita päätöksiä ja sopeutua muutoksiin. Resilienssi tarkoittaa kyvykkyyttä sietää erilaisia häiriöitä ja sopeutua niihin, mutta myös tarvittaessa muuttumaan toiseen tilaan. Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssin vahvistaminen on tärkeää ilmaston ja maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa. Tietokortti: Resilientti ruokajärjestelmä

kuva tietokortista
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Nähdään kesän tapahtumissa!

lehmiä laitumella
kuva: Janne Lehtinen / Luke

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – hankkeen väki on kesän mittaan mukana eri tapahtumissa: 

  • 5.-8.7.2023 OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa lisätietoja
  • 11.8.2023 Seosviljelyllä viljelyvarmuutta -pellonpiennarpäivässä Mustialassa. Päivän aikana pääsee tutustumaan viljelyvarmuuden, ravinneomavaraisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen sekaviljelyn avulla. lisätietoja
  • 17.-19.8.2023 Lepaan puutarhanäyttelyssä, olemme mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla lisätietoja

Lisätietoja: 
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Muutosjoustava ruokajärjestelmä webinaari 22.3. klo 13-15.30


Muutosjoustava ruokajärjestelmä – kohti kestävämpää tulevaisuutta

Webinaarin materiaalit löytyvät täältä.  


Webinaari 22.3.2022 klo 13–15.30


Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota. 


Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.  

Ohjelma
13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus
13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista,
          tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus
15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo
15:10 Keskustelua ja kysymyksiä
15:30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen ruokajärjestelmän resilienssi, kyselyn toinen kierros

Kuva: Karoliina Rimhanen / Luke

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. Ensimmäisen kierroksen tulosanti on nyt koottu ja sen tuloksia tarkennetaan tällä toisen kierroksen tiiviillä kyselyllä. Löydät linkin tiiviiseen tulosraporttiin kyselystä.

Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 15 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Henkilötietojen ja vastausten käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) ja kansallisen tietosuojalain (TSL 1050/2018) määräyksiä. Kyselyn tietosuojailmoitus: www.luke.fi/projektit/covid-osahankkeet-deforfo


Toisen kierroksen kyselyyn pääset alla olevasta linkistä. Kyselyyn on mahdollisuus vastata 30.6.2021 saakka. Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän resilienssin kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä.

Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!

Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi

Osallistumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/R/B894CF8C3F15BD80

Tutkimusterveisin, 
Pasi Rikkonen
DEFORFO akatemiahankkeen johtaja
Luonnonvarakeskus (Luke)

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla

 

 
 
Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Mitä ilmastonmuutos tekee maailman viljapelloille? Lyhyesti sanottuna, tuo rajua kuivuutta ja nostaa ilman hiilidioksidipitoisuuden historiallisen korkeaksi.
 

 

Nyt tutkijayhteisöissä paneudutaan kiivaasti ilmiöön nimeltä resilienssi eli joustavuus tai kestokyky, jonka turvin kasvit voivat selviytyä ja tuottaa satoa huonoissakin olosuhteissa. Tutkimusprofessori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta tutkii viljojen perinnöllistä sopeutumiskykyä.Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla.

 

 
 

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.
Vehnä. kuva: Riitta Savikko.