Päivän aikana tutustutaan iisalmelaisen Itikan tilan biodieselin tuotantoon, pientuulivoimalaan ja kesällä 2014 investoituun aurinkosähköjärjestelmään. Iisalmesta siirrytään Suomussalmelle tutustumaan Huutolan tilan biokaasulaitokseen. Laitos on tilalla itse rakennettu.
Reissu alkaa Kiuruvedeltä, mutta mukaan voi hypätä myös matkalta. Matkaa taitetaan linja-autolla ja mukana on energiasta kiinnostunutta porukkaa ja myös energia-asiantuntijoita on mukana koko päivän.
Retken järjestävät Envitecpolis, ProAgria Pohjois-Savo, ProAgria Etelä-Savo ja Viljo Tavaratalo. Matkan hinta 20 euroa/henkilö. Päivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen.
Uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet maaseudulla ovat kasvamassa ja hajautettu energiantuotanto on tullut jäädäkseen. Yhä useampi maaseutuyritys miettii miten tuottaa ainakin osan tarvitsemastaan energiasta. Oulun ammattikorkeakoulun BioE-logia–hankkeen aikana ratkaisuja näihin kysymyksiin on haettu kolmen vuoden ajan. Energiaa maaseudulta –seminaarissa on esillä toteutettuja ja suunnitelmissa olevia ratkaisuja.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja
Seminaari on maksuton, mutta siihen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon. Ilmoittauduthan 20.11. mennessä netissä www.oamk.fi/bioelogia, sähköpostilla ritva.imppola[at]oamk.fi tai puhelimitse 050-5722404.
Energiatalous meillä ja muualla on isojen muutosten edessä. Energiajärjestelmästä on rakennettava nopeasti vähäpäästöinen, mutta miten? Mikä rooli lähienergialla voi olla haasteisiin vastaamisessa? Miten Suomen clean tech -osaajat voivat hyötyä energiamurroksesta? Tulevaisuuden energiat ja Suomi -tilaisuus tarkastelee Suomen mahdollisia energiatulevaisuuksia kansainvälisten trendien ja kotimaisten vaihtoehtojen valossa. Tilaisuuden toisessa osassa cleantech -yritykset kertovat, millainen energiapolitiikka palvelee parhaiten alan kehitystä.
Aika: Tiistaina 25.11.2014 klo 9.30 – 11.45
Paikka: Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki
Järjestäjät: Lähienergialiitto ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
Mikä olisi tärkein juttu maanviljelijöille ilmastonmuutoksessa? Tässä Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) tuottamassa videossa SYKEn tutkija Tuomas Mattila, maanviljelijä itsekin, kertoo tärkeimmät pointit pähkinänkuoressa. https://dreambroker.com/channel/xo8tpbon/jzgvn8qc
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 2. marraskuuta päätöksentekijöille suunnatun synteesin viidennestä arviointiraportistaan. Synteesiraportti summaa yhteen viimeisen vuoden aikana julkaistujen osaraporttien viestit.
Raportissa todetaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä. Kasvihuonekaasujen pitoisuus on nyt korkeammalla kuin koskaan edeltävän 800 000 vuoden aikana. Ellei ilmastonmuutokseen puututa, se lisää ihmisiin ja ekosysteemeihin kohdistuvien vakavien ja peruuttamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle 2ºC:n tavoitteen, raportissa esitetään fossiilisista polttoaineista luopumista vuosisadan loppuun mennessä.
”Ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi seuraavat 50 vuotta, ja mahdollisilla päästörajoituksilla voidaan vaikuttaa 2060-luvun ilmastoon. Muutos on valloilleen päästyään uhka ihmiskunnalle satojen vuosien ajan. Sen torjuminen on järkiteko, ja nyt torjunnan kustannukset on arvioitu aikaisempaa alhaisemmiksi”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas sanoo.
Ilmatieteen laitoksella maanantaina 3. marraskuuta järjestetyssä paneelissa keskusteltiin siitä, miten IPCC:n tuottama tutkimustieto on otettu vastaan yhteiskunnan eri sektoreilla ja miten se tulisi viedä käytäntöön. Tilaisuudessa todettiin, että ilmastoraportin viesti on vakava ja vaatii tehokkaita toimia sekä valtioilta että muilta toimijoilta.
Kansainvälisten ja kansallisten sitoumusten lisäksi tarvitaan myös paikallistason toimia ja edelläkävijäyrityksiä. Kunnat tekevät jatkuvasti päätöksiä, joilla konkreettisesti vähennetään tai lisätään päästöjä, muistutti HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen.
Maanviljelijä ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila toi esiin myös hyvin konkreettisia keinoja maatalouden hiilipäästöjen vähentämiseksi.
”Maataloutta on syytä tarkastella ratkaisukeinona ilmastonmuutoksen hillintään, ei pelkkänä päästölähteenä. Niin sanottu carbon farming -liike on jo käynnissä maailmalla. Käytännössä se tarkoittaa, että maksimoidaan hiilen sidonta kasvien yhteytyksen avulla. Tulosperustainen ympäristötuki olisi askel oikeaan suuntaan: mitä enemmän sidot hiiltä maahan, sitä enemmän saat tukea”, sanoi Mattila.
Vuoden 2014 parhaat maaseututeot palkittiin 29.10.järjestetyssä Maaseutugaalassa Lahdessa. Yksi palkituista hankkeista on Vaasan yliopiston Levón-instituutin toteuttama Energiakylä – kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa -hanke. Hanke kehitti uusia bioenergiaratkaisuja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Tuomariston perusteluissa hanketta kiitellään: Energiahuollon perustaminen tulevaisuudessa alueen omiin uusiutuviin energialähteisiin on monia kauaskantoisia hyötyjä rakentava periaate. Aluetalouden tukemiseksi kiinnitettiin huomiota energian käyttöön ja mahdollisten säästökohteiden löytämiseen. Samalla kohennettiin ympäristön tilaa ja levitettiin tietoa kestävän energiahuollon mahdollisuuksista. Uudenlaisella ajattelulla mallinnettiin erinomaisesti energiakylää, ja mallin siirrettävyys on ensiluokkainen.
Hankkeita palkittiin kaikkiaan viisi ja ne ovat edistäneet yrittäjyyttä, kulttuuria, asumisviihtyvyyttä ja energiaomavaraisuutta maaseudulla. Parhaista maaseudun kehittämishankkeista palkittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ilomantsin kunta, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, HaiArt ry ja osuuskunta Yrttiaika. Palkitut oivallukset ovat parhaita käytäntöjä, jotka levitessään ovat hyödyksi myös muualla. Kunniamaininnan maaseudun kehittäjänä sai professori Hilkka Vihinen. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi Saarijärven kaupungin hanke Amazing Lande, jonka myötä nuoret saatiin mukaan maaseudun kehittämiseen. Maaseutuverkosto valitsi palkitut Parhaat käytännöt 2014 -kilpailuun saaduista sadoista ehdotuksista.
Kaiken kaikkiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosina 2007–2014 rahoitettu noin 6 000 kehittämishanketta ja noin 11 000 yritystukea. Se on myös merkittävä maatalouden uudistaja. Maaseutuohjelman rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta sekä kansallisista ja yksityisistä varoista. Ohjelman tukia yrittäjyyteen ja erilaisiin hankkeisiin myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.
Lannassa on kasvintuotannolle tärkeät ravinteet. Raakafosfori on uusiutumaton luonnonvara ja sen hinta on noussut vuosien saatossa. Lannasta ravinteineen voidaan siis puhua arvokkaana raaka-aineena. Suomessa on lantafosforia riittävästi koko maan kasvintuotannon tarpeisiin. Vaikka kotieläintilat voivat hyödyntää lantansa suoraan omilla pelloillaan, lannan määrä voi ylittää tilan lannoitustarpeen. Toisaalta lannoissa on myös alueellisia keskittymiä ja ylijäämää. Lannan kuljettaminen sellaisenaan paikasta toiseen on työlästä ja kallista. Kuinka saada lantaravinteet sinne, missä niitä tarvitaan?
Lannan vastuuttomalla käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Lannan ravinteet ovat tarpeen kasville, mutta niiden valuminen vesistöihin aiheuttaa rehevöitymistä. Lannan varastoinnissa ja levityksessä muodostuu myös kaasumaisia päästöjä kasvihuonekaasuina ja ammoniakkina. Miten estää päästöt?
Vastauksena lantaketjun tehostaminen
Jotta kokonaisuus saadaan kuntoon, on katse kohdistettava koko ketjuun. Tarkastelu alkaa jo siitä, miten lanta syntyy. Teesit lantaketjun parantamiseen löytyvät eläinten ruokinnan tarkentamisesta, lannan prosessoinnista uudenlaisiksi tuotteiksi, katetusta varastoinnista sekä oikeista levitysratkaisuista. Eläintä on ruokittava sen tarpeiden mukaan, varastokapasiteettia on oltava tarpeeksi ja varastot on katettava. Levitykseen pätee taas motto ”oikeaan aikaan, oikealla määrällä ja oikealla tavalla”. Teesit lanseerasivat erikoistutkijat Sari Luostarinen MTT:ltä ja Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa 22.10.2014. Lue lisää MTT Elon blogista.
Lantaseminaarin videotallenteen ja puhujien esitykset voit katsoa täältä.
Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta myös kasvattaa kompostituotteiden arvoa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemät testaukset ja kansainväliset tutkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitosmittakaavan kompostoinnissa ja maanparannuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman happea.
Eurooppalaisen biohiilitutkijoiden verkostoon kuuluva MTT:n professori Kari Tiilikkala kertoo, että juuri kompostointi on yksi nopeimmin laajenevista biohiilen käyttökohteista Euroopassa.
– Biohiili lisää kompostin ilmavuutta, vedenpidätyskykyä sekä nopeuttaa mikrobien toimintaa. Kompostiaika lyhenee ja prosessin laatu paranee, Tiilikkala kertoo.
Biohiilen mahdollisuuksista ja tutkimustuloksista kerrotaan lisää Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta -seminaarissa. Biolaitosyhdistyksen järjestämä kaksipäiväinen ajankohtaisseminaari järjestetään Lahdessa 29.–30.10. (Hiihtomuseon auditorio, Salpausselänkatu 8).
HINKU-kunnat ovat verkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien edelläkävijöitä. Asukaslukuun suhteutettuna aurinkosähköjärjestelmiä on HINKU-kunnissa kolminkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna. Kärkisijoilla HINKU-sarjassa liihottavat Padasjoki, Lappeenranta ja Parikkala.
Aurinkosähkö oli pitkään järkevä energiaratkaisu vain sähköverkon ulkopuolella, lähinnä kesämökeillä ja veneissä. Vuonna 2013 sähkön pientuotannon pelisäännöt muuttuivat selvästi, kun aurinkosähkön pientuottajat saivat monin paikoin mahdollisuuden siirtää aurinkopaneeliensa tuotantoa ulkopuoliseen sähköverkkoon. Sähköyhtiöt alkoivat ostaa ylijäämäsähköä, joskin varsin vaihtelevin ehdoin. Yksi sähköyhtiö maksoi sähköstä markkinahinnan, toinen ei mitään. Portti jakeluverkkoon liitetyille pienimuotoisille aurinkosähköjärjestelmille oli joka tapauksessa auki. Alan toimijoilta saatujen arvioiden perusteella Suomessa olisi nykyisin yhteensä noin 400 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää.Lue lisää HINKU-foorumilta.
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla Maatalouden ilmasto-ohjelma. Ohjelman luonnos on parhaillaan kommentoitavana. Kommentit toivotaan lähetettävän Hanna Mattilalle (hanna.mattila@mmm.fi) 10.10.2014 mennessä.
Ohjelman luonnos tässä liitteenä. Hanna Mattila tähdentää, että ohjelma ei ole vielä valmis, vaan kommentit käydään läpi ja muokataan tekstiä sen mukaan. Tavoitteena on, että ohjelma valmistuu syksyn aikana.