Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Peltomaan kasvukunto on monimutkainen, vaikeasti mitattava kokonaisuus, johon kuuluu niin biologisia, kemiallisia kuin fysikaalisia osatekijöitä. Maan kasvukunto vaikuttaa ratkaisevasti satotasoihin, käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Maan kasvukunnon kokonaisvaltainen hallinta edellyttää uudenlaista osaamista ja työkaluja. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raporttiin Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta. Raportti on tuotettu osana ”OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä” –hanketta.

Tuomas Mattilan, Jukka Rajalan ja Ritva Mynttisen kirjoittama raportti esittelee käytännönläheisesti useita menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkojen kasvukuntoa, ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja yksittäisten lohkojen muutoksista. ”Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon kannattaa jokaisen viljelijän ja neuvojan paneutua” sanoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala, OSMO-hankkeen vetäjä. Raportissa on runsaasti havaintokuvia, joiden avulla on helppo päästä alkuun ja myös kehittää havainnointitaitojaan. Yliopistotutkija Tuomas Mattila korostaa maan rakenteen tärkeyttä kasvukunnolle: ”Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon, kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan”.

Erilaisia peltomaan kasvukunnon havainnointimenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta menetelmiä on kehitetty nyt merkittävästi eteenpäin. Menetelmät soveltuvat monipuolisesti viljelijöiden käyttöön, neuvontaan ja tutkimukseen. Raportin ohjeiden avulla opit havainnoimaan maan kasvukuntoa omatoimisesti.

Tutustu raporttiin: Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Ritva Mynttinen: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 197. 60 s. 

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 9.9.2019: Ruralian tuore raportti kokosi keinoja peltomaan kasvukunnon aistinvaraiseen tarkasteluun

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-Raportti: Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle

 

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemaan raporttiin kerättiin tutkimuskirjallisuutta kipsin maanparannuskäytöstä.  Lisäksi raportissa esitetään tutkimustuloksia OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen koelohkoilta, joilla kipsiä käytettiin ylimääräisen magnesiumin poistamiseksi ja rakenteen parantamiseksi.

On kuitenkin tapauskohtaisesti tunnistettava, mille peltolohkoille kipsikäsittely sopii ja milloin siitä voi olla jopa haittaa. Kipsikäsittelyyn soveltuvien peltolohkojen määrä vaihtelee maakunnittain ja tiloittain. Viljavuusanalyysin avulla voidaan tunnistaa lohkot, joissa kipsilisäyksestä olisi todennäköisemmin hyötyä viljelylle ja toisaalta lohkot, joissa on riskinä kaliumin ja magnesiumin huuhtoutuminen haitallisesti. Jotta kipsistä saadaan suurimmat hyödyt, sitä kannattaa käyttää lohkoille, joissa on runsaasti magnesiumia ja käyttömäärä kannattaa suhteuttaa maan kationinvaihtokapasiteettiin. Kipsistä hyötyvät lohkot ovat yleensä savimaita tai savesta runsaasti sisältäviä maita, joissa on joko luonnostaan tai lisättynä runsaasti magnesiumia.

Niukalti magnesiumia tai kaliumia sisältävillä pelloilla kipsilisäys voi lisätä ravinnepuutteita. Herkimmin nämä kipsin haitat tulevat esiin karkeilla, vähämultaisilla kivennäismailla, joilla on luonnostaan niukalti magnesiumia ja kaliumia.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta 8.3.2019: Kip­si on hyvä maan­pa­ran­nusai­ne, mut­ta ei so­vel­lu kai­kil­le loh­koil­le

Raportti: Tuomas J. Mattila, Veera Manka ja Jukka Rajala (2019): Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 192. 30 s.

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen seminaari: Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä 3.4.2019 Helsingissä

OSMOn viimeinen koulutuspäivä Uudellamaalla pidetään ke 3.4. Viikissä.
Tilaisuus on samalla OSMOn loppuseminaari Uudellamaalla.
Aiheena on

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Maan kasvukunnon kehittämisessä on suuria mahdollisuuksia. Kun ongelmat saadaan tunnistettua ja korjattua, peltojen tuottavuus paranee ja viljely helpottuu – mutta kehitystyö on vaativaa ja pitkäjänteistä. Meneillään on eräänlainen maatalouden renessanssi, jossa viljelijät, tutkijat ja neuvojat etsivät yhdessä keinoja tunnistaa ja parantaa maan kasvukuntoa. Havainto-, suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä kehitetään aktiivisesti. Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00

Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2), osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

Kohderyhmä: viljelijät, hanketyöntekijät, neuvojat, viranomaiset, vaikuttajat

Tavoite: Löytää tehokkaimmat ja viljelijäystävällisimmät keinot peltojen kasvukunnon parantamiseen ja Itämeren ravinnekuormituksen ratkaisemiseksi.

Pääsisällöt:

  • Maatalouden vesiensuojelun tarpeet
  • Maan kasvukunnon haasteet ja kehittämismahdollisuudet
  • Ongelmalohkojen merkitys ja tunnistaminen
  • Maanparannusaineiden mahdollisuudet
  • Viljelyteknisiä menetelmiä ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion vähentämiseen
  • Fosforilannoituksen optimointi
  • Kasvukunnon kehittämisen ratkaisuja käytännön tilalta
  • Viranomaisnäkökulmia

Alustajat: Markku Ollikainen, Tuomas Mattila, Pasi Valkama, Markku Puustinen, Petri Ekholm, Ossi Kinnunen, Antton Keto, Risto Uusitalo, Patrick Nyström, Markus Eerola

Hinta:
Tilaisuus on maksuton, ateriat omakustanteiset.

Ilmoittautuminen:  Viimeistään 26.3.2019 osoitteessa:

Lisätietoja:  Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Esite
Ohjelma ja alla .

Järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanke.

Tervetuloa!

***

OHJELMA

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2),
osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

8.30 Kahvitarjoilu

9.00 Avaus
Jukka Rajala, projektipäällikkö/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

9.15 Miksi vesiensuojelua maatalouteen?
Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto

9.30 Mikä pelloissa vikana? – Kasvukunnon haasteet
Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja erikoistutkija/SYKE.

10.10 Kuormituksen alkuperän selvittäminen – mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama, tutkija, Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry

10.30 Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut? Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, agronomi, SYKE

10.50 Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Petri Ekholm, erikoistutkija, SYKE, SAVE-hanke

11.15–11.35 Maanparannuskuidut vesiensuojelukeinona
Ossi Kinnunen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Soilfood Oy

11.35–11.50  Kommenttipuheenvuoro
Antton Keto, neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö

11.50 Keskustelua

12.10 Lounas

13.00 Miten kasvukuntoa kehitetään?
Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.00 Kahvitauko

14.30 Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Risto Uusitalo, erikoistutkija, Luke

15.00 Miten maan kasvukuntoa hoidetaan Verkatakkilan tilalla?
Patrick Nyström, viljelijä, Verkatakkilan tila, Vihti

15.20 Maan kasvukunto ja vesien suojelu – Kuulumiset tulevan rahoituskauden valmistelusta.
Anna Schulman, ylitarkastaja, MMM

15.35 Loppusanat
Markus Eerola, viljelijä, MTK:n 3. vpj, OSMO-hankkeen ohjausryhmän pj.

16.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

raportti189

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.

Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu kuitenkin suuresti maan kasvukunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.

kansi-188-134x200

Raportti

Ossi Kinnunen, Tuomas. J. Mattila ja Jukka Rajala: Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin. Raportteja 188. 2018.

