Avainsana: hiilensidonta peltomaahan

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalouden ilmastotiekartta: Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi

Maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista.

Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupäästöt noin 5 % vuoteen 2035 ja 6 % vuoteen 2050 nykytasosta.

Maatalouden ilmastotiekartta valmisteltiin keväällä 2020 Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta Maa- ja metsätalouden Keskusliitto MTK:n ja Svenska lantbrukproducenternas centralförbund SLC:n toimeksiannosta.

Ilmastotiekartan tiivistelmä, raportti ja mediatiedote löytyvät linkistä:
https://www.mtk.fi/ilmastotiekartta

Kategoriat
Ajankohtaista

Hihat heilumaan – kohti ilmastokestävämpää ruoantuotantoa -tilaisuus Mikkelissä 16.1.2020

Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli

OHJELMA:

12.00  Tervetuloa, toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo, ProAgria Etelä-Savo

12:10  Ilmastoviisas karjatalous, tutkija Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus

12:40  Carbon Action –alusta ja hiiliviljely, koulutuspäällikkö Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group 

13:10  Kahvitauko

13:45  Öljyvapaa maatila? johtava asiantuntija Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

14:15  Ilmastoviisaan maatilayrityksen toimet, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto

14:45  Yhteenveto ja loppusanat, tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

15:00  Tilaisuus päättyy  

Seminaarin juontaa toimittaja Eija Mansikkamäki Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä. Voit katsoa tallenteen: https://www.youtube.com/watch?v=VuMo2Sx60cE  

Seminaarin järjestävät Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT) – hanke sekä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke. 

Lisätietoja:

Iina Haikarainen, hankevastaava, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria, iina.haikarainen@proagria.fi, 043 827 0632

Päivi Kurki, hankevastaava, tutkija, Luonnonvarakeskus, paivi.kurki@luke.fi, 029 532 6285

Kategoriat
Ajankohtaista

Maan multavuuden hoito – työpaja ja webinaari ke 7.3. Kokemäellä

osmo-kuvanauha

Miten lisätään nopeasti eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto?

 

Aika: ke 7.3. klo 9-16

Paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja hyvästä maan rakenteen hoidosta. Työpaja sopii eri tuotantosuuntien viljelijöille. Multavuuden kohentamiseen on tarvetta niin perunan, sokerijuurikkaan kuin vihannesten viljelyyn käytetyillä pelloilla. Multavuuden kohentamisesta olisi hyötyä myös savimaiden viljanviljelyssä.

Tavoite: Löytää yhdessä ratkaisuja vähämultaisten hietamaiden viljeltävyyden parantamiseksi. Multavuus on laskenut monella pellolla huolestuttavan alas, mikä näkyy mm. lisääntyneenä kastelutarpeena, sääherkkyytenä, tautipaineina ja kasvin ravitsemuksen haasteina. Tässä tilanteessa multavuuden pienelläkin nostolla on suuri suhteellinen vaikutus. Työpajassa pohditaan keinoja, jolla maan multavuutta saataisiin nostettua 1-2 % prosenttiyksiköllä (t.s. tasosta vähämultainen 2-3% tasolle multava 4-5%). Multavuuden nostolla saavutetaan paljon hyötyjä, mutta sen toteuttaminen vaatii tilakohtaisia räätälöityjä ratkaisuja ja eri menetelmien sovittamista yhteen (kerääjäkasvit, viljelykierto, org aaniset maanparannusaineet, biohiili, muokkaus).

Pääsisällöt:
-maan kasvukunnon merkitys
-maan multavuuden hoidon perusratkaisut
-miten multavuutta lisätään vähämultaiseen kivennäismaahan, merkittävissä määrin ja melko nopeasti

Hinta: maksuton. Kahvit tarjotaan, ruokailu omakustanteinen.

Lisätietoja:
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, puh 044 303 2210
Sauli Jaakkola, MUUVI-hanke, Pyhäjärvi-instituutti, puh 044 045 6423
Riitta Savikko, VILMA-hanke, Luonnonvarakeskus, puh 050 571 4548

Ilmoittautuminen: viimeistään 28.2.2018,

Järjestäjät: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Länsi-Suomen Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO)–hanke, Pyhäjärvi-instituutin Muuttuvat viljelymenetelmät (MUUVI)-hanke, Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)–hanke sekä Baltic Sea Action Group (Carbon Action -hiilipilotti).

Tapahtumaan voi osallistua paikanpäällä Kokemäellä tai sitä voi seurata webinaarina omalta tietokoneelta. Webinaariohjeet lähetetään ilmoittautuneille myöhemmin.

Tervetuloa työpajaan!

***

OHJELMA

Maan multavuuden hoito – työpaja ja webinaari

Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto?

