Ruoka on yksi perustarpeistamme. Ruokajärjestelmä on väistämättä muutosten edessä, jotta voimme turvata ruokahuollon niin Suomessa kuin globaalisti ja samalla vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Monimutkaisen ruokajärjestelmän ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan tehdä viisaita päätöksiä ja sopeutua muutoksiin. Resilienssi tarkoittaa kyvykkyyttä sietää erilaisia häiriöitä ja sopeutua niihin, mutta myös tarvittaessa muuttumaan toiseen tilaan. Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssin vahvistaminen on tärkeää ilmaston ja maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa. Tietokortti: Resilientti ruokajärjestelmä
Avainsana: ruokajärjestelmä
Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. Ensimmäisen kierroksen tulosanti on nyt koottu ja sen tuloksia tarkennetaan tällä toisen kierroksen tiiviillä kyselyllä. Löydät linkin tiiviiseen tulosraporttiin kyselystä.
Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 15 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Henkilötietojen ja vastausten käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) ja kansallisen tietosuojalain (TSL 1050/2018) määräyksiä. Kyselyn tietosuojailmoitus: www.luke.fi/projektit/covid-osahankkeet-deforfo
Toisen kierroksen kyselyyn pääset alla olevasta linkistä. Kyselyyn on mahdollisuus vastata 30.6.2021 saakka. Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän resilienssin kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä.
Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!
Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi
Osallistumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/R/B894CF8C3F15BD80
Tutkimusterveisin,
Pasi Rikkonen
DEFORFO akatemiahankkeen johtaja
Luonnonvarakeskus (Luke)
Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä ruokajärjestelmä” -sivuston alle on koottu tuoretta tutkimustietoa ruokajärjestelmästä ja sen vaatimista muutoksista kohti ilmastoystävällisempää kulutusta ja tuotantoa.
Lue lisää: https://www.luke.fi/kampanja/kestava-ruokajarjestelma/
Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja hakemaan ideoita kiertotaloudesta ruokajärjestelmässä! Miten Palopuron agroekologinen symbioosi luo uutta toimintamallia ravinnekiertoon ja yhteistyöhön? Miten CIRCWASTE -hanke vie kohti kiertotaloutta Keski-Suomessa? Kansainvälistä biokaasuosaamista puheenvuoroissaan seminaariin tuovat Kansainvälisen IEA Bioenergy Task 37:n biokaasutyöryhmän jäsenet. Iltapäivällä ohjelmassa on kiertoajelu Keski-Suomessa linja-auton kyydissä ja tutustuminen Metener-yritykseen Laukaassa sekä Äänekosken biotuotetehtaaseen.
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Tapahtuman kielenä on englanti.
Time: Thu 8th of March at 9.00-17
Venue: Jyväskylä, Kokousravintola Harmooni (Hannikaisenkatu 39, 40100 Jyväskylä)
Programme:
8.30 Registration and coffee
9.00 Welcoming words, Saija Rasi, Senior Scientist, Natural Resources Institute Finland (Luke)
9.10 Introduction the work of the IEA Task 37: energy from biogas, Jerry Murphy, Director SFI MaREI Centre/International Energy Agency Leader Task 37, video
9.20 Circular economy in relation with biogas, Mathieu Dumont, Senior Consultant, Netherlands Enterprise Agency (RVO.nl), video
9.45 Visions for improving circular economy in the food system in Finland, Sirpa Kurppa, Research Professor, Natural Resources Institute Finland (Luke), video
10.10 Case: Palopuro Agroecolocial Symbiosis – Increasing sustainability in food production, Elina Virkkunen, Researcher, Natural Resources Institute Finland (Luke), video
10.35 How to combine insect farming with biogas processes? Jan Liebetrau, Head of Department for Biochemical Conversion and Head of Work group for Process biology at Deutsches BiomasseForschungsZentrum gemeinnützige Gmb (DBFZ), video
11.00 Case: Circwaste-project – catalyzing actions towards circular economy in Central Finland, Outi Pakarinen, Project Manager, Regional Council of Central Finland, video
11.20 Discussion
11.40-12.30 Lunch and coffee
12.30 Excursion by bus:
- Metener Oy in Laukaa. Company offering solutions and technology for biogas production and upgrading, founder Mr. Erkki Kalmari (Vaajakoskentie 104, 41310 Leppävesi)
- Metsä Group’s bioproduct mill in Äänekoski. It is producing high-quality pulp and a broad range of other bioproducts, such as tall oil, turpentine, bioelectricity and wood fuel (Sarvelantie 1, 44100 Äänekoski)
17.00 End of the excursion and back in the Jyväskylä City Centre at railway station
In workshop there are opportunities to discuss with international energy experts, the members of IEA Task 37: energy from biogas.
Infographics:
Infografiikkaa ravinteiden kierrätyksestä 2017 (suomeksi)
Infographics on nutrient recycling in Finland (2017) (in English)
Videos:
Palopuron agroekologinen symbioosi (suomeksi)
Palopuro Agroecological Symbiosis (in English)
Organizers of the workshop:
Biogas business and networks in Central Finland –project (Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa)-hanke), Climate-wise solutions for the countryside –project (Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke) and IEA Bioenergy Task 37.
For more information please contact Riitta Savikko, Researcher, Natural Resources Institute Finland (Luke), riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548
Welcome!
Ruokapoliittinen selonteko on osa kansallista ruokapolitiikkaa. Se linjaa politiikan tavoitteet ja keskeiset toiminnan painopisteet pitkälle tulevaisuuteen. Ruokapoliittinen selonteko annetaan ennen kaikkea toimintaympäristön muutosten takia. Maailmanlaajuisesti on tärkeää varmistaa ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyys luonnonvaroja säästäen sekä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.
– Lisäksi ruuan kysynnän kasvu ja kulutustottumusten muutokset aiheuttavat haasteita, mutta toisaalta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia ruokajärjestelmän toimijoille, neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.
Suomi tarvitsee itsenäisen ja menestyvän ruokajärjestelmän voidakseen turvata kansalaisille ruokaturvan kaikissa olosuhteissa. Tämä on yhteiskuntarauhan ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä ja yksi vastuullisen hallinnon ensisijaisista tehtävistä.
– Mitä paremmin hallitsemme omaa ruokajärjestelmäämme, sitä paremmin selviämme tulevaisuuden suurista haasteista. Jotta ruokapolitiikan tavoitteet saavutetaan, pitää hallituksen, eduskunnan ja koko ruokajärjestelmän olla sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, Miettinen painottaa.
Lue lisää MMM:n tiedotteesta 9.9.2016 Ruokapoliittinen selonteko lausuntokierrokselle.
Mitä on kestävä ruoka ja ruoantuotanto? Luonnonvarakeskuksen professori Sirpa Kurppa oli haastateltavana aiheesta Ylen aamu-tv:ssä 12.9.2016. Video kannattaa katsoa!
Lue lisää ja katso video Hyönteisten jalostaminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrityksille – ”Ruokia ehkä terästetään hyönteisjauholla”
Maa- ja metsätalousministeriö julkisti 20.11.2014 ministeriössä laaditun maatalouden ilmasto-ohjelman ”Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa”. Ohjelma kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon ruuan tuotannon ja kulutuksen ilmastoasioista ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän näkökulmasta. Ministeriössä virkatyönä tehdyn maatalouden ilmasto-ohjelman tavoitteena on edistää suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyttä.
Kahdeksan askelta ilmastoystävälliseen ruokaan
Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyedellytyksiin kaikkialla maailmassa. Muuttuva ilmasto tuo myös uusia mahdollisuuksia ruokajärjestelmälle. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan kuitenkin aktiivisia toimia. Maatalouden ilmasto-ohjelmassa tunnistetaan kahdeksan tärkeintä ruuantuotannon ja -kulutuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista lisäävää tai ilmastonmuutosta hillitsevää askelta:
1. Hiilen sitominen maaperään
2. Turvemaiden käyttöön liittyvät toimet
3. Kasvinjalostus
4. Kasvin- ja eläinterveys sekä haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen
5. Lannankäsittely ja typpilannoituksen tarkentaminen
6. Energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus
7. Ruokahävikin vähentäminen koko ruokajärjestelmässä
8. Ruokavaliomuutokset kasvispainotteisempaan suuntaan
Maatalouden ilmasto-ohjelma – Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa