Kategoriat
Ajankohtaista

Viljelyn monipuolistamisen hyödyt viljelijälle ja ympäristölle -webinaari ti 8.12.2020 klo 14-15.30


Viljelyn monipuolistamisesta voi olla hyötyä sekä viljelijälle että
ympäristölle niin sadontuoton kuin maaperän mikrobiston ja viljely-
ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen
webinaarissa tarkasteltiin viljelyn monipuolistamisen
mahdollisuuksia ja haasteita. Webinaarissa kuultiin tuoretta tietoa
vaihtoehdoista monipuolistaa viljelyä sekä peltomaan mikrobiomin
tutkimuksesta. 

Webinaaritallenne

Ohjelma:
Marjo Keskitalo: Kasvintuotannon monipuolistamisen monet keinot ja hyödyt
Kaija Hakala: Mitä, miten ja miksi kannattaa monipuolistaa
Janne Kaseva: Vastemonimuotoisuus on asian ytimessä
Sannakajsa Velmala: Peltomaan mikrobiomin ja hiilen pysyvyyden
tutkimusta koko maan kattavasti
Sari Himanen: Tukea ekosysteemipalveluille monipuolisella viljelyllä 

Webinaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen 
Diversifying production systems for resilience (Diveraction) -hanke
ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke.

Lisätietoja:
Sari Himanen, sari.himanen(at)luke.fi, puh. 029 532 6132
logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Animaatio: Monipuolisesti hyödyllinen nurmi

 

Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.

 

Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

  • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
  • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
  • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
  • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm

Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.
OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ekosysteemipalvelut maatiloilla -opas TEHO Plus -hankkeelta

kuva: Ville Heimala/TEHO Plus-hanke
kuva: Ville Heimala/TEHO Plus-hanke

Ekosysteemipalvelut maatiloilla -opas havainnollistaa, mitä ekosysteemipalvelut käytännössä ovat ja miten ne hyödyttävät viljelijöitä. Viljelijä voi toimillaan vaikuttaa joko kielteisesti tai myönteisesti ekosysteemipalveluihin. Luonnon monimuotoisuus on perusta ekosysteemipalveluille ja viljelyn yksipuolisuus on riski ekosysteemipalveluiden toimivuudelle. Oppaaseen on haastateltu kolmea viljelijää, jotka kertovat, mitä ekosysteemipalveluja he ovat tilallaan tunnistaneet. TEHO Plus-hankkeen tuottaman oppaan löydät hankkeen julkaisusarja -sivuilta.