Maaseutuparlamentti 2024 -tapahtumassa järjestetty Ilmastoviisas ja muutosjoustava maaseutu –työpaja kokosi maaseudun toimijat yhteen pohtimaan, kuinka maaseudulla voidaan vastata ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten haasteiden, kuten Venäjän hyökkäyssodan, tuomiin uusiin olosuhteisiin. Maaseudun muutosjoustavuus, eli resilienssi, on nyt tärkeämpää kuin koskaan – erityisesti Itä-Suomen alueella, joka kohtaa taloudellisia haasteita, väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt. 

Työpaja tarjosi mahdollisuuden tunnistaa taitoja ja toimenpiteitä, jotka tukevat maaseudun kestävää kehitystä ja muutosjoustavuutta. Alustajina toimivat Karoliina Rimhanen ja Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta, jotka valottivat ilmastoviisaan ruokajärjestelmän kehitys- ja sopeutumistarpeita Itä-Suomen erityispiirteet huomioiden. Esitellyt valtakunnallisen MURU-tiedonvälityshankkeen vuosina 2022–2024 ympäri Suomea toteuttamien työpajojen tulokset toivat työpajan keskusteluihin laajasti niin viljelijöiden kuin muiden maaseudun toimijoiden ajatuksia tulevaisuudesta. 

Biologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat huomioitava 

Maatalouden merkitys ulottuu laajalle yhteiskunnan alueille – talouteen, ympäristöön, alueelliseen elinvoimaan ja sosiaalisiin rakenteisiin. Kestävä kehitys edellyttää, että kaikki nämä ulottuvuudet otetaan huomioon, sillä maatalouden toimintaympäristöön vaikuttavat niin paikalliset kuin globaalitkin tekijät. Väestörakenteen muutokset, maankäyttö ja yhteisöllinen toiminta muokkaavat maaseudun mahdollisuuksia, kun taas geopoliittiset vaikutteet luovat painetta sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Koko ruokaketjun, viljelijöistä kauppaan ja kuluttajiin, on sopeuduttava jatkuviin muutoksiin.  

Monialainen ja alueellisiin vahvuuksiin perustuva yrittäjyys tukee muutosjoustavuutta 

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sääolosuhteiden muutokset ja kasvavat kustannuspaineet lisäävät viljelijöiden arjen haasteita. Itä-Suomessa monialainen yrittäjyys, joka voi sisältää esimerkiksi metsätaloutta, elintarvikejalostusta ja/tai maaseutumatkailua, nähdään keinona vahvistaa tilojen taloudellista kantokykyä. Toisaalta myös erikoistuminen esimerkiksi luomuun luo polun tuottaa yritykselle lisäarvoa ja voi parantaa muutoskestävyyttä. Alueellisiin vahvuuksiin perustuva monialainen toiminta voi parantaa paitsi tilojen taloudellista kestävyyttä niin myös auttaa maaseutuelinkeinoa ja maaseutuyhteisöjä sopeutumaan tehokkaammin erinäisiin muutoksiin.  

Viljelijöiden välinen yhteistyö voi olla myös tärkeä alueellinen voimavara vahvistaen tiedonvaihtoa ja resurssien jakamista, ja samalla tuoden vertaistukea ja käytännön ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Kun maaseutuyrittäjien ja paikallisyhteisöjen kokemus ja maaseudulla toimivien hanketoimijoiden, neuvonnan asiantuntijoiden ja tutkijoiden asiantuntemus kohtaavat, voidaan usein tunnistaa uusia näkökulmia ja löytää paikallisia, kestäviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan maaseudun resilienssiä.  

Maaseudun toimijoiden toiveet maatalouden tulevaisuudesta 

MURU-hankkeen aikana järjestettyjen työpajojen keskustelut tiivistyivät neljään tärkeään toiveeseen. 1) Arvostuksen lisääminen: Viljelijät kokevat, että heidän työtään tulisi arvostaa enemmän. Tämä arvostus voisi parantaa alan vetovoimaa ja tukea viljelijöiden hyvinvointia, 2) Taloudellinen kannattavuus: Maatalouden kannattavuus on kriittinen kysymys. Viljelijät toivovat kehitystoimia, jotka auttavat turvaamaan heidän toimeentulonsa muuttuvassa markkinatilanteessa, 3) Tiedon lisääminen riskeistä ja uusista mahdollisuuksista: Viljelijät tarvitsevat ajantasaista tietoa, joka auttaa heitä ennakoimaan riskejä, kuten ilmastoon liittyviä haasteita, ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tuotteiden jalostuksessa ja markkinoinnissa, 4) Tukea sopeutumiseen yhteistyön avulla: Yhteistyö tutkimuksen, neuvonnan ja muiden viljelijöiden kanssa koetaan keskeiseksi keinoksi parantaa muutosjoustavuutta. Yhteistyöhankkeet voivat tuoda viljelijöille arvokasta tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja paikallisiin haasteisiin. 

