Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessaLuomutuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFOAM kertoo videolla, mitä se toivoo Pariisin ilmastokokouksessa neuvoteltavalta ilmastosopimukselta:
Maaseudulla kaivataan konkreettisia esimerkkejä ja havainnollista tietoa ilmastoviisaista ja muutoskestävistä toimintatavoista. Sääriskeihin varautuminen ja oman tilan toiminnan kehittäminen kiinnostavat viljelijöitä. Luonnonvarakeskuksessa käynnistyvä VILMA-hanke tarjoaa tutkittua ilmastonmuutostietoa ja käytännön ratkaisuja maaseudun toimijoille.
– VILMA-hankkeessa tavoitteena on nostaa esiin ja luoda yhdessä maaseudun elinkeinojen näkökulmasta kestäviä ja eri tavoin hyödyllisiä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja, toteaa vuoden alussa alkavaa hanketta koordinoiva tutkija Riitta Savikko.
– Esimerkiksi viljelykierto, typensitojakasvien käyttö tai ravinteiden kierrätys ovat sekä ilmastoviisaita ratkaisuja että satovarmuutta parantavia keinoja, kertoo vanhempi tutkija Sari Himanen.
– Unelmamme olisi saada maaseudun ilmastoratkaisut esiin yleiseen keskusteluun ja lisätä myös sitä kautta viljelijöiden arvostusta. Viljelijän käytännön ongelmien ja tarjolla olevien ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen hyödyntäen tutkimustietoa motivoi toimimaan juuri ilmastokysymysten parissa, sillä ne ovat monella tapaa niitä juuri nyt merkittävimpiä, Riitta ja Sari toteavat.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 25.11.2015 Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.
Pienellä hollantilaisella saarella kasvaa perunoita, jotka sietävät tavallista paremmin kasvuympäristön suolaisuutta. Löytäjiensä mukaan perunat voivat olla avain miljoonien ruokaturvaan, kun makeasta kasteluvedestä on pulaa ja ilmastonmuutos lisää viljelymaiden suolaantumista.
Kenttäkokeissa testataan, mitkä perunalajikkeet ovat kestävimpiä kastelulle suolaisella vedellä. Perunalajikkeita tutkijat eivät kehitä itse, vaan saavat niitä muutamalta hollantilaiselta perunanjalostajalta.
Lue lisää Ylen nettijutusta 21.11.2015: Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi
Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan.
– Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta.
Lue lisää Euroopan metsien tilasta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 19.11.2015
Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola on valittu Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Eerola ja Sakki-Eerola, jotka palkittiin jo kesällä Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä, voittivat nyt kansainvälisen kilpailun.
Knehtilän tilalla on muun muassa tehostettu lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parannettu maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
– Meille on selvää, että tärkeintä ympäristötyössä on kokonaisvaltaisuus. Niinpä otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on valttikortti tuotteidemme markkinoinnissa, Markus Eerola sanoo.
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 alkaen.
FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä järjestää maaperää poikkitieteellisesti esittelevään semiinaariin tiistaina 24.11.2015 kello 9-16 Helsingin Hotel Arthurin juhlasalissa.
Puhujina maaperän parhaita asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi esityksiä rahoitukseen ja ratkaisuihin. Tule kuulemaan uutta asiaa ja verkostoitumaan samalla.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Luvassa jotakin uutta jokaiselle takuuvarmasti!
Seminaarin ohjelma ja alustusten kalvot ja videoinnit. Tervetuloa!
Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan vuonna 2030 proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä kuluttajaa. Uusia elintarvikkeita kehitetään tuottamalla ja prosessoimalla hyönteisiä, sieniä sekä kasviraaka-aineita.
Suurin osa ruokalautasellamme olevasta proteiinista on tällä hetkellä peräisin Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten (sikojen ja siipikarjan) valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, vuonna 2030 ruoantuotantomme ei enää ole riippuvainen muutamasta brasilialaisesta suuryrityksestä.
– Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta alle kahdestakymmenestä prosentista kuuteenkymmeneen. Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.
Valkuaisomavaraisuutta pyritään kasvattamaan kehittämällä elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla ja prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon.
Lue lisää Luonnonvareskuksen tiedotteesta 29.10.2015 Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia
Vuonna 2015 vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Vuoden tarkoituksena on kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa kansalaisten tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.
Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon. Maaperä on myös perusta rehu-, kuitu-, polttoaine- ja lääkekasvien viljelylle ja hoidolle. Maaperään on varastoitunut suuri määrä hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä ja parantaa tulvien ja kuivuuden sietokykyä.
Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kansainvälisen maaperän vuoden tavoitteena on, että maaperän kestävä käyttö ja suojelu otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa ja ihmisten toiminnoissa.
Lisätietoja Maaperän vuosi 2015
Tässä palanen blogitekstistä:
”Biotalouteen pitää satsata käytännössä, ei vain puheissa
Suomella on päästövähennysvelvoite. Kun suuret yritykset panevat kotimaisia laitoksiaan kiinni yhä suurempien voittojen toivossa, menetetään suuri määrä bioenergiaksi kelpaavia sivuvirtoja.
Eri puolilla Suomea on suuri määrä pieniä henkitoreissaan sinnitteleviä maatila- ja sahayrityksiä, joilla on tahtoa ja keinot tuottaa bioenergiaksi käytettävää biomassaa ja muuttaa se energiaksi. Toiminta vaatii neuvontaa, koordinaatiota ja investointeja. Nyt aika auttaa näitä yrittäjiä saamaan toiminta kannattavaksi kunnon koneilla ja hyvillä yhteistyökuvioilla.”
Lue koko blogi.
Elintarvikeketju on hyvin riippuvainen sähköstä. Luonnonvarakeskus selvittää, mitä alkutuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa tapahtuu, kun sähkönjakelussa on häiriöitä. Näin ongelmiin voidaan varautua ja minimoida tuotannon keskeytykset. Selvityksessä haetaan myös tuotantoketjujen heikot lenkit ja tuotetaan parannusehdotuksia.