Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalouden suurimmat haasteet ja niihin varautuminen varsinaissuomalaisten viljelijöiden näkökulmasta

Blogin kirjoittajat: Elisa Koskinen (Luke), Karoliina Rimhanen (Luke), Hannu Känkänen (Luke), Ville Korpelainen (Livia), Riitta Savikko (Luke)

Varsinaissuomalaisille viljelijöille suunnatussa kyselyssä selvitettiin ajankohtaisia maatalouden haasteita. Taloudellisen kannattavuuden ohella viljelijöitä huoletti henkilökohtainen jaksaminen ja työvoiman saanti sekä jatkajan löytyminen ja tulevan jatkajan selviytyminen muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Elonkierron syksy. Kuva Paula Häyrinen / Luke.

Taloudellinen epävakaus vaikuttaa suoraan tilallisten toimintakykyyn ja motivaatioon. Tuottajahintojen laahaava nousu ei riitä kattamaan tuotantokustannuksia ja moni miettii, miten ensi vuoden tuotantopanokset voidaan hankkia, jos edellisiäkään ei ole maksettu. Maksuvalmius sakkaa herkästi varsinkin kotieläintiloilla, joissa kassavirran puskurit ovat muutenkin olleet pieniä.

Kaikilla tiloilla tilanne ei ole yhtä huono, mutta kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Negatiivisen kierteen korjaavaa parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai isomman sadon hyöty on valunut suuriin kustannuksiin.  

Merkittävä haaste maatilojen toiminnalle on myös ilmastonmuutos ja erityisesti muuttuneet sääolot. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä viime vuosina. Yhtä lailla haasteena pidettiin myös maatalouspolitiikkaa, byrokratian suurta määrää sekä säädösten epäjohdonmukaisuutta. Myös luottamuspula viranomaisten ja tuottajien välillä nousi kyselyn vastauksissa esiin, minkä koettiin hankaloittavan yhteistyötä. Esimerkkinä mainittiin tukien maksatusaikataulujen muutokset ja niistä ilmoittaminen viime tingassa.

Koetut haasteet konkretisoituvat tiloilla erilaisina hankaluuksina. Niistä suurin on maksuvalmiuden pienentyminen eli kuinka rahat riittävät laskujen maksuun. Jo valmiiksi huonoilla kantimilla ollut talous ei kestä viime aikoina puhjennutta energiakriisiä. Energiakriisi heijastuu kaikkiin tuotantopanoksiin hintojen nousuna ja sen kautta koko tuotantoon.

Varautumistaso taas määrää sen, kuinka paljon energiakriisi vaikuttaa tilan tuotantoon. Parin viime vuoden aikana taloudellisen puskurin kerääminen yllättäviin menoihin on ollut hankalaa ja puskureita on säästämisen sijaan jouduttu käyttämään. Tämä entisestään huonontaa tai jopa estää tilan tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Tätä myötä motivaatio viljelyyn ja maatalouteen laskee ja huomio kiinnitetään muihin asioihin.

Kun tulevaisuuden suunnitelmat jäävät, jäävät myös tilan jatkuvuutta turvaavat korvausinvestoinnit, joita tarvittaisiin koneiden uusimiseen ja tuotantorakennusten korjaamiseen, jotta työn tekeminen onnistuisi myös jatkossa. Kohonneet hinnat ja saatavuusongelmat vaikeuttavat kaikkien investointien toteutumista ja niitä lykätään helposti hamaan tulevaisuuteen. Tämä vaarantaa sukupolvenvaihdoksien onnistumisen ja tuotannon jatkuvuutta tilalla.

Kyselyn mukaan varautumisen tasot eri riskitekijöihin vaihtelevat. Monilla tiloilla on varauduttu sähköhäiriöihin ja veden saantiin jo entuudestaan hyvin, sillä maalla sähkökatkot ovat olleet yleisiä varsinkin ennen maakaapeleiden tuloa.  Peltojen kunnolla taas on merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Mitä paremmassa kunnossa peltojen rakenne on sitä paremmin ne pystyvät puolustautumaan sään ääri-ilmiötä vastaan ja tuottamaan satoa. Varautumisen taso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tila pystyy sopeutumaan muutokseen ja jatkamaan toimintaa muutoksista huolimatta.

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Livia Tuorla, Luomumpi Varsinais-Suomi-hanke ja MTK-Varsinais-Suomi järjestävät yhdessä työpajan Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista Tuorlassa 22.11.2022. Tule hakemaan vauhtia tulevaisuuden suunnitteluun ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaudesta ja muutosjoustavuudesta työpajaan. Edetään pienin askelin ja pohditaan, miten muutoskestävä maatila rakentuu ja miten muutokseen voidaan varautua.

Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen päättyy 16.11.2022.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Hinnat nousevat − tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin -webinaari 17.11.2022

Aika:         to 17.11.2022 klo 12-14
Paikka:     teams-webinaari, linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla ja osallistumislinkki myös alla

osallistumislinkki Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Jokaisen tilan ajatukset ovat tulevassa talvessa ja kustannuksissa, miten selvitään, voidaanko jossain säästää?  Asiantuntijat tuovat näkökulmia ja mahdollisuuksia esille, missä on kustannusjahdille paikka.

Ohjelma

12.00 Talouden hallintakeinot – miten selvitään talvikaudesta, Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitto kalvot
12.20 Miten varaudutaan ensi kasvukauteen 2023, Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto kalvot
12.35 Mistä säästöjä tuotantokustannuksiin? Auvo Sairanen Luonnonvarakeskus kalvot
13.05 Energian hinta ja säästömahdollisuudet maatiloilla, Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto kalvot
13.30 Sähkönkäytön huippujen tasaaminen maatiloilla, Jyrki Kataja JAMK
14.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuman puheenjohtajana toimii Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Webinaarin tallenne.

Tapahtuman järjestävät Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)-hanke, Viljellään viisaasti-hanke ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke.

Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen tarvitaan. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu viimeistään 14.11.2022.

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö Riitta Savikko, 029 532 6778.

Ilmoittautumislomakkeen linkki Hinnat nousevat – tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin (proagria.fi)

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista -työpaja 22.11.2022

aika: ti 22.11.2022 klo 9.30–15.30
paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö

Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys viljelykäytännöillä on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.

Ohjelma

9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Ilkka Harkkila, Livia Tuorlan rehtori, esityksen tallenne
10.05 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
10.40 Maatalouden haasteet ja varautuminen, varsinaissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
11.00 Energian ja typpilannoitteiden säästöä palkokasvien avulla, erikoistutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
12.00 omakustanteinen lounas, Livia Tuorla koulun ruokala
13.00 Viljelijäpuheenvuoro: Varautuminen muutokseen Hyssälän tilalla, Martti Hyssälä, Lieto, esityksen pdf, esityksen tallenne
13.15 Kommenttipuheenvuoro, aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi, esityksen tallenne
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
n. 14 Iltapäiväkahvi
15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto
15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus tutustua Livia Tuorlan ilmastoviisaisiin ratkaisuihin!

Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, LiviaTuorla/Luomumpi Varsinais-Suomi, MTK-Varsinais-Suomi

Ilmoittaudu mukaan työpajaan linkistä (viimeistään 16.11.2022)

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Varautumissuunnitelma kunnossa?

Oletko miettinyt kuinka maatilan työt hoituvat  jos sinulle itsellesi tapahtuisi jotain? Tai entäpä puolisollesi? Miten toimintaympäristön häiriöt, kuten pitkä sähkökatko tai vedensaannin ongelmat vaikuttavat tilan toimintaan? Oletteko tehokkaasti varautuneet tarttuvan eläintaudin taltuttamiseen?

Varautumista kannattaa miettiä etukäteen jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Valmiiksi mietityt toimintatavat säästävät kriisitilanteissa kallista aikaa ja mahdollistavat niin maatilan, kuin sen asukkaidenkin elämän jatkumisen nopeasti kriisin jälkeen.

Savonia-ammattikorkeakoulun Maavara-hanke on tuottanut materiaaleja maatilojen varautumisen tueksi. Online-opas ja varautumissuunnitelma-pohja ovat ilmaisia ja kaikkien saatavilla. Lisätietoja https://maavara.savonia.fi/

haavan lehti. Kuva Erkki Oksanen / Luke.
Kuva: Erkki Oksanen / Luke
Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen uusi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksytty

kuva: MTT:n arkisto
kuva: MTT:n arkisto

Hallitus hyväksyi vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 20.11.2014.

Suomessa keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan aikana 2-6 astetta. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan, hyvin ankarien pakkasten harvinaistuvan, roudattomien talvikausien pitenevän, hellejaksojen yleistyvän sekä ylimpien lämpötilojen kohoavan.

Jo nyt sään ja vesiolojen muutokset ja ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja ankarat tuulet lisäävät häiriöitä Suomessakin. Pohjolassa sekä luonnonvaraiset että kasvatetut kasvi- ja eläinlajit joutuvat luonnottoman nopean muutoksen kohteeksi. Luonnonvaroista riippuville elinkeinoille muutos voi olla raju.

– Arjen sopeutuminen koostuu teoista, jotka ovat niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin asia. Varautumalla harkiten ja ajoissa vähennämme haittoja, pienennämme kustannuksia ja muutamme uhkia mahdollisuuksiksi, totesi Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo julkistustilaisuudessa. Onneksi Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmoittaneet uusista päästövähennyssitoumuksistaan. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on siihen sopeuduttava.

– Uhkien keskellä on hyvä muistaa, että ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Muutoksesta voidaan hyötyä esimerkiksi kehittämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, tuotteita ja biotalouden osaamista sekä liiketoimintaa, joiden avulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja raaka-aineita. Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, ministeri jatkoi.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.
OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.
Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Myrskyjä, tulvia, vieraslajeja, metsätuhoja ja runsaita satoja – näin ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Se vaikuttaa niin maa-, metsä ja kalatalouteen kuin kaupunkiympäristöön. Muutokset ovat yllättäviä ja tuntuvat pian myös jokaisen suomalaisen arjessa, lautasella ja pihapiirissä.

 

 

 

Suomalaisista elinkeinonharjoittajista parhaiten ilmastonmuutokseen ovat varautuneet maanviljelijät. Pelloilla ilmaston lämpeneminen on näkynyt yhä leudompina keväinä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ilmastonmuutoksella voi olla Suomen maatalouteen positiivisia vaikutuksia. Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla maatalouden kilpailukyky voi täällä ainakin hetkellisesti parantua, kun kylvö voidaan aloittaa aikaisemmin ja kasvukausi jatkuu pidemmälle syksyyn.

”Kasvinjalostuksen merkitys korostuu, koska nykylajikkeet eivät välttämättä sopeudu uusiin oloihin, jolloin niiden sato saattaa pienentyä. Tarvitaan uusia lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvuoloja”, sanoo MTT:n erikoistutkija Kaija Hakala.

Vaikka ilmaston lämpeneminen parantaa viljelyolosuhteita, pitää viljelijöiden varautua sen lieveilmiöihin, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien yleistymiseen entistä huolellisemmin.

”Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin neljä astetta, voi maatalouden harjoittamisesta tulla myös Suomessa vaikeaa erityisesti lisääntyvien ääriolojen takia”, Hakala sanoo.

Sopeutumisvaihtoehtoja meillä rikkaana valtiona kuitenkin on. Jos kuivuus lisääntyy, Suomessa on moniin muihin alueisiin nähden hyvä tilanne, sillä täältä löytyy vettä, joka voidaan valjastaa peltojen kastelemiseen.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeestä.

Kategoriat
Toiminta

Farmari-maatalousnäyttelyssä esillä uusia viljelykasveja ja varautumiskeinoja

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.
Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke osallistui Farmari-maatalousnäyttelyyn Seinäjoella 3-6.7.2013. Farmari-maatalousnäyttelyssä kerroimme uusista viljelykasveista ja hyödyllisistä sekä haitallisista hyönteisistä sekä keskustelimme varautumiskeinoista, hiilinieluista ja ruoasta.

Hankkeemme pisteellä kävijöitä kiinnosti uusina potentiaalisina viljelykasveina maissi ja soija. Maitolaiturin seinään kiinnitetyissä ILMASOPU-hankkeen tuottamissa julisteissa kuvattiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia viljelykasvien pohjoisrajoihin, mm. viljojen, herneen ja härkäpavun, auringonkukan ja maissin osalta. Kartat herättivät monia miettimään mitä tulevaisuudessa pelloillamme on mahdollista viljellä.

Lisääntyvät tuholaisongelmat konkretisoituivat pisteellämme kaaliperhosen eri elinkierron vaiheiden muodossa. Toukkien valtava ruokahalu osoitti konkreettisesti miten haasteellista tulevaisuuden kasvinsuojelu voi olla.

Jaossa oli hankkeen esitteitä, esitteiden aiheina Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen  ja Ruoan ilmastovaikutukset, sekä niittykasvien siemenseosta herättämään ajatuksia monimuotoisen maaseudun monista hyödyistä. Pisteellämme kävijöitä houkutti myös mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa saattoi voittaa pihalleen hyönteishotellin, mm. perhosten ja leppäkerttujen asuin- ja talvehtimispaikaksi. Lue lisää.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.

Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto.