IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.
Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.
Palkokasveista on moneksi!
Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.
IlmastoTorin teltalla oli tarjolla
- Luonnonvarakeskuksen esittelymateriaaleja
- Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hankkeen tuottamia tietokortteja Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja Suometsien ilmastoviisas metsänhoito
- turvepeltojen käytön kehittämistä koskevia hanke-esitteitä Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen
- alueella toimivien metsäsektorin kehittämishankkeiden Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle ja Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen esitteitä.
Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.
Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.
Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!
Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus