Avainsana: maatalous

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma 30.10.2024

Tehdään turvepelloille kestävä tulevaisuus!

Aika: keskiviikko 30.10.2024 klo 9.30–16
Paikka: Kampustalo, Seinäjokisali, Kalevankatu 35, Seinäjoki

Etäyhteys: https://youtube.com/live/AS583PfuhN4?feature=share (tallenne katsottavissa 14.11.2024 asti)

Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.

Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.

Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut
• Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä.
• Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille.
• Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti.
• Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.

Kalvot ja tallenne

Tilaisuuden YouTube-lähetyksessä ilmeni pätkimistä, josta suuret pahoittelut. Tämän vuoksi tallenne on katsottavissa vielä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen tästä linkistä. 
Tallennesivulta löytyy esitysten aikaleimat, joita klikkaamalla pääsee suoraan ko. esityksiin.

Aamupäivän kalvot

Iltapäivän kalvot

Järjestäjätahojen esittelydiat (striimissä lounastauolla)

ARMI-hankkeen toimintasuositukset

OHJELMA
Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva
Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)

9.30–10.00 Aamukahvit

10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia)
10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta
10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke)
10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat
päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke)
10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke)
11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke)
11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke)
11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)

11.45–12.50 Omakustanteinen lounas
Kampustalon ravintola, Ravintola Raitti (Frami B, Kampusranta 9b) tai Ravintola Marttilan Talli, yläkerta (Puskantie 38)

Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus
Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)

13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä
13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke)
13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille?
Tuuli Orasmaa (MMM)
14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK)
14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke)
14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä
14.45–15.00 Kahvitauko
15.00 Paneelikeskustelu
Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus?
Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan
sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää?
Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke)
Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK)
15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM)
15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)

Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö,
puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi

Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.

Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely
Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81

Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja edistetään jatkossakin Hiilestä kiinni -yhteisössä. Tilaa yhteisön uutiskirje tästä linkistä. 
Jos yhteisön toiminta kiinnostaa, niin kerrothan yhteystietosi, ideasi ja toiveesi tällä lomakkeella. 

Tervetuloa mukaan!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto Lounais-Suomessa -tapahtuma 20.3.2024 Piikkiössä

Aika: keskiviikko 20.3.2024 klo 9.30–14.30
Paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden kestävästä avomaanvihannesten tuotannosta Lounais-Suomessa. Mitkä ovat tuotannon vahvuudet ja haasteet alueella? Tarjoaako kasvisten kasvava kysyntä uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Miten viljelymenetelmät muuttuvat? Mahdollistaako ilmastonmuutos uusien kasvilajien viljelyn? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten vihannestuotantoa tulisi alueella kehittää.

Ohjelma:

9.30 Aamukahvi
10.00 Päivän avaus, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.05 Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto, Terhi Suojala-Ahlfors, Luonnonvarakeskus
10.10 Peltorobottien mahdollisuudet vihannesviljelyssä –
Peltorobo-hankkeen kokemukset kesältä 2023, asiantuntija Eerikki Kaila, Työtehoseura, kalvot (pdf)
10.40 Vihannestuotannon vahvuudet ja haasteet Lounais-Suomessa (keskustelua)
11.40 Lounas
12.40 Viljelijäpuheenvuoro: Lean vihannesviljelijän toimintastrategiana, Lauri Niittynen, Kallelan tila, Perniö
13.00 Kohti tulevaisuutta – vihannestuotannon näkymät Lounais-Suomessa
14.00 Kahvi
14.15 Kommenttipuheenvuoro, viljelyasiantuntija Riikka Nykänen, Apetit Ruoka Oy
14.30 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa: vihannestuotantoon liittyviä Luonnonvarakeskuksen raportteja ja tietokortteja

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja Vesistä Virtaa -hankkeet.

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.

Tulo-ohjeet ja kartta: Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta

Ilmoittautuminen viimeistään 14.3. tästä linkistä!

Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousteemapäiviä koululaisille Pielavedellä 19.-20.12.2023

Pielaveden yhtenäiskoululla vietettiin maatalousteemapäiviä joulua edeltävällä viikolla. Tiistaina 19.12. maatalouteen tutustuttiin koululla työpajoissa. Keskiviikkona suunnattiin tutustumaan maatalouteen Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteeseen sekä maitotiloille. Oppilaat olivat saaneet valita teemapäivien ohjelmaa monesta vaihtoehdosta ja maatalousteema oli ollut suosituimpien joukossa.

Työpajapäivä alkoi yhteisellä aloitustunnilla, jossa kerrottiin teemapäivien ohjelmasta ja työpajavetäjät esittäytyivät ja kertoivat omasta koulutustaustastaan ja työstään. Oppilaat pääsivät kuulemaan myös Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuammattiin ry:n toiminnasta. Työpajojen teemat ja vetäjät olivat

  • viljat, vetäjänä Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta
  • lehmän elämä ja maidontuotanto, vetäjänä Mira Haapalainen Luonnonvarakeskuksesta
  • maatalousluonnon monimuotoisuus, vetäjänä Kukka Koskinen Maa- ja kotitalousnaisista
  • unelmien maatila, vetäjänä Hertta Mikkonen ProAgria Itä-Suomesta

Keskiviikkona tutustuttiin Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikkaan. Johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoi Halolassa tehtävästä tutkimuksesta. Tutustumiskierroksella päästiin piipahtamaan tutkimusnavetalla, lysimetrikentällä ja koepuimalalla. Eväiden syönnin jälkeen suunnattiin maitotiloille. Koululaiset pääsivät tutustumaan maatilan toimintaan ja eläimiin Pasi ja Laura Kolehmaisen maitotilalla ja Jauhiaisten maitotilalla.

Kiitos paljon päivistä oppilaille, opettajille, Halolan väelle ja vierailumaatiloille!

Maatalousteemapäivät järjestettiin Maaseutuammattiin ry:n ja Luonnonvarakeskuksen ARMI– ja MURU-hankkeiden yhteistyönä.

Viljapajassa tutustuttiin Suomen peltojen yleisimpiin viljoihin, kylvettiin herneitä versokasvatukseen ja tehtiin mittaustehtäviä. Kuvat: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
Maatalousalan tutkimukseen tutustuttiin Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikassa. Kuvat: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

teksti: Mira Haapalainen/Luke, Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry ja Riitta Savikko/Luke

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousteemapäivät Joroisissa 3.10. ja 5.10.2023

Joroisten yhtenäiskoulun 4- ja 7-luokkalaisilla monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana oli ruoka. Tiistaina 3.10.2023 ohjelmassa oli viljelykasvi-, maaperä-, lehmä-, ilmasto- ja istutustyöpajat. Lisäksi 7-luokkalaiset vierailivat joko Tuomaan Highland -tilalla, Kolmalan tilalla tai SuhosFarmi Oy:llä. Torstaina ohjelma jatkui 4-luokkalaisten maatilavierailulla. Tilaan tutustumisen lisäksi nelosluokkalaiset pääsivät kokeilemaan lypsämistä sekä testaamaan polkutraktoreiden kiihtyvyyttä. Kiitos, kun saimme vierailla!

Monialaisen oppimiskokonaisuuden teemapäiviä järjestivät yhteistyössä Maaseutuammattiin ry ja Luonnonvarakeskus ARMI- ja MURU -hankkeet.

kuvia lehmätyöpajan annista

Kuvissa Luonnonvarakeskuksen tutkijan Mira Haapalaisen vetämän lehmätyöpajan antia. Kuvat: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

kuvia koululaisten maatilavierailuilta

7C pääsi vierailulle Tuomaan Highland-tilalle ja tilan isäntä kertoi ylämaankarjan elämästä ja hoidosta. Kolmalan tilalla päästiin rapsuttamaan emolehmiä. Kuvat: Riitta Savikko/Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.

Tekstit: Riitta Savikko/Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisas maatilayritys – suuri ilmastokeskustelu Helsingin Säätytalolla 29.11.

Ilmastoviisas maatilayritys on hyvin hoidettu kokonaisuus. Haluammekin tuoda esille sen ilmastotyön, jota tiloilla konkreettisesti tehdään. 

Seuraa suurta ilmastokeskustelua Säätytalolta suorana lähetyksenä: Ilmastoviisas maatilayritys – suuri ilmastokeskustelu
perjantaina 29.11.2019 klo 9.00-12.00

Tapahtuman tallenne on mahdollista katsoa myös tilaisuuden jälkeen ProAgrian YouTube-kanavalta.

