Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan vähentää jopa neljänneksellä

Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto
Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto

 

Naudanlihantuotannon tehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää merkittävästi ilmasto-, vesistö- ja happamoittavia vaikutuksia nykyisestä. Tuotanto tehostuu, kun pellot hoidetaan hyvin ja lannoitetaan tasapainoisesti. Myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito ovat hyödyksi.

Luonnonvarakeskus (Luke) tutki laajassa, nelivuotisessa FootprintBeef-hankkeessa erilaisia tapoja pienentää kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia.

 

”Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan leikata jopa neljänneksellä, jos tuotannossa otetaan käyttöön tehokkaimmat päästöjen vähennyskeinot. Näitä ovat muun muassa hyvin sulava säilörehu, viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla sekä runsaat sadot”, kertoo hankkeen koordinaattori Hannele Pulkkinen Lukesta.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 21.4.2016 Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan vähentää jopa neljänneksellä.

Lue myös YLEn uutinen 24.4.2016 Professori: Kotimaisen jauhelihan syönti on ekoteko

FootprintBeef-hankkeen loppuseminaarin esitykset 21.4.2016 löytyvät täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.

Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutusten nykytila ja tulevaisuus -seminaari Helsingissä 21.4.2016

kuva: Karoliina Rimhanen/Luken arkisto
kuva: Karoliina Rimhanen/Luken arkisto

 

Tervetuloa keskustelemaan naudanlihantuotannon ympäristövaikutusten nykytilasta, kehittämisestä ja tulevaisuudesta FootprintBeef-hankkeen loppuseminaariin.

 

 

 
 

 

Ohjelma:
12.00 Tervetuloa – Juha-Matti Katajajuuri, asiakas- ja tiimipäällikkö /Luke
12.15–13.00 Naudanlihan tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden vähennyskeinojen
mahdollisuudet – Hannele Pulkkinen, tutkija / Luke
13.00–13.25 Nurmentuotannon edulliset ympäristövaikutukset Suomessa  – Perttu Virkajärvi, nurmituotannon professori /Luke
13.25–13.45 Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa – Kristiina Regina, professori / Luke
13.45–14.00 Naudanlihantuotannon kehitys ja tavoitteet teurastamon näkökulmasta – Harri Jalli, tuotantoneuvoja / HK Agri
14.00–14.15 Tietoa mallinnukseen – mallinnuksesta tietoa käytäntöön – Mikko Korhonen, tuotehallintapäällikkö / Raisioagro
14.15–15.00    Keskustelua

 

FootprintBeef-hanke oli osa laajempaa ravinteiden kierrätystä edistävää, Tekesin Green Growth -ohjelman rahoittamaa Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi  -hankekokonaisuutta. Hanketta rahoittivat myös HK Agri, Raisioagro Oy ja Yara Suomi Oy.

 

Ilmoittautumiset täällä, mieluiten 12.4.2016 mennessä.

 

Lisätietoja:
Hannele Pulkkinen
Hankkeen koordinaattori
p. 029 5326 446
hannele.pulkkinen@luke.fi
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

KUTSU Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –aloituspajaan ja webinaariin pe 15.4. Tampereelle

 

Tapahtuma on ensisilmäys ilmastoviisaaseen suomalaiseen maaseutuun.Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia polkuja ja vahvistaa jo olemassa olevia uria ilmastoratkaisuihin, maaseudun toimijoitten näkökulmasta, käytännön asiat keskiössä.

perjantaina 15.4. klo 9.30-16 Ahlmanin Kartano, auditorio (Hallilantie 24, 33820 Tampere) ja webinaarina osoitteessa https://meet.lync.com/ahlmaninkoulunsaatio/webinaari/Y61LLJ2B

9.30-10 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa

10.15 Mitä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa
Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.45 Mitä Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa viljelijöiden kannalta?
Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila, MMM

11.15 Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus

11.45 lounas

12.45 Miten ilmastokysymykset näkyvät neuvojan työssä tällä hetkellä?
Palvelupäällikkö Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi

13.00 Maanviljelijän keinot hillitä ilmastonmuutosta – esimerkkinä Kilpiän tila
Tutkija, viljelijä, kokeilija Tuomas Mattila

13.30 Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos – miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?
Professori Sirpa Kurppa, Luonnonvarakeskus

14.00 kahvi

14.30 Maatilan talous ja ilmastoviisaat ratkaisut – löytyykö keinoja parantaa tilan taloudellista tulosta?
Professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

15.00 Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille
Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

15.30-15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

 

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 13.4. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Tampereella sisäinen bussi numero 12 kulkee Keskustorilta Ahlmanille, muillakin busseilla pääsee lähelle. Lisäinfoa löydät Repa Reittioppaasta.

Webinaariohjeet

Aloituspajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina klikkaamalla itsensä osoitteeseen
https://meet.lync.com/ahlmaninkoulunsaatio/webinaari/Y61LLJ2B. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostiin.

Webinaarilaiset voivat halutessaan täyttää aloituspajaan liittyviä kyselylomakkeita sähköisessä muodossa. Alustuksista mieleen tulevien mahdollisuuksien, haasteiden ja ratkaisujen kirjauslomake on täällä https://www.webropolsurveys.com/S/4D17D061015B003E.par . Palautelomake puolestaan löytyy täältä https://www.webropolsurveys.com/S/5F2067B6456C858F.par

Lämpimästi tervetuloa!

VILMA-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Parasta ruokaa, hyvää elämää – Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä

kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto
Joukko ruokavaikuttajia julkaisi vision tulevaisuuden ruokajärjestelmästä 29.3.2016.

 

 Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi.

 

Lue lisää Ruokavision blogista.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu

 

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa ja luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat heikkenemässä, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, todetaan IPBES-paneelin arvioinnissa. IPBES-paneeli on luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitusten välinen paneeli.

Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus..
Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvien pölyttäjistä on ihmiselle hyötyä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.

Sukupuutto uhkaa monia pölyttäjiä

Merkittävimpiä pölyttäjien runsauteen, monimuotoisuuteen ja terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.

Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi voitu tehdä. Alueellisten arviointien mukaan mesipistiäisistä ja perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.

Mikä avuksi?

Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja.

Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.

Lue lisää Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 17.3.2016: Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu

IPBES (2016). Summary for policymakers of the thematic assessment on
pollinators, pollination and food production.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kevätinfoja peltotöiden suunnittelun tueksi Mikkelissä

 

kuva: Luken arkisto
kuva: Luken arkisto

Keväällä mieli jo palaa päästä pellolle, ja lumien sulamista odotellessa mielessä on monia töiden suunnitteluun liittyviä asioita. Ravinnepiika-hanke järjestää kolme iltapäiväinfoa erilaisista käytännön töihin liittyvistä keskeisistä aiheista. Tule kuuntelemaan ajankohtaista tutkimustietoa:

 

 

 

 

ke 16.3.2016 klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Lannanlevitys ja lantalogistiikan suunnittelu, Pasi Eskelinen, Savonia AMK
Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta, Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus
Ilm. pe 11.3. mennessä

ke 23.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan happamuus ja kalkituksen merkitys, Helena Soinne, Helsingin yliopisto
Viljavuustutkimus, Kyösti Tiainen, Viljavuuspalvelu Eurofins Oy
Ilm. pe 18.3. mennessä

ke 30.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy – konevalinnat ja töiden suunnittelu, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Peltomaan laatutesti, Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo
Ilm. to 24.3. mennessä

 

Ilmoittautumiset p. 0400 261094 tai http://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen tarvitaan. Kahvitarjoilu.

 

Ravinnepiika -hanketta toteuttajavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Toteutusaika 1.9.2015–31.3.2018. Rahoitus: Euroopan maaseuturahasto

Lisätietoja:
ProAgria Etelä-Savo:
Hankevastaava Saara Ryhänen, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi
puh. 040 4868 237

Luonnonvarakeskus LUKE:
Päivi Kurki, paivi.kurki@luke.fi, puh. 029 532 6285

Lisätietoja Ravinnepiika-hankkeesta.

Tervetuloa!

 

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Suomalais-tunisialainen tutkijajoukko kehittää Tunisiaan paikallista perunan tuotantojärjestelmää, joka uhmaa kuivuutta, korkeita kuluja ja suolaista maaperää.

Tutkija Radhia Gargouri-Bouzidilla on tavoite. Hän haluaa kehittää, jalostaa ja levittää viljelyyn kotimaahansa Tunisiaan paikallisen perunalajikkeen. Sen lisäksi, että lajike sietää kuumuutta ja kuivuutta, se sopeutuu hyvin suolaantuneeseen maaperään. Tällaisella perunalla olisi potentiaalia pelastaa lukuisien pienviljelijöiden toimeentulo, laskea viljelykustannuksia ja parantaa tunisialaisten arkea.

 

Perunaa kulutetaan ja viljellään Tunisiassa runsaasti. Sitä syödään kilokaupalla henkeä kohti erilaisissa paikallisissa ruoissa. Makea vesi on kallista ja sitä on vähän, joten viljelijät joutuvat turvautumaan keinokasteluun. Se taas lisää maaperän suolaantumista. Viljelymaan suolaantuminen on suuri ongelma erityisesti köyhempien alueiden pienviljelijöille, joita Tunisiassa on paljon.

