Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalouden suurimmat haasteet ja niihin varautuminen varsinaissuomalaisten viljelijöiden näkökulmasta

Blogin kirjoittajat: Elisa Koskinen (Luke), Karoliina Rimhanen (Luke), Hannu Känkänen (Luke), Ville Korpelainen (Livia), Riitta Savikko (Luke)

Varsinaissuomalaisille viljelijöille suunnatussa kyselyssä selvitettiin ajankohtaisia maatalouden haasteita. Taloudellisen kannattavuuden ohella viljelijöitä huoletti henkilökohtainen jaksaminen ja työvoiman saanti sekä jatkajan löytyminen ja tulevan jatkajan selviytyminen muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Elonkierron syksy. Kuva Paula Häyrinen / Luke.

Taloudellinen epävakaus vaikuttaa suoraan tilallisten toimintakykyyn ja motivaatioon. Tuottajahintojen laahaava nousu ei riitä kattamaan tuotantokustannuksia ja moni miettii, miten ensi vuoden tuotantopanokset voidaan hankkia, jos edellisiäkään ei ole maksettu. Maksuvalmius sakkaa herkästi varsinkin kotieläintiloilla, joissa kassavirran puskurit ovat muutenkin olleet pieniä.

Kaikilla tiloilla tilanne ei ole yhtä huono, mutta kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Negatiivisen kierteen korjaavaa parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai isomman sadon hyöty on valunut suuriin kustannuksiin.  

Merkittävä haaste maatilojen toiminnalle on myös ilmastonmuutos ja erityisesti muuttuneet sääolot. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä viime vuosina. Yhtä lailla haasteena pidettiin myös maatalouspolitiikkaa, byrokratian suurta määrää sekä säädösten epäjohdonmukaisuutta. Myös luottamuspula viranomaisten ja tuottajien välillä nousi kyselyn vastauksissa esiin, minkä koettiin hankaloittavan yhteistyötä. Esimerkkinä mainittiin tukien maksatusaikataulujen muutokset ja niistä ilmoittaminen viime tingassa.

Koetut haasteet konkretisoituvat tiloilla erilaisina hankaluuksina. Niistä suurin on maksuvalmiuden pienentyminen eli kuinka rahat riittävät laskujen maksuun. Jo valmiiksi huonoilla kantimilla ollut talous ei kestä viime aikoina puhjennutta energiakriisiä. Energiakriisi heijastuu kaikkiin tuotantopanoksiin hintojen nousuna ja sen kautta koko tuotantoon.

Varautumistaso taas määrää sen, kuinka paljon energiakriisi vaikuttaa tilan tuotantoon. Parin viime vuoden aikana taloudellisen puskurin kerääminen yllättäviin menoihin on ollut hankalaa ja puskureita on säästämisen sijaan jouduttu käyttämään. Tämä entisestään huonontaa tai jopa estää tilan tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Tätä myötä motivaatio viljelyyn ja maatalouteen laskee ja huomio kiinnitetään muihin asioihin.

Kun tulevaisuuden suunnitelmat jäävät, jäävät myös tilan jatkuvuutta turvaavat korvausinvestoinnit, joita tarvittaisiin koneiden uusimiseen ja tuotantorakennusten korjaamiseen, jotta työn tekeminen onnistuisi myös jatkossa. Kohonneet hinnat ja saatavuusongelmat vaikeuttavat kaikkien investointien toteutumista ja niitä lykätään helposti hamaan tulevaisuuteen. Tämä vaarantaa sukupolvenvaihdoksien onnistumisen ja tuotannon jatkuvuutta tilalla.

Kyselyn mukaan varautumisen tasot eri riskitekijöihin vaihtelevat. Monilla tiloilla on varauduttu sähköhäiriöihin ja veden saantiin jo entuudestaan hyvin, sillä maalla sähkökatkot ovat olleet yleisiä varsinkin ennen maakaapeleiden tuloa.  Peltojen kunnolla taas on merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Mitä paremmassa kunnossa peltojen rakenne on sitä paremmin ne pystyvät puolustautumaan sään ääri-ilmiötä vastaan ja tuottamaan satoa. Varautumisen taso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tila pystyy sopeutumaan muutokseen ja jatkamaan toimintaa muutoksista huolimatta.

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Livia Tuorla, Luomumpi Varsinais-Suomi-hanke ja MTK-Varsinais-Suomi järjestävät yhdessä työpajan Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista Tuorlassa 22.11.2022. Tule hakemaan vauhtia tulevaisuuden suunnitteluun ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaudesta ja muutosjoustavuudesta työpajaan. Edetään pienin askelin ja pohditaan, miten muutoskestävä maatila rakentuu ja miten muutokseen voidaan varautua.

Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen päättyy 16.11.2022.

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla

 

 
 
Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Mitä ilmastonmuutos tekee maailman viljapelloille? Lyhyesti sanottuna, tuo rajua kuivuutta ja nostaa ilman hiilidioksidipitoisuuden historiallisen korkeaksi.
 

 

Nyt tutkijayhteisöissä paneudutaan kiivaasti ilmiöön nimeltä resilienssi eli joustavuus tai kestokyky, jonka turvin kasvit voivat selviytyä ja tuottaa satoa huonoissakin olosuhteissa. Tutkimusprofessori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta tutkii viljojen perinnöllistä sopeutumiskykyä.Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla.

 

 
 

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.
Vehnä. kuva: Riitta Savikko.

 
 
 
 

 

 
 
Kategoriat
Ajankohtaista

Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

 

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, hyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 9.6.2017: Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Suomalais-tunisialainen tutkijajoukko kehittää Tunisiaan paikallista perunan tuotantojärjestelmää, joka uhmaa kuivuutta, korkeita kuluja ja suolaista maaperää.

Tutkija Radhia Gargouri-Bouzidilla on tavoite. Hän haluaa kehittää, jalostaa ja levittää viljelyyn kotimaahansa Tunisiaan paikallisen perunalajikkeen. Sen lisäksi, että lajike sietää kuumuutta ja kuivuutta, se sopeutuu hyvin suolaantuneeseen maaperään. Tällaisella perunalla olisi potentiaalia pelastaa lukuisien pienviljelijöiden toimeentulo, laskea viljelykustannuksia ja parantaa tunisialaisten arkea.

 

Perunaa kulutetaan ja viljellään Tunisiassa runsaasti. Sitä syödään kilokaupalla henkeä kohti erilaisissa paikallisissa ruoissa. Makea vesi on kallista ja sitä on vähän, joten viljelijät joutuvat turvautumaan keinokasteluun. Se taas lisää maaperän suolaantumista. Viljelymaan suolaantuminen on suuri ongelma erityisesti köyhempien alueiden pienviljelijöille, joita Tunisiassa on paljon.

Gargouri-Bouzidin apuna tavoitteen toteuttamisessa on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja noin kymmenen hengen suomalainen tutkijaryhmä.  Luonnonvarakeskuksen ja Sfaxin yliopiston yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda Tunisiaan oma siemenperunan tuotantojärjestelmä paikalliselle perunalajikkeelle.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella