Kategoriat
Ajankohtaista

Tarja Haaranen: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Maaperän hiilen lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä. Kansainvälinen maaperän hiileen liittyvä tutkimusyhteistyö tulee aloitteen ansiosta lisääntymään.

 

Hyvä peltomaan kasvukunto on ravinteiden kierrätyksen tärkein edellytys. Hyvälaatuinen peltomaa säätelee tehokkaasti hiilidioksidia, vesitaloutta ja ravinnekiertoa. Siinä on vilkas mikrobitoiminta, joka edistää kasvinravinteiden käyttöä ja vähentää päästöjä. Peltomaan sietokyky kuivuutta ja liikaa märkyyttä vastaan kasvaa.

Lue lisää Tarja Haarasen blogista 14.12.2015: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

YM: Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

COP21 United

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin lauantaina 12.12.2105 uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Tämä on odotettu, välttämätön ja käänteentekevä päätös. Maailma on nyt valmis siihen, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Vaikka sopimus ei ole täydellinen, se on silti historiallinen paperi, joka tulee määrittämään seuraavia vuosikymmeniä”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

 

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. 186 maata on antanut kansallisen päästövähennyssitoumuksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhteensä nämä sitoumukset kattavat yli 95 % maailman päästöistä. Annetut päästövähennyssitoumukset eivät eri arvioiden mukaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle kahden asteen.

”Sopimus auttaa turvaamaan nykyisiä teollisia työpaikkoja myös Suomessa. Samalla lisääntyvät ilmastotoimet avaavat suuret kasvumahdollisuudet puhtaan teknologian yrityksille. Tähän myös Suomessa kannattaa tarttua”, ministeri Tiilikainen sanoo.

”Suomen kannalta on myös tärkeää, että metsien merkitys hiilinieluna tunnustetaan sopimuksessa yleisellä tasolla.”

”Ilmastonmuutos koskettaa koko ihmiskuntaa. Tästä syystä pidän tärkeänä että sopimuksen johdannossa tunnustetaan ihmisoikeudet, työntekijöiden asema, naisten oikeudet, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen asema.”

Lue lisää Ympäristöministeriön (YM) tiedotteesta 12.12.2015: Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

Pariisin ilmastokokouksen päätös ja Pariisin ilmastosopimus (englanniksi, pdf)

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen Ilmastopaneeli: Nykyisenlainen metsien lisähyödyntäminen ei tuota nopeita ilmastohyötyjä

 

Suomen ilmastopaneeli julkaisi 4.12.2015 raportin ”Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen”.

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto
Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmaston kannalta on olennaista metsiin ja metsien maaperään varastoitunut hiilimäärä ja sen kehittyminen. Suomen metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sitä vapauttavat, ja toimivat siten hiilinieluna ja viilentävät ilmastoa. Suomen metsien hiilinielu on ollut keskimäärin 34 miljoonaa tonnia CO2 vuodessa, kun maamme kasvihuonepäästöt ilman metsien hiilinielua ja muuta maankäyttösektoria ovat olleet 74–61 miljoonaa tonnia CO 2 –ekvivalenttia vuodessa.

Hakkuut hidastavat hiilivaraston kasvua. Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä. Joutomaiden ja maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen metsittäminen aiheuttaa välittömästi ilmastohyötyjä.

Tutkimukset osoittavat, että puun käytön lisääminen pienentää Suomessa metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa käyttöä ei lisätä. Säilyttämällä puun käyttö nykyisellä tasolla Suomessa saavutettaisiin mahdollisesti vielä keskipitkällä aikavälillä (50–100 vuotta) suurempia ilmastohyötyjä kuin ottamalla lisää puuta nykyisen kaltaiseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä puun käytön ilmastohyödyt ovat kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin nähden selvät, mikäli metsämaan kasvuolosuhteet eivät heikkene tulevaisuudessa.

Nykytilanteessa metsien ainespuun käyttöä voidaan perustella parhaiten ilmastosyistä, jos metsäteollisuuden tuotteilla pystytään korvaamaan elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita (esim. teräs ja sementti) ja niiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä. Vasta tuotteen hylkäysvaiheessa puun hiilisisältö ohjattaisiin energiantuotantoon. Tällöin voisi olla mahdollista saavuttaa ilmastohyötyjä jo lyhyellä aikavälillä. Puun energiakäytön lisääminen tuottaa nopeammin ilmastohyötyjä, jos energiakäyttöön ohjataan nopeasti hajoavia hakkuutähteitä ja ainespuuta pienempiä harvennuspuita runkopuun sijaan.

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen” -loppuraportti löytyy täältä. Hankkeen taustaraportti löytyy puolestaan täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperäseminaarin maanmainiot materiaalit

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva
Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmän 24.11.2015 järjestämä Maaperästä kuuluu! -seminaari oli monipuolisella ohjelmallaan poikkitieteellinen kaivautuminen maaperän eri ominaisuuksiin. Maaperä on avaintekijä ruuantuotannossa. Pitämällä huolta maaperästä vältämme monia ongelmia ja konflikteja. FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi asia nostettiin parrasvaloihin myös Suomessa.

