Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatilan aurinkosähkö

aurinkosahko_etusivu_pikkukuva

Maatila on erinomainen paikka uu­siutuvan, omavaraisen sähkön tuot­tamiseen aurinkopaneeleilla. Sähköä käytetään ympäri vuorokauden, kattopinta-alaa riittää ja suurehkojen investointien tekeminen on tavallista. Aurinkosähkö on monella tapaa parasta energiaa: ei päästöjä, ei liikkuvia osia, ei melua ja erittäin pieni huollon­tarve.

Energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee tietokortissa seitsemän askelta maatilan aurinkosähkön tuotantoon. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkokasvit ovat merkittäviä fossiilisen energian ja väkilannoitteiden säästämisessä

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Biologisen typensidonnan hyödyntämistä Suomen maataloudessa on mahdollista tehostaa voimakkaasti. MTT:n tutkijoiden Hannu Känkäsen, Antti Suokankaan, Kari Tiilikkalan ja Arja Nykäsen aihetta käsittelevä raportti Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä julkaistiin 2013. Raportin mukaan nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy silloin, koneketjujen energiankulutus mukaan lukien, noin 3700 terajoulea (TJ) vuodessa. Se vastaa samaa energiamäärää, kuin maa- ja puutarhataloudessa käytettiin vuonna 2010 polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.

Viime vuosina viljelijöiden kiinnostus palkokasveja kohtaan on lisääntynyt lannoitteiden kalleuden ja peltojen kasvukunnosta koetun huolen vuoksi. Arvio palkokasvien mahdollisuudesta korvata väkilannoitetyppeä ja säästää fossiilista energiaa voikin olla lähempänä  todellisuutta kuin äkkiseltään muutoksen suuruuden vuoksi voisi luulla, tutkijat tuumaavat.

Julkaisu Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä MTTn Raportti 76

Kategoriat
Ajankohtaista

Kestävä kehitys ei ole jatkuvaa kasvua

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke
piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

Kestävä kehitys on harhaanjohtava sanapari, joka monissa yhteyksissä mielletään jatkuvaksi tasaiseksi kasvuksi, olipa kyseessä luonnonvarojen käyttö, talous tai ihmisten hyvinvointi. Lisäksi uskotaan siihen, että ihmisten hyvinvointi voi parantua luonnonvarojen käytön ja talouden kasvun ansiosta. Tämän ongelmallisen ajattelumallin yhteydessä tuhoja pyritään korjaamaan siellä, missä niitä akuutisti ilmaantuu. Korjataan tai pyritään välttämään ympäristön vaurioita, parannetaan ihmisten hyvinvointia erilaisin tukitoimin ja haetaan oikeudenmukaiseksi normitettuja ratkaisuja ongelmatilanteisiin. MTT:n professori Sirpa Kurppa kirjoittaa MTT Elo-lehdessä osuvammasta kestävän kehityksen määritelmästä, johon kuuluu myös palautuminen.

Kestävä kehitys ei tosiasiassa ole suoraviivaista ja aaltomaista muutosta, jossa resursseja otetaan käyttöön ja vapautetaan tasaisena virtana. Palautuminen on luonnontilaisen ympäristön selviytymiskeino.

Ihmisten hyvinvoinnin kannalta terveys on keskeisin, ja ravinto, liikkuminen sekä ympäristön laatu ovat siihen vaikuttavia tukipylväitä. Näitä ohjataan terveys-, ruoka-, liikunta ja ympäristöpolitiikan avulla. Vaikka politiikkatoimet on sovitettu yhteen, yhteiskunta on silti eriarvoistumassa hyvin vahvasti. Kestävä kasvu yhdellä toimintakentällä syö kasvua toiselta.

Nyt näyttää siltä, että kestävää kehitystä tukevien politiikkojen tulisi ensin yhdessä rakentaa perusta, joka tukee dynaamista, palautumisen varmistavaa muutosta kaikista kestävyyden näkökulmista. Tällä hetkellä yhteisen kestävän kehityksen tavoite puuttuu. Politiikkoja voidaan ruveta yhdensuuntaistamaan vasta yhteisen tavoiteasetannan jälkeen.

Lue lisää MTT-Elo -lehden sivuilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.
MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.

Lanta on arvokas materiaali, jonka energia- ja ravinnesisältö tulisi hyödyntää tehokkaasti. Samalla vähennetään maatalouden ympäristövaikutuksia. Biokaasuprosessi nähdään enenevästi tärkeänä osana lannankäsittelyketjua. Yhdessä muiden oikeiden toimien kanssa se mahdollistaa uusiutuvan energiantuotannon, tehostaa ravinteiden kiertoa ja lannan typen hyödyntämistä sekä vähentää päästöjä ilmaan ja vesiin.