Aika: ke 7.3. klo 9-16

Paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

8.30 Kokoontuminen ja aamukahvi

9.00 Tervetuloa, työpajan aloitus, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.05 OSMO-hankkeen esittely, Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, alustuksen video

 

Osio 1. Mitä tiedetään multavuuden lisäämisestä?

9.15 Maan hyvä kasvukunto multavuuden hoidon perustana, Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, alustuksen video

9.45 Miten neuvoja näkee multavuuden heikkenemisen: mitä mullattomuus aiheuttaa? Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi, alustuksen video

10.00 Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.30 Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä, Kristiina Karhu, Helsingin yliopisto ja Jussi Heinonsalo, Ilmatieteen laitos

11.00 Lounas

 

Osio 2. Miten tietoa viedään käytäntöön?

12.00 Millaisella viljelytekniikalla multavuutta lisää? Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, alustuksen video

12.45 Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla, Kari Tiilikkala, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

13.30 Kompostituotteita ja käytännön kokemuksia, Tuomas Pelto-Huikko, Biolan Oy, alustuksen video

14.00 Kahvi

 

Osio 3. Miten tästä eteenpäin? Mahdollisuudet ja haasteet

14.30 Pyhäjärvi-instituutin toiminta maan multavuuden lisäämiseksi, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti, alustuksen video

14.40 Mitä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke tarjoaa viljelijöiden tueksi? Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

14.50 Carbon Action -hiilipilotti ja hiilen varastoiminen maaperään, Sanna Söderlund, BSAG

15.00 Yhteinen keskustelu multavuuden hoidosta: mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan yrityksiltä, entä hallinnolta?

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

 

 

***

Webinaariohjeet

Webinaaria voit katsella tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=QWemERg0PCY

Yhteys aukeaa klo 8.50 alkaen. YouTube toimii parhaiten Mozilla Firefox ja Chrome-selaimilla, Internet Explorer-selaimella osalla osallistujista on ollut pulmia.

Voit kirjoittaa kysymyksiä ja kommentteja seminaarin puhujille chat-kentän kautta. Kuvan viereinen chat/keskustelukenttä avautuu striimauksen yhteydessä. YouTuben chattiin pitää kirjautua omilla Google-tunnuksilla, jos haluaa kirjoittaa (siis esim. gmail-sähköpostin pitäisi olla auki toisella välilehdellä, jos ei sellaista ole ja haluaa kirjoittaa, niin chat-ohjelma vie tunnustenluontisivulle). Striimauksen seuranta onnistuu pelkkää linkkiä klikkaamalla. Kysymyksiä ja kommentteja voi laittaa myös tekstiviestinä Riitalle, 050 571 4548, niitä välitetään tarvittaessa eteenpäin sitäkin kautta.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta.

Extra: Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin.

logorimpsu

Kategoriat
Ajankohtaista

Etäluento 24.1.: Peltojen hiilensidonta

 

Maatilaverkoston neljäs etäluento pidetään keskiviikkona 24.1.2018 klo 10 alkaen ja aiheena on ”Peltojen hiilensidonta”.  Luennon pitää tutkimusprofessori, FT Kristiina Regina Lukesta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta.

Jos tulee kysyttävää, soittakaa tai laittakaa viestiä Sakari Raiskiolle puh 029 532 6454.

piirros: Ville Heimala.
piirros: Ville Heimala.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun voitto Suomeen Knehtilän luomutilalle

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

 

Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola on valittu Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Eerola ja Sakki-Eerola, jotka palkittiin jo kesällä Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä, voittivat nyt kansainvälisen kilpailun.

 

 

 
 

Knehtilän tilalla on muun muassa tehostettu lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parannettu maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.

– Meille on selvää, että tärkeintä ympäristötyössä on kokonaisvaltaisuus. Niinpä otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on valttikortti tuotteidemme markkinoinnissa, Markus Eerola sanoo.

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 alkaen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Hiili maahan -hankkeessa kokeillaan tapoja tehdä maatiloista hiilinieluja

 

Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen
Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen

Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.

Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.

CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti.  Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.

Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.

”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.

Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:

Hiiltä peltoon ja pelto kasvukuntoon – Kuinka nopeasti pellon hiilimääriä voi lisätä? Kokemuksia omalta tilalta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Tuomas_Mattila_SYKE

Mikä olisi tärkein juttu maanviljelijöille ilmastonmuutoksessa? Tässä Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) tuottamassa videossa SYKEn tutkija Tuomas Mattila, maanviljelijä itsekin, kertoo tärkeimmät pointit pähkinänkuoressa.  https://dreambroker.com/channel/xo8tpbon/jzgvn8qc