Maanmainion seminaarin alustusten kalvot ja videoinnit löytyvät täältä.Alustuksien avulla pääsee perehtymään niin maaperän biologiseen monimuotoisuuteen kuin maanviljelijän keinoihin ratkaista maailman ongelmat.
Kategoriat
Ajankohtaista

MMM: Pariisin ilmastokokous: Suomi mukaan Ranskan maaperäaloitteeseen

4p1000Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan neljän promillen aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen 4/1000 nimi tulee siitä, että hiilen lisääminen maahan 4 promillen vuosivauhdilla riittäisi pysäyttämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun.

Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa.

Neljän promillen aloitteen tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, jotka kasvattavat maaperän hiilen määrää ja siten hyödyttävät viljelijöitä. Aloitteen ensi vaiheessa kehitetään kansainvälistä maaperän hiileen liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä lisätään sidosryhmien yhteistyötä.

Maaperän merkitys ruokaturvassa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä on erittäin suuri. Maaperän hiilen lisääminen parantaa peltojen tuottavuutta, sopeutumiskykyä vaihteleviin olosuhteisiin sekä hillitsee ilmastonmuutosta.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 1.12.2015 Pariisin ilmastokokous: Suomi mukaan Ranskan maaperäaloitteeseen

Lisää tietoa Ranskan 4 pour 1000 -aloitteesta. Aloitteen tekemä englanninkielinen video.

Kategoriat
Ajankohtaista

MTK: Maa- ja metsätalous on välttämätön osa ilmastokriisin ratkaisua

MTK korostaa, että maa- ja metsätalous eli maankäyttösektori on nähtävä osana ratkaisua ilmastonmuutokseen. Kasvavat kasvit sitovat ilmakehästä liiallista hiilidioksidia ja varastoivat sitä maaperään. Hiilinielujen kasvattamiseen tarvitaan kannusteita.

”Viljelemällä maata ja tuottamalla puuta kierrätämme hiiltä. Olemme välttämätön osa ratkaisua. Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme kuitenkin sitovat hiilen takaisin. Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kertoo.

”On vain nähtävä aikajänne. On osattava laskea sidonnat ja päästöt luonnontieteellisin perustein sekä luotava kannustimia hiilinielujen kasvattamiseen”, hän lisää.

Lisätietoja MTK:n tiedotteesta 27.11.2015 MTK:n pääviestit Pariisin ilmastoneuvotteluihin ja videosta alta

Kategoriat
Ajankohtaista

Luomutuottajien tavoitteita Pariisin ilmastokokoukselle

Luomutuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFOAM kertoo videolla, mitä se toivoo Pariisin ilmastokokouksessa neuvoteltavalta ilmastosopimukselta:


 

Tavoitteissaan IFOAM alleviivaa, että maaperän parantamiseen liittyvät päästöjen hillitsemisen toimenpiteet pitää toteuttaa niin, ettei ruokaturvaa aseteta uhanalaiseksi. Peltomaata pitää käyttää nimenomaan ruoantuotantoon eikä pelkästään ilmastotavoitteita palvelevien hankkeiden hyväksi.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto
kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

Maaseudulla kaivataan konkreettisia esimerkkejä ja havainnollista tietoa ilmastoviisaista ja muutoskestävistä toimintatavoista. Sääriskeihin varautuminen ja oman tilan toiminnan kehittäminen kiinnostavat viljelijöitä. Luonnonvarakeskuksessa käynnistyvä VILMA-hanke tarjoaa tutkittua ilmastonmuutostietoa ja käytännön ratkaisuja maaseudun toimijoille.

 

 

 

 

 

– VILMA-hankkeessa tavoitteena on nostaa esiin ja luoda yhdessä maaseudun elinkeinojen näkökulmasta kestäviä ja eri tavoin hyödyllisiä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja, toteaa vuoden alussa alkavaa hanketta koordinoiva tutkija Riitta Savikko.

– Esimerkiksi viljelykierto, typensitojakasvien käyttö tai ravinteiden kierrätys ovat sekä ilmastoviisaita ratkaisuja että satovarmuutta parantavia keinoja, kertoo vanhempi tutkija Sari Himanen.

– Unelmamme olisi saada maaseudun ilmastoratkaisut esiin yleiseen keskusteluun ja lisätä myös sitä kautta viljelijöiden arvostusta. Viljelijän käytännön ongelmien ja tarjolla olevien ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen hyödyntäen tutkimustietoa motivoi toimimaan juuri ilmastokysymysten parissa, sillä ne ovat monella tapaa niitä juuri nyt merkittävimpiä, Riitta ja Sari toteavat.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 25.11.2015 Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Pienellä hollantilaisella saarella kasvaa perunoita, jotka sietävät tavallista paremmin kasvuympäristön suolaisuutta. Löytäjiensä mukaan perunat voivat olla avain miljoonien ruokaturvaan, kun makeasta kasteluvedestä on pulaa ja ilmastonmuutos lisää viljelymaiden suolaantumista.

Kenttäkokeissa testataan, mitkä perunalajikkeet ovat kestävimpiä kastelulle suolaisella vedellä. Perunalajikkeita tutkijat eivät kehitä itse, vaan saavat niitä muutamalta hollantilaiselta perunanjalostajalta.

Lue lisää Ylen nettijutusta 21.11.2015: Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi 

Kategoriat
Ajankohtaista

Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia

Metsämaan osuus prosentteina maa-alasta. Kuva: Luonnonvarakeskus
Metsämaan osuus prosentteina maa-alasta. Kuva: Luonnonvarakeskus

 

Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan.

– Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta.

Lue lisää Euroopan metsien tilasta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 19.11.2015