Ruralia-instituutin tiedote 14.12.2018: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hanke: Tilakokeista opittua – peltopäivä Liedossa 14.8.2018

 

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita?
Miksi vesi seisoo pellolla?
Miten saada juuret kasvamaan syvälle kosteaan maahan?
Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 14.8.2018 klo 9.30-12.00

Paikka: Otto Hyssälän pellot, Sukselantie 878, Paimio,
(Valtatie 10:ltä Yliskulman kohdalta käännytään itään Nauristielle ja ajetaan noin 4 km peltoaukealle, jossa tien nimi vaihtuu Sukselantieksi, ja jossa opastus).

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Sisältö:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Otto Hyssälä
  • Kemiallisen ja biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava
  • Kuivatuksen haasteet, Sami Talola, hankevastaava, MTK-Varsinais-Suomi
  • Mitä neuvoja oppi OSMO-hankkeesta, Heikki Ajosenpää, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

Hinta: Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautuminen: viimeistään pe 10.8.2018 jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
ja Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi.

Lisätietoja:                                                                                                                                                    Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi, puh. 050 602 58
Sami Talola, sami.talola@mtk.fi, puh. 040 501 0700

Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen tapahtuma: TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Nurmossa 17.7.2018

 

Aiheina:

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita? Miten kipsiä kannattaa käyttää? Miksi vesi seisoo pellolla? Miten saada vesi riittämään kasveille poutavuonna? Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 17.7.2018 klo 10.00-12.30

Paikka: Petter Sandelinin pellot, Kiikuntie 450, Seinäjoki (käännytään pohjoiseen penkereen viereistä tietä ja ajetaan suoran päähän padolle noin 1 km)

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Ohjelma:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Petter Sandelin, viljelijä
  • Kemiallisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Veera Manka, mmyo, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: viimeistään pe 13.7.2018
jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Peltopäivän 17.7.2018 esite (pdf)

Tervetuloa!

osmo-logo

 

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hanke: Viljavuustutkimuksesta enemmän irti kationinvaihtokapasiteetin määrityksellä

 

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK). Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen vaihtuvaan muotoon.

Raportin ja Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta.

Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä. Sitä voidaan käyttää viljavuusanalyysin tulkinnassa maalajien tarkempaan määritykseen, maaperän koostumuksen arviointiin, kalkitussuositusten muodostamiseen ja erilaisten ravinne-epäsuhtien tunnistamiseen.

Raportti: Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 sivua.

Lue lisää tiedotteesta Uusi raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Linkki Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin.

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen kurssi: Osaamista maan kasvukunnon hoitoon  – Maitoa ja lihaa pienemmin ostopanoksin 

Seinäjoella järjestettävän kurssin aiheina ovat nautatilojen maan kasvukunnon hoidon haasteet ja kotoisten tuotantopanosten hyväksikäytön parantaminen.

Aika: 1.2.2018 klo 10.00–17.30  ja 2.2.2018 klo 8.30–12.00
Paikka: 
Holmanhovi, Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki

Kohderyhmä: Maidon- ja naudanlihantuottajat sekä muut maan kasvukunnon hoidon parantamisesta ja nautatilan tuotantopanosten paremmasta hyödyntämisestä kiinnostuneet.

Tavoite: Antaa valmiuksia maan kasvukunnon hoitoon ja nautatilan tuotantopanosten tarkempaan hyväksikäyttöön.

Kurssin ohjelma koostuu alustuksista, tilaesimerkeistä ja keskusteluista.

  • Maan kasvukunnon hoito; kemia, fysiikka ja biologia
  • Kasvien ravinteiden saanti tasapainoon
  • Pellon biologia kuntoon
  • Happea maahan – juuret täyteen toimintaan
  • Enemmän tehoa lannasta – ostoravinteita säästyy
  • Pelloista enemmän rehuyksiköitä ja riittävästi valkuaista
    – ostorehuissa säästöjä
  • Lypsättäviä säilörehuja nurmesta ja kokoviljasta
  • Lehmiin kestävyyttä tasapainoisella ruokinnalla

Opettajat: alan kotimaisia ja englantilaisia asiantuntijoita
Hinta: 50 eur, sis. opetuksen ja aamukahvin/teen ensimmäisenä päivänä (arvonlisäveroton koulutus), muut tarjoilut omakustanteisia (ks. lisätietoja ilmoittautumislomakkeelta).

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO-hanke

Ohjelma (pdf)

Ilmoittautuminen: viimeistään ke 24.1.2018 osoitteessa: 

Varaa majoitus suoraan hotelli Sorsanpesästä 020 741 8181, sorsanpesa@sorsanpesa.fi.
Alennetut hinnat (1 hh 84 eur/yö, 2 hh 94 eur/yö, 3 hh 117 eur/yö, 4 hh 156 eur/yö, HUOM! rajoitettu kiintiö) ja kyseisten varausten maksuton peruutus voimassa 9.1.2018 asti. Mainitse varatessasi kurssin nimi. Varaukset ja peruutukset vain kirjallisesti! Hotellin vastaanotto on suljettu 23.12.–8.1.2018, joten puhelimella ei tavoita.

Yhteinen päivällinen ja yhdessäoloa Sorsanpesässä illalla omakustanteisesti.

Järjestäjä: OSMO-hanke (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa)

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hanke: Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista?

 

Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

30.11.2017 klo 18.00 – 18.1.2018 klo 21.00

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista -kurssi järjestetään kolmen illan kurssina 30.11.2017-18.1.2018  Salossa ja Paimiossa.
Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

-Koneet kasvaa – maa tiivistyy – onko peli menetetty?
-Mitkä ovat rengaskuormat, miten pienentää rengaskuormaa ja miten alas rengaspaine pitäisi saada tiivistymisen välttämiseksi?
-Millaisilla renkailla päästään riittävän alhaisiin rengaspaineisiin ja suuriin kosketusaloihin?
-Mitkä ovat sopivimmat renkaat tilan koneisiin tiivistymisen vähentämiseksi?

Aika: Torstai 30.11.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: AMK, iso auditorio, Ylhäistentie 2, 24130 Salo
Aika: Keskiviikko 13.12.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: Paimiosali, kaupungintalo, Vistantie 18, 21530 Paimio
Aika: Torstai 18.1.2018, klo 18.00-21.00
Paikka:
Salo, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Kohderyhmä: Viljelijät ja muut kiinnostuneet, jotka ovat kiinnostuneita tiivistymisen välttämisestä parempien rengasvalintojen avulla.

Tavoite: Antaa valmiuksia tiivistymisriskien määrittämiseen, tarvittavien pyöräkuormien ja rengaspaineiden määrittämiseen sekä perehtyä eri rengasvaihtoehtojen valintaan.

Kurssin ohjelma
koostuu alustuksista, keskusteluista ja esimerkeistä ja harjoituksista.

  • Eri rengaskuormien määritys
  • Eri rengaskuormitusten vaikutus tiivistymisriskiin
  • Keinot rengaskuormien pienentämiseen
  • Tarvittavien rengaspaineiden määritys
  • Rengastyypit ja niiden merkitys
  • Rengasvalinnat tilan koneisiin ja vaihtoehtojen vertailu

Opettajat:

  • Tapio Riipinen, maanviljelijä, agronomi, Afcon Oy
  • Åge Boller, markkinointipäällikkö, Michelin/maatalousrenkaat, Tanska ja Euromaster Oy, Suomi
  • Jari Aspelund, markkinointipäällikkö, Vianor Oy
  • Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Hinta: Kurssi on maksuton.

Lisätietoja: Olli-Pekka Ruponen, opruponen@gmail.com, puh. 050 582 4645, Järki Pelto -hanke
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO -hanke
Ei ennakkoilmoittautumista

Esite ja ohjelma tulossa

https://proagria.fi/tapahtumat/maakosketusta-ja-vetokykya-mita-kaikkea-tulisi-tietaa-renkaista-9159

Järjestäjät: Järki Pelto -hanke (BSAG) ja OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi). Mukana myös rengasalan yrityksiä.

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo