Hyönteiset ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin esille tulevaisuuden ravintona. Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää niitä ravintonaan jo tänä päivänä, etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Hyönteisten kasvatukseen ja käyttöön pureuduttiin tarkemmin lokakuun alussa Pieksämäellä järjestetyssä ”Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin” -tapahtumassa.
Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta kertoi hyönteisruoasta kattavan yleiskatsauksen. FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön) raportti ”Edible insects – Future prospects for food and feed security” (2013) toi esiin hyönteisten potentiaalin ratkaisuna maailman ruokakriisiin ja herätti samalla runsaasti kiinnostusta asiaa kohtaan.
Euroopassa kasvatetaan ihmisten ravinnoksi tällä hetkellä noin kymmentä ja eläinrehuksi 16 eri hyönteislajia. Tavallisimpia ovat kovakuoriaisen toukat sekä erilaiset kärpäset ja sirkat. Suomessa tutkimus kohdistuu erityisesti siipikarjan ja sian rehuihin. Euroopassa tällä hetkellä 13 maata on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeiksi, uusimpina Tanska ja Suomi. Hyönteisissä on paljon hyviä rasvoja ja ne ovat ravintoarvoltaan myös erittäin hyvä proteiinin lähde. Hyönteisten tilan, rehun ja veden tarve ovat pienempiä kuin muiden kotieläinten, joten ne ovat suhteellisen ekotehokkaita eläinproteiinin lähteitä.
Viljelijä Hermanni Nieminen Niittykummun maatilalta kertoi omia kokemuksiaan sirkkojen kasvatuksesta. Tila on kasvattanut hyönteisiä muutaman vuoden ajan lemmikkieläinten rehuksi. Kotisirkat kasvavat trooppisissa olosuhteissa erillisissä muninta- ja kasvatusastioissa.
Tapahtumassa Lauri Jyllilä Finsect Oy:stä valmisti miedosti maustettuja sirkkoja, jotka sekoitettiin kuullotetun sipulin kanssa ja tarjoiltiin ruissipsien kera. Maistelemaan päästiin myös sirkkajauheella höystettyä näkkäriä ja suklaa-kookospaloja.
Teksti ja kuvat: Minna Kosonen ja Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