Tukea kestävän ja kannattavan maatalouden kehittymiseen 

Muru-hankkeen työpajojen keskusteluissa tunnistettiin myös konkreettisia keinoja, joilla edellä mainittuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Alla on neljä tärkeintä ehdotusta (kuva 1): 

1. Kansalaisten tietoisuuden parantaminen ruoantuotannosta: Kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä kertominen voi auttaa nostamaan alan arvostusta. Yhteistyötä voidaan tehdä median ja koulujen kanssa, esimerkiksi sosiaalisen median kampanjoilla ja maatilavierailuilla, jotka tuovat esille viljelijöiden arkea ja kotimaisen tuotannon ympäristövaikutuksia. 

2. Tilojen kehittämisen tukeminen: Maatiloille tarvitaan taloudellista vakautta ja investointimahdollisuuksia. Tukemalla investointeja sekä digitalisaatiota ja teknologian käyttöä voidaan parantaa tilojen kannattavuutta ja tehokkuutta. Konkreettinen talous- ja verosuunnittelutuki auttaa viljelijöitä hallitsemaan tuotantokustannuksia ja epävarmuustekijöitä. 

3. Tietoa ilmastoviisaista käytännöistä: Ilmastoviisaat käytännöt ovat keskeinen osa kestävää viljelyä. Käytännönläheinen koulutus ja tutkimusyhteistyö auttaa viljelijöitä kehittämään osaamistaan esimerkiksi maaperän hoidossa, monimuotoistamisessa, vedenhallinnassa ja kiertotaloudessa. 

4. Yhteistyön edistäminen: Yhteistyö on avain resurssien tehokkaaseen käyttöön, kustannusten hallintaan ja tiedonvaihtoon. Naapuritilojen yhteistyö koneiden ja työvoiman jakamisessa voi vähentää kuluja, ja kuluttajien osallistaminen esimerkiksi suoramyynnin kautta voi lisätä kotimaisten tuotteiden kysyntää. 

Kuva 1. Maaseudun toimijoiden toiveita ja ratkaisuja toivottuun tulevaisuuteen 

Monialaisuus ja yhteistyökyky korostuvat tulevaisuudessa 

Ilmastonmuutoksen ja kestävän maatalouden haasteet edellyttävät toimijoilta jatkuvaa oppimista ja taitojen päivittämistä. Työpajan pienryhmäkeskusteluissa pohdittiin tulevaisuudessa tarvittavia taitoja sekä konkreettisia toimia ilmastoviisaan ja muutosjoustavan maaseudun kehittämiseksi. Keskusteluissa tulevaisuuden taidoista monialaisuuteen ja yhteistyöhön liittyvät taidot korostuivat tärkeimpinä (Kuva 2).  

Kuva 2. Työpajaosallistujat korostivat yhteistyön ja monialaisuuden tärkeyttä tulevaisuuden taitoina. 

Positiivisuudesta voimaa 

Työpajan keskustelijoiden mukaan positiivisen viestinnän voima on keskeinen maaseudun kehittämisessä. Kun maaseutua koskeva viestintä tuo esiin onnistumisia ja edistysaskelia, se kannustaa ja motivoi toimijoita ja tuo uskoa tulevaisuuteen. Toisaalta tarvitaan myös realismia pohdittaessa millaisin keinoin esimerkiksi maatalouden kannattavuus- tai ympäristöhaasteita tulisi ratkoa tai miten löytää uusia viljelijöitä ja jatkajia maaseutuammatteihin. Myös maaseutuyrityksissä toiminnan ennakoiva suunnittelu, riskien tiedostaminen ja hallintasuunnitelmien laatiminen ovat kehityksen tukipilareita, joissa yhteistyö ja tiedonjakaminen on tärkeää. Neuvoja-viljelijä-tapaamisissa, työpajoissa, toimijoiden verkostoissa ja vertaisoppimisessa voidaan jakaa arjen kokemuksia mutta myös pohtia pitkän tähtäimen kehityskulkuja ja siihen vaikuttamista yhdessä. 

Maaseututoimijoiden näkökulmia maaseudun kehittämiseen 

Maaseudun kehittäminen kestävään suuntaan on entistä tärkeämpää, kun ilmastonmuutos, taloudelliset paineet ja ympäristövaatimukset vaikuttavat viljelijöiden arkeen. Maaseutuparlamentin työpajan keskusteluissa nousi esiin neljä merkittävää teemaa: maaperän kasvukunto, ravinteiden kierrätys, vesitalouden hallinta ja teknologian hyödyntäminen sekä näistä viestiminen. Nämä kestävyystekijät ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan maatalouden tuottavuus ja tilojen kannattavuus sekä viljelijöiden hyvinvointi.  

Maaperän kasvukunto ja ravinteiden kierrätys nousivat esiin tärkeinä kehittämisen kohteina. Hyvinvoiva maa ei ainoastaan paranna satoa, vaan edistää ympäristön kannalta kestävämpää tuotantoa. Maaperän hoitaminen ja ravinteiden kierrätys auttavat myös vähentämään riippuvuutta ulkoisista lannoitteista, ja samalla ne tukevat viljelijöiden taloudellista tilannetta. Ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja kuivuusjaksot, lisäävät haasteita vesitalouden hallintaan. Toimiva vesitalous parantaa maan kasvukuntoa ja auttaa hallitsemaan riskejä. Ojitus ja maanparannustoimet varmistavat, että vettä on saatavilla sopivasti. Tämä estää myös ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. 

Viljelijöiden kannattavuuden ja tuotannon turvaamiseksi riskienhallinta on keskeistä. Sään ääri-ilmiöiden ja muiden riskitilanteiden lisääntyessä, on näiltä suojaamiseksi tarjolla vakuutuksia, jotka voivat antaa taloudellista turvaa. Keskusteluissa todettiin, että vakuutusten käyttö vaatii kuitenkin huolellista harkintaa. Keskustelijat myös pohtivat, että tuotannon erikoistuminen voi tarjota ratkaisuja tilojen kannattavuuden parantamiseen. Erikoistuminen voi antaa tiloille kilpailuetua, mutta sen toteuttaminen vaatii ammattitaitoa ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä tarvitaan jalostuksen ja markkinoinnin asiantuntijoiden kanssa, jotta erikoistunut tuotanto löytää asiakkaansa ja saavuttaa parhaan mahdollisen hinnan markkinoilla. 

Nykymaataloudessa teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta haasteena on sen tehokas hyödyntäminen. Teknologia tuottaa valtavan määrän tietoa tuotannosta, esimerkiksi tuotannon määrän ja laadun seurantaan sekä energian ja veden käyttöön liittyviä tietoja. Tämä tieto on arvokasta, mutta sen hyödyntäminen käytännössä vaatii osaamista ja tukea. Myös viljelijöiden hyvinvointi ja maaseudun arvostus nousivat keskusteluissa esiin tärkeinä kysymyksinä. Maatalous ja maaseudun ammatit tarvitsevat enemmän näkyvyyttä. Työ maaseudulla on vaativaa, ja viljelijöiden jaksaminen on keskeistä tuotannon jatkuvuudelle. Työolot, taloudellinen kannattavuus ja arvostus vaikuttavat suoraan viljelijöiden hyvinvointiin.  

Maaseudun kestävä tulevaisuus on siis monen tekijän summa. Yhteistyön ja positiivisen asenteen voimin rakennamme maaseudun tulevaisuuden, jossa jokainen toimija voi olla ylpeä omasta roolistaan ja panoksestaan. Tärkeää on toisaalta tuoda esiin alueellisen kehittämisen haasteita ja ongelmakohtia, jotka toimivat pullonkauloina maaseudun houkuttavuudelle erityisesti nuorten silmissä. Maaseudun muutos tarkoittaa myös pohdintaa uudenlaisesta yrittäjyydestä ja innovatiivisista ratkaisuista maaseutuelinkeinotoiminnassa. Maaseudulla on voimaa, ja yhteistyö on elintärkeää sekä muutosjoustavuudelle että elinvoimaisuudelle! 

Kiitos kaikille työpajan osallistujille antoisasta keskustelusta!  

Teksti: Karoliina Rimhanen ja Sari Himanen  

Työpajan järjesti Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – valtakunnallinen tiedonvälityshanke.