Keskustele Twitterissä: #ilmastoviisas

Mielenkiintoisissa ja särmikkäissä keskusteluteemoissa on mukana alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja maatilayrittäjiä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira.

Ohjelmassa

Painotammeko ja keskustelemmeko Suomessa oikeista ja vaikuttavista ilmastoteoista
Kaisa Karttunen, tutkija, e2 Tutkimus
Jari Liski, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos
Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori emerita, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Luonnonvarakeskus
Markus Eerola, Knehtilän tila, Hyvinkää

Podemmeko ruokahäpeää? 
Hanna Tuomisto, apulaisprofessori, kestävät ruokajärjestelmät, Helsingin yliopisto
Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, kestävä ruoantuotanto ja kulutus, ympäristöjalanjäljet, ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruokahävikki, Luonnonvarakeskus
Aarne Schildt, Bosgårdin kartano, Porvoo
Maarit Kari, johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto

Märehtijä, loistava proteiinin jalostaja
Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, nurmenviljelyn ympäristövaikutukset, Luonnonvarakeskus
Maijaliisa Erkkola, yliopistolehtori, ravitsemustiede, Helsingin yliopisto
Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, Korkiakosken tila, Jalasjärvi

Suhteellisuutta, kiitos
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kristiina Regina, tutkimusprofessori, kasvihuonekaasupäästöt maataloudessa, Luonnonvarakeskus
Juuso Joona, viljelijä, tutkija, Tyynelän tila Joutseno
Sari Peltonen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto

Tilaisuudessa julkistetaan samalla ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä TietoTuottamaan -julkaisusarjassa ilmestyvä Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, johon on koottu maatilojen jo käytössä olevia keinoja ja uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan toteuttaneeseen kumppanuusverkostoon kuuluvat: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto, Valio Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Baltic Sea Action Group, Faba osuuskunta, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisas maatilayritys -kirja on julkaistu

Ilmastoviisas maatilayritys -kirja kokoaa yhteen alan tuoreinta tutkimustietoa ja kuvaa käytännöllisiä tilatason ratkaisuja. Siinä käsitellään laajasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhdetta sekä ilmastoviisasta peltoviljelyä ja kotieläintuotantoa unohtamatta energiankäyttöä, metsien merkitystä ja ruoan ilmastovaikutuksia.

Kirja julkaistaan osana ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -kirjasarjaa. Kirjoittajina on kattava joukko Suomen johtavia tutkijoita ja alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta, ProAgriasta, MTK:sta, Valiolta, BSAG:sta, SYKE:stä, Ilmatieteen laitokselta ja Fabasta. Kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Terveisiä IlmastoAreenasta 23.-24.8.2019 Iissä!

IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.

Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.

Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Palkokasveista on moneksi!

Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset  ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista.
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

IlmastoTorin teltalla oli tarjolla

Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.

Luonnonvarakeskuksen infopiste IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.

Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!

Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa mukaan Agrometsätalousseminaariin 12.9.2019

Agrometsätalousseminaari torstaina 12.9.2019 klo 9 – 16 Livian ammattiopistolla, Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.

Mukana muun muassa pitkän linjan viljelijä, neuvoja ja maaperätieteilijä Stephen Briggs Iso-Britanniasta, tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta, vanhempi tutkija Michael den Herder, AFINEt-projekti/Euroopan metsäinstituutti sekä arboristi Tiina Hopeakoski.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.9.2019, ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/D8F82B1EB2E48AD2

Kategoriat
Ajankohtaista

Mistä maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat?

Infograafi selventää Suomen tilannetta maataloudesta lähtöisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kokoluokista ja lähteistä vuonna 2017. Kuvassa mukana kolme sektoria, maatalous, energia sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

Maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017.
Tietojen lähde: Tilastokeskus 2019. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018.
Piirros: Ville Heimala.

Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Climate Change and Land -raportin yhteenvedon torstaina 8.8.2019. Climate Change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.

IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.

Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.

Luonnonvarakeskuksen ja Ympäristöministeriön tiedote: IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Kuvan lähde: Luonnonvarakeskus ja Ympäristöministeriö, https://www.luke.fi/IPCC/