Sari Luostarinen ja Ville Pyykkönen, biokaasutuotannon tutkijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:sta, kirjoittavat biokaasutuotannon tuomista hyödyistä. He esittelevät myös kaksi esimerkkilaitosta: MTT:n Maaningan toimipisteen biokaasulaitos Mansikin ja Juvalla toimivan Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitoksen. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Huittisissa, Kiuruvedellä ja Nurmeksessa tyopajoja marraskuussa 2013 ja Pieksämäellä tammikuussa 2014

 

Hiilitase, typpitase ja energiatase – Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäellä tiistaina 14.1.2014 klo 9-16, Kanttilasalissa (Vilhulantie 5, 76850 Naarajärvi)
Ohjelma Pieksämäellä

Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta nyt ja tulevaisuudessa
Huittisissa, maanantaina 25.11. 2013 klo 9-15.30, kaupungintalon valtuustosalissa (Risto Rytin katu 36, 32700 Huittinen)
Ohjelma Huittisissa

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatilalla?
Kiuruvedellä keskiviikkona  27.11.2013 klo 9-15.30, Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa (Lähteentie 10 A, 74700 Kiuruvesi)
Ohjelma Kiuruvedellä

Kohti energiaomavaraista maatilaa – edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä
Nurmeksessa torstaina 28.11.2013 klo 9-16, Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskuksen Höljäkkäsalissa (Lomatie 12, 75500 Nurmes)
Ohjelma Nurmeksessa.

Työpajat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Kahvitarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista tammikuun työpajaan ke 8.1. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai riitta.savikko@mtt.fi tai palautelomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta saa silti tulla osallistumaan ja on kovin tervetullut!

Työpajat on tarkoitettu viljelijöiden, maaseutuyrittäjien, neuvojien, maaseudun kehittäjien ja muiden kiinnostuneiden tiedonsaantiin ja keskusteluun. Pajoissa jaetaan tietoa ja keskustellaan ilmastonmuutokseen varautumisesta käytännönläheisesti ja maaseudun hyötyjen näkökulmasta.

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Toiminta

Farmari-maatalousnäyttelyssä esillä uusia viljelykasveja ja varautumiskeinoja

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.
Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke osallistui Farmari-maatalousnäyttelyyn Seinäjoella 3-6.7.2013. Farmari-maatalousnäyttelyssä kerroimme uusista viljelykasveista ja hyödyllisistä sekä haitallisista hyönteisistä sekä keskustelimme varautumiskeinoista, hiilinieluista ja ruoasta.

Hankkeemme pisteellä kävijöitä kiinnosti uusina potentiaalisina viljelykasveina maissi ja soija. Maitolaiturin seinään kiinnitetyissä ILMASOPU-hankkeen tuottamissa julisteissa kuvattiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia viljelykasvien pohjoisrajoihin, mm. viljojen, herneen ja härkäpavun, auringonkukan ja maissin osalta. Kartat herättivät monia miettimään mitä tulevaisuudessa pelloillamme on mahdollista viljellä.

Lisääntyvät tuholaisongelmat konkretisoituivat pisteellämme kaaliperhosen eri elinkierron vaiheiden muodossa. Toukkien valtava ruokahalu osoitti konkreettisesti miten haasteellista tulevaisuuden kasvinsuojelu voi olla.

Jaossa oli hankkeen esitteitä, esitteiden aiheina Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen  ja Ruoan ilmastovaikutukset, sekä niittykasvien siemenseosta herättämään ajatuksia monimuotoisen maaseudun monista hyödyistä. Pisteellämme kävijöitä houkutti myös mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa saattoi voittaa pihalleen hyönteishotellin, mm. perhosten ja leppäkerttujen asuin- ja talvehtimispaikaksi. Lue lisää.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruoan ilmastovaikutukset

kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto
kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto

Kolme suurinta energian kuluttajaa ja ympäristövaikutusten aiheuttajaa kotitalouksissa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Ne myös muodostavat yhdessä yli 70 % kotitalouksien ilmastovaikutuksista. Neljännes keskivertoasukkaan aiheuttamista ilmastovaikutuksista johtuu Suomessa ruoasta.

Ruoan ilmasto-vaikutukset kertyvät ruoan koko elinkaaren ajalta: alkutuotannossa maatilalla, elintarviketeollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa, kuljetuksissa, ostosmatkoissa ja ruoan valmistuksessa ja säilytyksessä sekä ruokajätteestä. Alkutuotannossa syntyy 60 % ruoan ilmastopäästöistä. Ruoan ilmastopäästöihin voimme vaikuttaa kulutusvalinnoillamme: minkälaista ruokaa syömme ja paljonko sitä ostamme. Ilmastotietoiseksi kuluttajaksi pääsee pieninkin askelin.

Ilmastonmuutos ja maaseutu -hankkeen tuottamassa tietopaketissa esitellään kahdeksan askelta ilmastoystävälliseen ja vastuulliseen ruokaan. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.

Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastonmuutos ja maaseutu –hanke on mukana Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 3-6.7.2013

Farmari_2013_logo

Farmari-näyttelyssä löydät pisteemme Leader-teltan ympäristöosioista. Pisteellämme voit tutustua uusiin viljelykasveihin ja saada tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen nyt ja lähitulevaisuudessa. Pisteellä piipahtavilla on mahdollisuus osallistua arvontaan!

MTT:n asiantuntijoita löydät Farmarissa usealta eri osastolta. Tervetuloa!

Farmarin nettisivut