Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessaAgrometsätalousseminaari torstaina 12.9.2019 klo 9 – 16 Livian ammattiopistolla, Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.
Mukana muun muassa pitkän linjan viljelijä, neuvoja ja maaperätieteilijä Stephen Briggs Iso-Britanniasta, tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta, vanhempi tutkija Michael den Herder, AFINEt-projekti/Euroopan metsäinstituutti sekä arboristi Tiina Hopeakoski.
Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.9.2019, ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/D8F82B1EB2E48AD2
Lisätietoja www.wur.eu/circularfood
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Climate Change and Land -raportin yhteenvedon torstaina 8.8.2019. Climate Change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.
IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.
Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.
Luonnonvarakeskuksen ja Ympäristöministeriön tiedote: IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa
Maanviljelijä ruokkii maata, joka ruokkii pieneliöitä, jotka puolestaan ruokkivat kasveja, jotka ruokkivat meitä. Kuulostaa selkeältä, mutta pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon vaikuttavat monet asiat. Maanviljelijät jatkuvasti kokeilevat ja oppivat kokemuksistaan, etenkin nyt kun ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Nuoret maanviljelijä – tutkijat Juuso Joona Joutsenosta ja Tuomas Mattila Pusulasta kertovat 8- osaisessa Yle Areenan podcast-sarjassaan omista kokemuksiaan sekä maanviljelijöinä että tutkijoina.
Maanviljelijän tietobaari: https://areena.yle.fi/1-50217136
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke oli mukana OKRA-näyttelyssä Oripäässä 3.-6.7.2019 Luonnonvarakeskuksen osastolla. Pisteellämme saattoi osallistua ilmastonmuutokseen varautumisen kiinnostavia keinoja koskevaan kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saimme 105 kpl ja arvontapalkinnot, muistikirjat, on postitettu kunkin päivän onnekkaille. Lisäksi jaossa oli tietokortteja Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja Suometsien ilmastoviisas metsänhoito. Posterissa esittelimme maatilojen ilmastotoimia ja palkokasvien hyötyjä. Jaoimme pisteellä niittysiemenseosta pienissä pusseissa, pussukoita lähti maailmalle 595 kpl.
Pisteellämme käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Keskustelun aiheina olivat esimerkiksi vieraslajit, rikkakasvit, turvepeltojen hyödyt ja haasteet ja ilmastoviisas karjatalous lehmien syyllistämisen sijasta. Osa väestä koki ilmastokeskustelun menneen vaalikeväänä vouhotukseksi ja maaseudun ja maatalouden positiivisten ilmastoratkaisujen jääneen ihan pimentoon julkisessa keskustelussa ja vain kaupunkinuorten elämäntavan olevan esillä. Metsien hiilinielulaskenta oli myös keskusteluissa. Metsät ja hiilinielut –teema ja metsänhoito- ja hakkuutavat koettiin hämmentävänä, kun mielipiteitä ja tutkimustuloksia on niin monenlaisia ja Luonnonvarakeskuksen uutisoinnissakin on ollut erilaisia tuloksia. Myös pölyttäjille hyötyjä tuovat kasvit olivat keskusteluteemana, niin luonnon niittykasvit kuin pelloilla viljeltävät kukkivat viljelykasvit, kuten apilat, härkäpapu, hunajakukka ja ahdekaunokki. Luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot sekä peltojen pientareet voivat tarjota hyötyhyönteisille ruokaa ja suojaa. Hyönteisistä ravintoverkko jatkuu esimerkiksi lintuihin. Monimuotoiset elinympäristöt auttavat eliöitä varautumaan ilmastonmuutokseen.
Naapuripisteellä OPALLife-hankkeen väki kertoi PeltoOptimi-työkalun mahdollisuuksia peltojen luokitteluun. Luonnonvarakeskuksen osastolla esiteltiin monipuolisesti maatalouden tutkimuksen teemoja. Esillä oli muun muassa erikoisempia viljelykasveja, kuten härkäpapua, kuminaa, tattaria, kvinoaa ja amaranttia; hiilijalanjälkilaskentaa, kierrätysravinteita, ravinnetaseita, kasvinterveyden tutkimusta, pölyttäjätutkimusta, puutarhatutkimusta ja luomututkimusta.
Kiitos kaikille pisteellämme piipahtaneille!
Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
Tule mukaan Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin 5-8 kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.
Löydät meidät myös facebookista!
Peltopäivässä Kilpiän tilalla 19.6.2019 pääsimme perehtymään luonnon monimuotoisuuteen ja keinoihin, joilla viljelijä voi havainnoida ja vaalia luonnon monimuotoisuutta.
Tuomas Mattila kertoi kerääjäkasvien käytöstä Kilpiän tilalla. Kuva: Riitta Savikko
Pääsimme oppimaan viljelykiertojen monimuotoistamisesta, sekä pölyttäjistä ja pölyttäjille hyödyllisistä kasveista. Toisilla peltopisteillä opittiin tuhohyönteisten luontaisista vihollisista ja niiden elinympäristöistä, maaperän monimuotoisuudesta, maaperäeliöistä ja keräsienistä sekä juurten maaperäeliöille tuottamasta ruoasta. Pääsimme perehtymään myös Kilpiän tilan käyttämiin seoksiin, puukujanteeseen, kukkakaistaan, kerääjäkasviseoksiin ja kauran lajikekokeiluihin. Kuulimme myös maatalousympäristön linnuista ja niille mieluisista pesäpaikoista.
Maaperää tutkimassa Ansa Palojärven opastuksella. Kuva: Riitta Savikko.
Tapahtuman järjestivät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Lue tarkempi OPALLife-hankkeen tekemä kooste Luonnon monimuotoisuus puheena Peltopäivillä
Pirjo Peltonen-Sainio kertoi viljelyn monimuotoistamisesta. Kuva: Riitta Savikko
Pellonpiennarpäivässä esitellään luomuviljelyn koe- ja kokeilutoimintaa Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimusmaatilalla Mustialassa. Kahdeksalla eri pisteellä on nähtävillä mm. nurmiviljelyn erikoisuuksia, laiduntamisen kaistakokeiluja, rehumaissia, viljojen laji- ja lajikekokeita, maatiaiskasveja, luomulannoitus- ja rikkakasvikokeita sekä pölytyskaista. Alueelta löytyy myös pieni luomulannoitettu perunamaa. Koekenttiä on mahdollista tarkastella myös ilmasta käsin droonin ottamien kasvustoseurantakuvien avulla.
Torstaina 8.8.2019 järjestettävä pellonpiennarpäivä on kaikille avoin. Tapahtuma alkaa kello 11 luomulounaalla opiskelijaravintola Huttulassa (Mustialantie 105, Tammela). Päivän avaus on klo 12 ja toiminta koekentillä alkaa klo 12.30. Puistossa on Luomukahvila ja -tori. Kampuksella toimii myös kotieläinpiha. Tilaisuus päättyy kello 16.
Lisätietoa
Tervetuloa!
Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn
Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?
Ohjelma Mankilan kylätalolla
10.00 Aamukahvit 10.20 Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
10.25 Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
10.40 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
11.10 Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Ohjelma Räbinän tilan peltokohteella
Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Mittalaitteiden esittely, palvelupäällikkö Juha Sohlo, ProAgria Oulu
Alueen hankkeet esittelyssä: ProAgria Oulun Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot sekä Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke, luomuasiantuntija, projektipäällikkö Viivi Virkkula, ProAgria Oulu
Vapaata keskustelua
15.00 Tapahtuma päättyy
Lämpimästi tervetuloa!
Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi, puh: 029 532 2092
Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.
