Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille – meillä on myös keinoja pienentää ongelmia, kunhan teemme viisaita ja ennakoivia sopeutumistoimia

 

Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset. Kuva: SYKE,  ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi
Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset. Kuva: SYKE, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

Ilmastopaneeli IPCC:n Viidennen arviointiraportin (AR5) toinen osaraportti julkaistiin ma 31.3.2014. Toinen osaraportti paneutuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen.

”Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä korosti julkaisutilaisuudessa.

Hän painotti myös, että tekemättä jättäminen se vasta kalliiksi tuleekin – paljon kalliimmaksi kuin ennakoivien sopeutumistoimien ja päästövähennystoimien tekeminen. Erityisesti pitkäkestoisiin ja -vaikutteisiin investointeihin ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseen kannattaa panostaa aikaisessa vaiheessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Kaija Hakala kysyi alustuksessaan, että riittääkö maapallon ihmisille ruokaa ilmaston muuttuessa. Viljelyolosuhteet muuttuvat ja jatkossa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Sateista yhä suurempi osa tulee rankkasateina ja kuivuus voi kiusata viljelyksiä. Ennakoivilla sopeutumistoimilla voidaan vaikuttaa ja toimia fiksusti olosuhteiden muuttuessa, mutta keinoja ei ole rajattomasti.

Pieni lämpötilan nousu ja siihen sopeutuminen lisää satoja monella alueella, myös Suomessa.Yli neljän asteen ei kuitenkaan saisi lämmetä Suomessakaan, sillä sen jälkeen sadot menetetään. Koska pohjoisilla alueilla lämpeneminen on suunnilleen 1,5-2 -kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimäärin, tarkoittaa tämä, että globaali keskilämpötilan nousu pitää pysäyttää kahden asteen nousuun. Hillintätoimia tarvitaan siis paljon ja nopeasti, jotta lämpeneminen jää näihin lukuihin.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei vielä yksin edes riitä siihen, että kaikille ihmisille olisi ruokaa. Lisäksi jää vielä paljon tehtävää: tasajakoa, oikeutta ja oikeudenmukaisuutta, koulutusta ja terveyttä pitäisi edistää, jotta ruokahuoltokin maapallolla paranisi.

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 31.3.2014: IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen Ilmastopaneeli: Maankäyttö on sisällytettävä maatalouden ilmastopolitiikkaan

kuva: Sari Himanen
kuva: Sari Himanen

Suomen Ilmastopaneelin tavoitteena oli selvittää, millaista olisi viljelijöiden hyväksymä ja samalla taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa. Ilmastopaneelin maaliskuussa 2014 julkaiseman selvityksen mukaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen olisi edullisinta maankäytön muutoksilla, joita ei kuitenkaan ole laskettu maataloussektorin ilmastotavoitteiden piiriin. Toimet, joilla proaktiivisesti pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen voivat olla viisaita myös päästöjen vähentämisen kannalta. Viljelijät toivovat selkeää ja kannustavaa ilmasto-ohjausta.

 

Ilmastopaneelin tiedote 27.3.2014: Maankäyttö sisällytettävä maatalouden ilmastopolitiikkaan

Raportti ”Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa”

MTT Elo -verkkolehden artikkeli: Maatalouden ilmastopolitiikka kaipaa uusia avauksia

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Tuonnin sijaan kotimaista energiaa, ehdottavat professorit

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.
MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/ MTT.

Energiantuotantoon kuluu reippaasti rahaa. Esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa käytettiin 8,5 miljardilla eurolla ulkomailta tuotuja energiatuotteita. Summa vastaa yli neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Oikeilla poliittisilla päätöksillä tämä miljardikysyntä voitaisiin suunnata Suomeen, arvioi professorityöryhmä Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissa. Energia-alan ja energiapolitiikan kärkiosaajiin kuuluvien 11 professorin kirjoittama raportti julkaistiin 26.2.2014.

Suomen energiapoliittinen linja poikkeaa selvästi useiden hyvin menestyvien maiden, kuten Ruotsin, Tanskan, Itävallan ja Saksan linjasta.

