Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatilojen varautuminen ja huoltovarmuus -tapahtuma 20.1.2026 Imatralla ja etänä

aika: tiistai 20.1.2026 klo 9.30-15
paikka: Holiday Club Saimaan Rauha (kokoustila Saariselkä+Kuusamo), Rauhanrinne 1, 55320 Rauha
etäyhteys: linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla

Mitä riskejä maatilat kohtaavat ja miten tilat voivat parantaa varautumista erilaisiin riskeihin? Mitkä ovat maatalouden huoltovarmuuden olennaisimmat kysymykset? Taloudellisesti aktiivinen maaseutu on myös varautumisen näkökulmasta tärkeää, mutta rahoituksen saaminen tuntuu ongelmalliselta, millainen investoivan tilan pitäisi olla lainaa saadakseen. Varautuminen niin isompiin kriiseihin kuin arjen riskeihin perustuu ihmisten toimintaan, miten ihmiset voivat huoltaa voimavarojaan varautumisen onnistumiseksi. Huoltovarmuusteemat ovat erityisen kiinnostavia Kaakkois-Suomen suunnalla, rajan läheisyydessä. Osa puheenvuoroista käsittelee juuri Kaakkois-Suomelle ominaisia näkökulmia, mutta ovat hyödyllisiä viljelijöille ympäri Suomen.

Ohjelma

 9.30  Aamukahvia tarjolla
10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
10.05 Elintarviketuotannon ja maatalouden huoltovarmuus, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
10.30 Maatilojen riskit ja niihin varautuminen, Teppo Raininko, kehityspäällikkö, LähiTapiola
11.30 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille)
12.30 Viljelijöiden voimavarat arjen ja kriisin tilanteissa, Anni Kekki, työkykyneuvoja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
13.00 Millaisia investointeja maataloudessa rahoitetaan?, Matti Arola, myyntijohtaja maa- ja metsätalousasiakkaiden palvelut, Kaakkois-Suomen Osuuspankki
13.30 Turvallisuuspoliittinen tilannekuva ja maatilojen varautumisen yleiset perusteet maanpuolustuksen näkökulmasta, Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto (ainakin paikan päällä, suoratoiston mahdollisuus selviää lähempänä) 
14.00 Kahvi
14.20 Loppukeskustelu ja yhteenveto
15.00 tapahtuma päättyy

Tapahtuman aikana järjestetään minimessut. Näytteilleasettajina mukana ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mela, Huoltovarmuuskeskus, MTK-Kaakkois-Suomi, Kaakkois-Suomen Osuuspankki, SuoLiike-hanke, Maavara-hankkeen varautumistyökalut ja Luonnonvarakeskus.

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Imatralla ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä.Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella vaikka heti, mutta viimeistään 4.1.2026 läsnäosallistujaksi ja 18.1.2026 etäosallistujaksi.

Tapahtuman järjestävät seuraavat hankkeet:
• Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS-hanke (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)
• Kestävä ja vastuullinen maatila Kaakkois-Suomessa – MaKe Kaakkois-Suomi -hanke (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK)
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Uutiskirjeessä 24.9.2025 syksyn tapahtumia

Ilmastouutiskirjeestä löydät ARMAS-hankkeen syksyn tapahtumia. Uutiskirjeessä tietoa valokuvakampanjasta.  Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeessä on mukana kysely ja hankekuulumisia. Uutiskirjeestä löydät lisäksi aiempien tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.

Uutiskirjeen sähköpostilistalle pääset liittymään tästä.

puolukoita, punaisia marjoja ja vihreitä lehtiä, sekä maassa oleva koivun runko
Puolukkaa. Kuva Sari Himanen / Luke
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Uutiskirjeessä 13.6.2025 kesäkuulumisia

Uutiskirjeessä 13.6.2025 esitellään ARMAS-hankkeen kesän tapahtumia ja kevään tapahtumien materiaaleja. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä.  Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.

Voit tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi tästä.

Pihasyreeni. Kuva: Erkki Oksanen / Luke.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalousalan opettajien ilmastotreffien 27.3.2023 materiaaleja

Tervetuloa, Riitta Savikko ja Sakari Raiskio, Luke kalvot

Voiko maatalouden ilmastotavoitteita saavuttaa kannattavasti? tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot

Elintarvikkeiden huoltovarmuus Suomessa, erikoistutkija Csaba Jansik, Luke kalvot

Tallenne esityksistä

Kuvassa esimerkki Luonnonvarakeskuksen tekemistä synteesiraporteista.

Kategoriat
Ajankohtaista

Elintarvikkeiden kotimaisuusaste 72 prosenttia

kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto
kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto

 

Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa.

 

 

 

 

Elintarviketuotannon ja jakelun tärkein tuontituoteryhmä on kemikaalit ja kemialliset tuotteet. Näistä suuri osa on maatalouteen tuotavia kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita, mutta myös kaikilla aloilla käytettäviä puhdistus- ja desinfiointikemikaaleja. Maataloustuotteiden tuontia ovat puutarhatalouden, nurmi- ja öljykasvien sekä sokerijuurikkaan siemenet. Viljoista ruista tuodaan jauhojen raaka-aineeksi. Alkutuotannon tuotteita tuodaan raakakahvina, hedelminä, marjoina ja vihanneksina elintarviketeollisuuteen raaka-aineiksi. Elintarviketeollisuudessa maataloustuotteita tärkeämpiä tuontituotteita ovat elintarviketeollisuuden puolivalmisteet esimerkiksi soijavalkuainen ja eri rehuaineet. Elintarviketuotannon ja -jakelun sujumiseksi energiaa tuodaan raakaöljynä, kivihiilenä ja maakaasuna sekä erilaisina öljyjalosteina.

Suomessa ruokahuollon turvaamisella on pitkät perinteet. Jo Suomen sijainti jäätyvän meren takana asettaa kuljetusten sujumiselle ja ulkomaankaupalle haasteita. Äkillisten tuonnin häiriöiden lisäksi tuonnin merkitys näkyy muillakin tavoin. Keskeisten tuontipanosten kuten energian ja soijan hintaheilahtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen.

– Valmiiden elintarvikkeiden tuonnin kasvu lisää kilpailua kotimaassa. Kotimaisen tuotannon ylläpitämiseksi on kehitettävä uusia tuotteita ja haettava lisämarkkinoita viennistä, toteaa vanhempi tutkija Marja Knuuttila Luonnonvarakeskuksesta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Häiriö sähkönjakelussa voi pysäyttää ruokaketjun

 

kuva: Jos Helmich / Luken arkisto
kuva: Jos Helmich / Luken arkisto

Elintarvikeketju on hyvin riippuvainen sähköstä. Luonnonvarakeskus selvittää, mitä alkutuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa tapahtuu, kun sähkönjakelussa on häiriöitä. Näin ongelmiin voidaan varautua ja minimoida tuotannon keskeytykset. Selvityksessä haetaan myös tuotantoketjujen heikot lenkit ja tuotetaan parannusehdotuksia.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 13.10.2015.