|
|||
|
Avainsana: liikennebiokaasu
Perjantai 13.5.2016 klo. 10:00 – 12:30
Lutakonaukio 12, Jyväskylä, Paviljonki, luentosali Alvar, 3 krs.
9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvia tarjolla
10.00 Tilaisuuden avaus: Hiilineutraali teollisuus -avainalueen vetäjä Tiina Kähö, Sitra
Biokaasu kasvuun ekosysteemeillä, Mirja Mutikainen, liiketoimintapäällikkö, energia ja biotalous, Ramboll
Miten me sen teimme? Parhaista käytännöistä ja yhteistyökumppanuuksista kertomassa ova
Biokaasu Postin ajoneuvojen käytössä
Kehittämispäällikkö Eeli Mykkänen, Gasum Biotehdas Oy ja Senior Asset Manager Juha Sinivuo, Posti
Biohajoavista jätteistä kierrätyslannoitteiksi ja energiaksi
Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy
Missä mennään Keski-Suomessa? Alueellinen biokaasutiekartta suunnan näyttäjänä.
Paneelikeskustelussa mukana: toimitusjohtaja Erkki Kalmari Metener Oy, toimitusjohtaja Esko Martikainen Mustankorkea Oy, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville, Jyväskylän kaupunki, kehityspäällikkö Eeli Mykkänen Gasum Biotehdas Oy, projektipäällikkö JaakkoTukia Biotalousinstituutti JAMK. Paneelin vetää projektipäällikkö Outi Pakarinen, Keski-Suomen liitto.
Yhteenveto, kehittämispäällikkö Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto
12.30 Tilaisuus päättyy verkostoitumislounaaseen
Ilmoittauduthan 3.5.2016 mennessä täällä.
Tilaisuuden järjestävät Sitra ja Keski-Suomen liitto.
Lisätietoja Sitran sivuilla.
Lämpimästi tervetuloa!
Samaan aiheeseen liittyen järjestetään lauantaina 14.5.2016 klo 11-13 koko perheen tapahtuma BiokaasuKS – Autoillaan puhtaasti tulevaisuuteen Jyväskylän Aren aukiolla.
Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.
Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.
Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”
Kategoriat
Biokaasulla pyörät pyörimään
Kuivamädätykseen perustuva Luonnonvarakeskuksen Sotkamon laitos tuottaa nurmesta biokaasua, jolla lämmitetään toimipaikan rakennukset. Laitoksen tuottamalla energialla korvataan 26 000 litraa lämmityspolttoöljyä vuosittain.
– Hehtaarin nurmituotolla ajellaan vuosi autolla tai lämmitetään kokonainen omakotitalo. Karkeasti laskettuna maatila voi olla lämmityksessään ja sähkössään omavarainen, jos sillä on käytössään noin 25 hehtaarin nurmipeltoala, Sotkamon toimipaikan vastaava tutkimusmestari, tiimiesimies Pekka Heikkinen sanoo.
Biokaasun raaka-aineesta ei ole Suomessa pulaa. Kaasua tuotetaan yleensä erilaisista biomassoista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteistä, biojätteistä sekä lannasta. Lisäksi ruoan ja rehuntuotannon ulkopuolella on 300 000 hehtaaria joutopeltoa, jonka sadosta voisi tuottaa melkoisen määrän biokaasua.
Luonnonvarakeskuksen Sotkamon toimipaikassa huristelee biokaasuauto
-Nykyään uuden biokaasuauton saa jo tavallisen auton hinnalla ja vanhan kulkupelin voi parilla tonnilla muuttaa kulkemaan biokaasulla. Tämän jälkeen kaasulla ajaminen onkin huomattavasti edullisempaa kuin tavanomaisilla polttoaineilla,kertoo Sotkamon VuoGas-hanketta luotsaava asiakaspäällikkö Pasi Laajala.
Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä kaasutankkausasemaa, ja niitä rakennetaan koko ajan lisää.
Ravinteet kiertoon ja aluetalous jaloilleen
Maatiloilla toimivilla biokaasutuotantolaitoksilla on tärkeä merkitys paitsi energian tuotannossa myös ravinteiden kierrätyksessä. Prosessissa ravinteet muuntuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon, ja hajuton jäännös voidaan levittää suoraan pelloille lannoitteeksi.
– Maatilat voivat säästää tuhansia euroja vuodessa, jos niiden ei tarvitse turvautua fossiilisiin väkilannoitteisiin. Emme ole enää kaukana energia- ja ravinneomavaraisesta maatilasta, asiakaspäällikkö Pasi Laajala Lukesta pohtii.
Sotkamon biokaasulaitokseen on käynyt tutustumassa satoja kiinnostuneita, ja kyselyitä tulee lähes päivittäin.
– Yksittäisillä tiloilla ei ole mahdollista tehdä tämänkaltaista laitteistojen testausta. Kartoitamme myös tuotannon kuluja ja riskejä, jotta biokaasutuotannon aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa. Laajala uskoo, että ravinteiden kierrätys ja biokaasun tuotanto voivat saada alue- ja kansantalouden nousuun.
Lue lisää Luken asiakaslehti Leian artikkelista Biokaasulla pyörät pyörimään.
Luke Sotkamon VuoGas-biokaasulaitoksen esittely: