Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvukausi vauhdilla käyntiin tänä vuonna: hyviä sato-odotuksia ja tarkkailtavaa tuholaisissa

 

Kylvötöitä Mikkelissä Karilassa 1.6.2016. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.
Kylvötöitä Mikkelissä Karilassa 1.6.2016. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

Kasvukausi käynnistyi aikaisin tänä vuonna koko maassa. Vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna ollaan useita viikkoja tavanomaista edellä etenkin pohjoisessa. Ilmatieteen laitoksen sivuilta näet koko maan kasvukauden alkamisen ja voit seurata myös lämpösumman ja sadesumman kehittymistä Jokioisilla ja Sodankylässä. Seuranta löytyy täältä.

Sää näkyy myös metsäpuiden päivittäisessä kasvussa, sitä voit seurata livenä mm. Punkaharjulta.

 

Pelloilla lämmin alkukasvukausi toivottavasti realisoituu hyvinä satoina. Pro Agrian kasvutilannekatsaus kertoo mm. viljakylvöjen olevan loppusuoralla, ensimmäisten säilörehusatojen korjuun olevan jo käynnissä ja mansikka on kukkinut aikaiseen koko maassa. Lue lisää.

Sään myötä saa olla valppaana monien tuholaisten kanssa: ainakin tuomikirvojen kanssa, joiden kasvuennuste tälle vuodelle lupasi runsaita määriä. Riskiä lisää ilmavirtojen mukana tullut kaukokulkeutuma ja lämpö edistää kantojen kasvua viljalla. Myös kaalikoita on saapunut runsaasti Suomeen ja pikkukaalikärpäsen lento on huipussaan. Ajantasainen tilanne pellon ja puutarhan kasvintuhoojien tilanteesta löytyy Luken Kasper-palvelusta.  Seuraa niin pysyt askeleen edellä!

Myös metsissä kirjanpainaja voi hyötyä alkukauden lämmöstä. Lajin esiintymistä kannattaa tarkkailla ajoissa tänä kesänä. Lisätietoja lajista löytyy täältä.

Sari Himanen

 

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Luken Tilastot -verkkopalvelusta selviää maatalouden kasvihuonepäästöt

 

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ELY-alueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario, http://statdb.luke.fi/charts/pages/charts/indikaattorit/ilmastonmuutos/maatalouden_kasvihuonekaasupaastot_ELY-keskuksittain.html
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ELY-alueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario, http://statdb.luke.fi/charts/pages/charts/indikaattorit/ilmastonmuutos/maatalouden_kasvihuonekaasupaastot_ELY-keskuksittain.html

Luken Tilastot -verkkopalveluun on tullut uusi indikaattorit-osio. Nyt julkaistut indikaattorit jakautuvat viiteen osa-alueeseen: Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu, ympäristö, maaseudun yritystoiminta ja elämänlaatu, maataloustuotannon kilpailukyky sekä laadukas ruoka ja eläinten hyvinvointi. Osa-alueet ovat Manner-Suomen maaseutuohjelman tavoitteita. Myöhemmin tulee mukaan myös tavoite ”osaaminen, tutkimus ja kehittäminen”.

Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu -osiosta selviävät esimerkiksi maatalouden kasvihuonepäästöt eri vuosina eri puolilla maata. Sieltä selviää muun muassa, että maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 13 prosenttia aikavälillä 1990-2013, mutta 2000-luvulla päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä on noin 10 prosenttia.

Indikaattorit-sivu

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 1.6.2016 Luken Tilastot -verkkopalvelusta selviää maatalouden kasvihuonepäästöt

Kategoriat
Ajankohtaista

Nyt on kansainvälinen palkokasvien vuosi

IYP-posteri-kuva

Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.

Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä

Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja  linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.

Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.

Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa

Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.

Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja

kuva: Luken arkisto
kuva: Luken arkisto

 

Metsämarjojen ja -sienten viljely puuntuotannon rinnalla parantaa Suomen mahdollisuuksia luonnontuotealan markkinoilla. Luonnontuotteiden kysyntä on maailmalla kovassa kasvussa. Kysyntää on erityisen paljon Aasiassa.

Tulevaisuuden metsissä tuloja voidaan saada mm. metsämarjoista, ruokasienistä ja erikoissienistä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja.

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen
Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

Kategoriat
Ajankohtaista

Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon

 

Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.
Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Suomi on lähettänyt yhdessä yhdeksän muun metsäisen maan kanssa komissiolle kirjeen, jossa ehdotetaan Pariisin sopimuksen mukaisesti metsien kestävän hoidon ja käytön huomioimista EU:n 2030 ilmastokehyksessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja yhdeksän muun jäsenmaan ministerin kirje on osoitettu ilmastokomissaari Miguel Arias Cañetelle ja maatalouskomissaari Phil Hoganille.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016 Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kohti neljää promillea

 

4p1000

Suomi sitoutui viime vuoden lopulla Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tukemaan maaperän hiilivarojen lisäämistä neljän promillen verran vuosittain. Nyt ilmastosopimus on allekirjoitettu ja keinojen kehittäminen tavoitteen saavuttamiseksi alkaa.

Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että niin sanottuun neljän promillen aloitteeseen kirjattu hiilimäärä vastaa ihmisen toiminnasta vuosittain aiheutuvia kasvihuonekaasu- eli khk-päästöjä.

 

 

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon vuosisadan loppuun mennessä. Päämääränä on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5–2 asteeseen, Mattila taustoittaa.

Maaperä nostettiin Pariisissa näkyvään rooliin, sillä maassa on enemmän hiiltä kuin maanpäällisessä kasvillisuudessa tai ilmakehässä. Maaperän hiilivarantojen pienikin muutos voi vaikuttaa paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Miten maatalous ja metsätalous liittyvät neljän promillen tavoitteeseen? Lue lisää Luken artikkelista Kohti neljää promillea.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Biokaasusta joukkovoimaa pe 13.5. Jyväskylässä

 
Perjantai 13.5.2016 klo. 10:00 – 12:30
Lutakonaukio 12, Jyväskylä, Paviljonki, luentosali Alvar, 3 krs.
 

9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvia tarjolla
10.00 Tilaisuuden avaus: Hiilineutraali teollisuus -avainalueen vetäjä Tiina Kähö, Sitra

Biokaasu kasvuun ekosysteemeillä, Mirja Mutikainen, liiketoimintapäällikkö, energia ja biotalous, Ramboll

Miten me sen teimme? Parhaista käytännöistä ja yhteistyökumppanuuksista kertomassa ova

Biokaasu Postin ajoneuvojen käytössä
Kehittämispäällikkö Eeli Mykkänen, Gasum Biotehdas Oy ja Senior Asset Manager Juha Sinivuo, Posti

Biohajoavista jätteistä kierrätyslannoitteiksi ja energiaksi
Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy

Missä mennään Keski-Suomessa? Alueellinen biokaasutiekartta suunnan näyttäjänä.

Paneelikeskustelussa mukana: toimitusjohtaja Erkki Kalmari Metener Oy, toimitusjohtaja Esko Martikainen Mustankorkea Oy, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville, Jyväskylän       kaupunki, kehityspäällikkö Eeli Mykkänen Gasum Biotehdas Oy, projektipäällikkö JaakkoTukia Biotalousinstituutti JAMK. Paneelin vetää projektipäällikkö Outi Pakarinen, Keski-Suomen liitto.

Yhteenveto, kehittämispäällikkö Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto

12.30 Tilaisuus päättyy verkostoitumislounaaseen

Ilmoittauduthan 3.5.2016 mennessä täällä.

Tilaisuuden järjestävät Sitra ja Keski-Suomen liitto.

Lisätietoja Sitran sivuilla.

Lämpimästi tervetuloa!

Samaan aiheeseen liittyen järjestetään lauantaina 14.5.2016 klo 11-13 koko perheen tapahtuma BiokaasuKS – Autoillaan puhtaasti tulevaisuuteen Jyväskylän Aren aukiolla.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista

ProAgrian kysely maaseudun pientuottajille mobiilin markkinapaikan tarpeista

 

kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto

Moni mökkiasukas, matkailija ja paikallinenkin jättää ostoksia tekemättä vain siksi, että ei tiedä tai löydä paikallista tarjontaa. Paikallisuus ja ekologisuus ovat nousevia trendejä – osalle arjessa, osalle matkailussa, osalle sekä että. Paikallisen ruoan, kädentaitotuotteiden sekä matkailupalveluiden markkinoilla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, koska myyjä ja ostaja eivät välttämättä kohtaa.

 

 

 

ProAgria Maatalouden Laskentakeskus haluaa olla mukana auttamassa suomalaisten pientuottajien ja käsityöläisten toimintaa sekä kohtaamista loppuasiakkaan kanssa. Selvitämme heidän toimeksiantonaan kysyntää lähi- ja luomuruoan, maatila- ja matkailupalveluiden sekä käsitöiden ja muiden käden taidon tuotteiden mobiilille markkinapaikalle. Selvitystyö käsittää muun muassa kyselyt sekä tuottajille että kuluttajille.

Tässä tuottajille suunnatussa kyselyssä selvitämme suomalaisten paikallistuottajien toimintaa, tavoitteita, käytössä olevia tuotemyynnin ja -jakelun kanavia sekä tulevaisuuden toiveita ja tarpeita kuluttajien tavoittamiseksi. Kysely on verkkopohjainen, ja siihen vastaaminen vie korkeintaan 10 minuuttia. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja niitä käytetään vain edellä mainittuun tarkoitukseen.

Annamme mielellämme lisätietoja tutkimuksesta, yhteydenotot Tiina Merikoski, tiina@suunnittelukiila.fi.

Toivomme vastaustanne 6.5.2016 mennessä.

Vastaamaan pääset tästä:
https://query.mediaclever.fi/?id=6745414987541CCM4h786X

Yhteistyöterveisin

Tiina Merikoski (maisema-arkkitehti, tohtorikoulutettava)
Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA

Janne Silvonen (VTM)
Media Clever Oy

Kategoriat
Ajankohtaista

Haussa 100 parasta suomalaista ilmastoratkaisua – tee ehdotus 29.4. mennessä!

kuumailmapallot

Mitkä ovat parhaat suomalaiset ilmastoratkaisut?

Ehdota ja kommentoi http://tinyurl.com/100ratkaisua.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, jonka ratkaisemisessa Suomella voi olla kokoaan merkittävämpi rooli. Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja tukevassa Ympäristöministeriön hankkeessa etsitään itsenäisyytemme tulevan juhlavuoden kunniaksi 100 parasta ratkaisua, joilla voidaan selättää ilmastokriisiä.

Ehdota omaa ilmastoratkaisuasi ja kommentoi muiden ehdotuksia 29.4. mennessä. Tämän jälkeen parhaita ehdotuksia voi äänestää viikon ajan. Ratkaisuja voi ehdottaa ja kommentoida osoitteessa http://tinyurl.com/100ratkaisua.

Lisätietoja Ympäristöministeriön tiedotteessa Haussa 100 parasta suomalaista ilmastoratkaisua – tee ehdotus!