Gargouri-Bouzidin apuna tavoitteen toteuttamisessa on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja noin kymmenen hengen suomalainen tutkijaryhmä.  Luonnonvarakeskuksen ja Sfaxin yliopiston yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda Tunisiaan oma siemenperunan tuotantojärjestelmä paikalliselle perunalajikkeelle.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannan ravinteet kiertoon -seminaari 11.3. Säkylässä

Paikka: ravintola Myllynkivi, Vihreä Sali, Kivenhakkaajantie 5, Säkylä

Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Tilaisuuden tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja lannan kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia päivän aikana nousseisiin keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin. Yritystorilla voit tutustua alan yrityksiin. Tilaisuuden kohderyhmänä on viljelijät ja tuottajat, lannan ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset, viranomaiset ja muut sidosryhmät.

 

 

 

9.00-9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja yritystoriin tutustuminen
9.30-9.45 Avauspuheenvuoro, Pyhäjärven tila ja kuormitus
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti
9.45-10.15 Tuottajanäkökulma
10.15-11.00 Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
N. N., Varsinais-Suomen ELY-keskus
11.00-11.45 Lounas (omakustanteinen), tutustuminen yritystoriin
11.45-12.30 Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
Erikoistutkija, Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus
12.30-13.00 Lannan hyödyt ja maanparannusvaikutus
Erikoistutkija, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus
13.00-13.45 Kahvi ja tutustuminen yritystoriin
13.45-15.00 Paneelikeskustelu: Mistä ratkaisuja lannan kestävään käyttöön?
Keskustelemassa: Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus, edunvalvojaorganisaation
edustaja, kunnan maaseutuasiamies ja Suomen ympäristökeskus
15.00-15.15 Yhteenveto päivän aiheista
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti

Tilaisuuden järjestää Suomen ympäristökeskuksen Vesiviisas kiertotalous-hanke yhdessä Pyhäjärvi-instituutin, Future Earth Suomen, Ympäristötiedon foorumin ja Ravinnekierrätys, pilaantumisen torjunta ja muuttuva lannoitetalous (QUMARE) -hankkeen kanssa.

Ilmoittautumislomake.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Maan rakenne ja ravinnetasapaino kasvukunnon avaimina -kursseja Kokemäellä 9.3., Kauhajoella 17.3. ja Kauhavalla 18.3.

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Maan kasvukunnon hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Pyrkimys parantaa maan kasvukuntoa siten, että saadaan hyviä satoja vaihtelevissa sääolosuhteissa on perusteltua sekä tuotannon taloudellisuuden että resurssitehokkuuden ja ympäristön kannalta.

 

 

 

 

Talvella on hyvä aika suunnitella muutoksia tulevalle kaudelle.
Viime kasvukausi toi hyvin esiin maan rakenteen ongelmat, mutta mitä niille voi tehdä?
Mitkä koneet muokkausketjussa aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit ja miten riskejä voi vähentää?
Miten kalkitus vaikuttaa maan murustuvuuteen ja vedenläpäisykykyyn?
Miten eri maalajit ovat herkkiä tiivistymiselle ja tiivistymisen ongelmille?
Miten maan multavuutta voi nostaa ja miten se vaikuttaa ravinnehuoltoon ja tiivistymisherkkyyteen?

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon
parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan hoidosta.
Tavoite: Perehdyttää maan kasvukunnon ja erityisesti rakenteen tunnistamiseen
ja tiivistymisen ehkäisyyn sekä maan ravinteiden varastointikyvyn
ja tasapainoisten ravinnesuhteiden merkitykseen.
Pääsisällöt:
• Maan rakenteen merkitys, rakenneongelmat ja niiden tunnistaminen
• Rengastus ja konevalinnat tiivistymisen ehkäisyssä
• Viljavuustutkimuksen tekeminen ja hyödyntäminen
• Ongelmalohkojen kalkitus ja maanparannus
Kouluttaja: Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila ja muut asiantuntijat.
Hinta: 50 €/osallistuja (koulutus on arvonlisäveroton) sisältäen opetuksen ja materiaalit. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Kurssit:

Kokemäen kurssin 9.3. ohjelma ja ilmoittautumislinkki.

Kauhajoen kurssin 17.3. ohjelma ja .

Kauhavan kurssin 18.3. ohjelma ja .

osmo-logo

 

 

 

 

 

 

Kurssien järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi, sekä BSAG ja Järki-hanke.