Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan.
Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.
VILMA-hankkeen aikana pyritään kokoamaan maatilaverkosto, jossa viljelijät voivat jakaa kokemuksiaan ilmastonmuutokseen liittyvistä toimista. Verkostoon osallistuvilla maatiloilla on mahdollisuus olla mukana ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien menetelmien ja toimien kehittämisessä ja kokeilussa. Lisäksi tilat voivat osallistua ilmastotoimia käsitteleviin työpajoihin, pellonpiennarpäiviin ja muihin hankkeen tapahtumiin kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Osallistuminen maatilaverkoston toimintaan on maksutonta, mutta toisaalta emme pysty maksamaan osallistumisesta rahallista korvaustakaan.
Lue lisää maatilaverkoston toiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan tilaverkostoon!
Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.
Ilmastoystävälliset investoinnit pitäisi kolminkertaistaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut yhdessä kansainvälisten taloustietotoimistojen kanssa, ettei maailman lämpötilannousu rajoitu alle kahteen asteeseen, jos päästövähennystavoitteita ei tiukenneta. Oleellista on, että yksityinen raha saadaan virtaamaan nykyistä vuolaammin ilmastoystävällisiin hankkeisiin.
Karkeasti arvioiden vuotuisten ilmastoinvestointien määrä tulisi kolminkertaistaa nykyisestä noin tuhanteen miljardiin euroon. Arvion esitti Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen keskiviikkona 24.2.2016 kansalaisjärjestöjen järjestämässä ilmastotilaisuudessa Helsingissä.
CLC on hiilineutraalia yhteiskuntaa tavoittelevien yritysten ja tahojen yhteenliittymä. Mukana ovat muun muassa Fortum, Kemira, ST1, Finnair ja S-ryhmä.
Kerosen mukaan keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat päästöjen hinnoittelu maailmanlaajuisesti päästökauppajärjestelmien avulla sekä siirtyminen uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Lisäksi edessä on metsien ja maatalouden hiilinielujen laskentasäännöistä sopiminen.
Keronen muistutti myös, että ilmastonmuutos on suuri turvallisuuspoliittinen ongelma. Nähtävillä on vasta pakolaisaallon alku.
Tutkimusprofessori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta korosti, että päästöleikkausten tiukentamisen ohella maiden on huolehdittava hiilinieluistaan. Edes Suomessa ei voida tuudittautua siihen, että kohisten kasvava metsä sitoo hiiltä. Ongelma on kuitenkin kansainvälinen.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hildén nostaa suureen arvoon yritysten ja yhteisöjen tekemät kokeilut. Esimerkiksi kuntien pyrkimykset hiilineutraaliuteen Hinku-hankkeessa ovat hyvä esimerkki halusta kehittyä.
”Kokeilut luovat poliittista painetta ja liiketoimintaa.”
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola on valittu Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Eerola ja Sakki-Eerola, jotka palkittiin jo kesällä Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä, voittivat nyt kansainvälisen kilpailun.
Knehtilän tilalla on muun muassa tehostettu lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parannettu maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
– Meille on selvää, että tärkeintä ympäristötyössä on kokonaisvaltaisuus. Niinpä otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on valttikortti tuotteidemme markkinoinnissa, Markus Eerola sanoo.
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 alkaen.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän maatila on valittu vuoden ympäristö-ystävällisimmäksi maatilaksi. WWF:n, MTK:n ja SLC:n kuudetta kertaa jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat tänä vuonna voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola.
Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
”Kyllä me toivomme, että maanviljely kannattaa. Olemme lähteneet perinteisestä viljelystä liikkeelle, kehittäneet ja laajentaneet tilan toimintaa. Kehitämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja jaamme tietoutta kuluttajille sekä muille viljelijöille. Uskomme, että yhteiskunta arvostaa tätä työtä. On katsottava vain eteenpäin”, Markus Eerola miettii.
Maatalouden kokonaispäästöille on asetettu 13 prosentin vähennystavoite kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa, sillä nykyisillä hillintäkeinoilla päästöt eivät vähene riittävästi, selviää 26.5.2015 julkaistusta tutkimuksesta.
– Tällä hetkellä käytössä olevalla teknologialla ja kustannuksilla päästövähennystavoitteesta voitaisiin saavuttaa alle puolet. Jotta lisävähennyksiä saataisiin aikaan, vaaditaan lisäinvestointeja uuteen, päästöjä vähentävään teknologiaan, kuten biokaasulaitoksiin, lannan käsittelyn teknologiaan ja viljan kuivauksen vaihtoehtoihin, kertoo erikoistutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta.
– Uusiutuvan energian pientuotannolla pitäisi olla helppo liittymä energiaverkkoihin. Samalla maatalous-, aluekehitys- ja energiapolitiikan tulisi yhdessä luoda edellytyksiä kokeiluille ja innovaatioille, jotta voidaan löytää tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja maatilojen energialiiketoiminnan lisäämiselle tulevaisuudessa. Toimintaa ei tule rakentaa lisätukien varaan vaan suuntaamalla ympäristöystävällisemmin nykyisiä tukia, professori Petri Tapio Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta summaa tutkimuksen satoa.