 

Erityisen suuri ero vertailumaihin nähden syntyi 2000-luvun alkupuolella, jolloin Suomessa päätettiin kolmen uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Suomessa käännös ydinvoimaan on ollut yhtä nopea kuin Saksassa muutos uusiutuvaan energiaan.Vertailumaissa moderni energiapolitiikka nähdään kokonaisvaltaisesti kilpailuetuna ja talouskasvun ja työpaikkojen lähteenä, kun taas Suomessa moderni energiapolitiikka on totuttu näkemään kilpailukykyä heikentävänä kustannustekijänä. Professorityöryhmän ehdottaa Suomeenkin uutta energiapolitiikkaa, jossa energiaa tarkastellaan kansakunnan kokonaisedunkannalta. Uusi energiapolitiikka perustuu energiatehokkuuden parantamiseen ja kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn.Professorit näkevät uuden energiapolitiikan resurssien olevan puu- ja maatalouspohjaisessa bioenergiassa, tuulienergiassa, lämpöpumpuissa ja aurinkoenergiassa. Raportin perusteella yksi tehokkaimmista tavoista Suomessa käytettävän energian kotimaisuusasteen nostamiseksi on liikennepolttoaineen bio-osuuden lisääminen. Professorijoukko esittää 12 toimenpidettä, joiden avulla päästään koti uutta energiapolitiikkaa.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastonmuutos muuttaa maanviljelyä – biologiset riskit ja sään ääri-ilmiöt mietityttävät

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on pitkänlinjan tekemistä ja osa tilan muuta kehittämistyötä, todettiin Ilmastonmuutos ja maaseutu -hankkeen loppuseminaarissa Hämeenlinnassa ma 10.3.2014.

Yle Hämeen juttu seminaarista:

Ilmastonmuutos muuttaa maanviljelyä – biologiset riskit ja sään ääri-ilmiöt mietityttävät

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastonmuutos ja maaseutu –hankkeen loppuseminaari

 

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeessa käsiteltyjä teemoja. kuva: Riitta Savikko/MTT:n arkisto
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeessa käsiteltyjä teemoja. kuva: Riitta Savikko/MTT:n arkisto

maanantaina 10.3.2014 klo 11-16
Hämeenlinnassa, Kirstulan Kartanossa (os. Pälkäneentie 166, 13600 Hämeenlinna)

11-11.45 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

11.45 Tervetuloa, Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke, Riitta Savikko, projektikoordinaattori

12.00 Avaus, Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri, alustuksen video

12.30 Miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen?, Markus Eerola, maanviljelijä, Hyvinkää, alustuksen video

13.00 Ilmastoviisas maatalous ja MTK, Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, alustuksen video

13.30 Kahvi

14.00 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet Suomen maatiloilla: Ilmastonmuutos ja maaseutu -hankkeen työpajojen antia, Riitta Savikko ja Sari Himanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, alustuksen video

14.30 Ilmastonäkökulmien edistäminen uudella rahoituskaudella: miten päästöjen vähentäminen ja varautuminen näkyvät maatilojen ympäristökorvauksissa ja maaseudun kehittämisohjelmassa, Marja-Liisa Tapio-Biström, ylitarkastaja, MMM, alustuksen video

15.00 Nuorten visioita maatalouden tulevaisuudesta, Hämeen ammattikorkeakoulun Maatalouselinkeinojen koulutusohjelman opiskelijat: Niklas Maisi ja Oskari Virtanen, alustuksen video

15.30 Yhteenveto, Olga Temonen, puheenvuoron video

15.50 Loppusanat

16.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuus on tarkoitettu viljelijöiden, maaseutuyrittäjien, neuvojien, maaseudun kehittäjien, opiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden tiedonsaantiin ja keskusteluun.

Hämeenlinnaan pääsee kauempaa mukavasti junalla ja linja-autolla. Hämeenlinnan paikallisliikenteen linja-autot numerot 5 ja 16 kulkevat seminaaripaikan edestä ja lähtevät rautatieasemalta. Paikallisliikenteen aikataulut täällä. Tulo-ohjeet seminaaripaikkaan Kirstulan Kartanoon autolla löydät täältä.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Viljely muuttuvassa ilmastossa – Miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti

Viljelyn laajentamispotentiaalin ennuste suuren lämpenemisen skenaariossa 19 ilmastomallin keskiarvona. Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L.,Hakala, K. & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agricultural and Food Science 18: 171-190.
kuva: Viljely muuttuvassa ilmastossa – Miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti -tietopaketista

 

Viljelijöille TEHOPlus-hankkeessa koottu tietopaketti kertoo ilmastonmuutoksen tuomista muutoksista maataloudelle ja niihin sopeutumisesta. Suomelle muuttuva ilmasto voi olla myös mahdollisuus. Tietopaketin ovat kirjoittaneet Pirjo Peltonen-Sainio ja Kaija Hakala MTT:stä. Viljely muuttuvassa ilmastossa – Miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti -tietopaketti.

Kuvassa viljelyn laajentamispotentiaalin ennuste suuren lämpenemisen skenaariossa 19 ilmastomallin keskiarvona. Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L.,Hakala, K. & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agricultural and Food Science 18: 171-190.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa

kuva: Karoliina Rimhanen/MTT:n arkisto
kuva: Karoliina Rimhanen/MTT:n arkisto

Ympäristöystävällisempi maatalous ei ole rakettitiedettä. Se on useita pieniä, arkisia ratkaisuja, joista yhdessä muodostuu merkittäviä päästövähennyksiä. Kotieläintuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen johtoajatuksena on tuotannon ympäristötehokkuuden lisääminen: tuotantopanokset käytetään tehokkaammin hyväksi ympäristön ja eläinten hyvinvointia ja terveyttä vaarantamatta.

Oleellista on vähentää hävikkiä ja parantaa ravinteiden kierrätystä kaikilla tuotannon osa-alueilla. Näin käytetyt tuotantopanokset eivät karkaa taivaan tuuliin, vaan päätyvät sinne, minne niiden todella tulee päätyä: tuotteisiin. Samalla myös tuottajan kukkaro kiittää. Samat konstit tepsivät useampaan ongelmaan, sillä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä myös vesistökuormituksen riski vähenee.

Marjukka Lammisen kirjoittamassa tietokortissa esitellään yhdeksän askelta kohti kestävämpää kotieläintuotantoa. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatilan aurinkosähkö

aurinkosahko_etusivu_pikkukuva

Maatila on erinomainen paikka uu­siutuvan, omavaraisen sähkön tuot­tamiseen aurinkopaneeleilla. Sähköä käytetään ympäri vuorokauden, kattopinta-alaa riittää ja suurehkojen investointien tekeminen on tavallista. Aurinkosähkö on monella tapaa parasta energiaa: ei päästöjä, ei liikkuvia osia, ei melua ja erittäin pieni huollon­tarve.

Energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee tietokortissa seitsemän askelta maatilan aurinkosähkön tuotantoon. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkokasvit ovat merkittäviä fossiilisen energian ja väkilannoitteiden säästämisessä

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Biologisen typensidonnan hyödyntämistä Suomen maataloudessa on mahdollista tehostaa voimakkaasti. MTT:n tutkijoiden Hannu Känkäsen, Antti Suokankaan, Kari Tiilikkalan ja Arja Nykäsen aihetta käsittelevä raportti Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä julkaistiin 2013. Raportin mukaan nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy silloin, koneketjujen energiankulutus mukaan lukien, noin 3700 terajoulea (TJ) vuodessa. Se vastaa samaa energiamäärää, kuin maa- ja puutarhataloudessa käytettiin vuonna 2010 polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.

Viime vuosina viljelijöiden kiinnostus palkokasveja kohtaan on lisääntynyt lannoitteiden kalleuden ja peltojen kasvukunnosta koetun huolen vuoksi. Arvio palkokasvien mahdollisuudesta korvata väkilannoitetyppeä ja säästää fossiilista energiaa voikin olla lähempänä  todellisuutta kuin äkkiseltään muutoksen suuruuden vuoksi voisi luulla, tutkijat tuumaavat.

Julkaisu Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä MTTn Raportti 76