Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Peltomaan kasvukunto on monimutkainen, vaikeasti mitattava kokonaisuus, johon kuuluu niin biologisia, kemiallisia kuin fysikaalisia osatekijöitä. Maan kasvukunto vaikuttaa ratkaisevasti satotasoihin, käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Maan kasvukunnon kokonaisvaltainen hallinta edellyttää uudenlaista osaamista ja työkaluja. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raporttiin Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta. Raportti on tuotettu osana ”OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä” –hanketta.

Tuomas Mattilan, Jukka Rajalan ja Ritva Mynttisen kirjoittama raportti esittelee käytännönläheisesti useita menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkojen kasvukuntoa, ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja yksittäisten lohkojen muutoksista. ”Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon kannattaa jokaisen viljelijän ja neuvojan paneutua” sanoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala, OSMO-hankkeen vetäjä. Raportissa on runsaasti havaintokuvia, joiden avulla on helppo päästä alkuun ja myös kehittää havainnointitaitojaan. Yliopistotutkija Tuomas Mattila korostaa maan rakenteen tärkeyttä kasvukunnolle: ”Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon, kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan”.

Erilaisia peltomaan kasvukunnon havainnointimenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta menetelmiä on kehitetty nyt merkittävästi eteenpäin. Menetelmät soveltuvat monipuolisesti viljelijöiden käyttöön, neuvontaan ja tutkimukseen. Raportin ohjeiden avulla opit havainnoimaan maan kasvukuntoa omatoimisesti.

Tutustu raporttiin: Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Ritva Mynttinen: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 197. 60 s. 

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 9.9.2019: Ruralian tuore raportti kokosi keinoja peltomaan kasvukunnon aistinvaraiseen tarkasteluun

Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Climate Change and Land -raportin yhteenvedon torstaina 8.8.2019. Climate Change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.

IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.

Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.

Luonnonvarakeskuksen ja Ympäristöministeriön tiedote: IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Kuvan lähde: Luonnonvarakeskus ja Ympäristöministeriö, https://www.luke.fi/IPCC/