Puna-apila on syväjuurinen monivuotinen valkuaispitoinen nurmipalkokasvi ja erinomainen rehu märehtijöille. Puna-apila on myös paljon muuta. Se pystyy sitomaan ilmasta typpeä juuriston nystyröissä elävien typensitojabakteerien avulla, eikä siten tarvitse väkilannoitetyppeä. Puna-apila parantaa maan rakennetta ja lisää maan orgaanisen aineen määrää, sen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja hyödyttää pölyttäjiä, lintuja sekä maan mikrobeja. Puna-apilaa viljellään tavallisimmin heinäkasvien kanssa seoksena säilörehu- ja viherlannoitusnurmissa. Puna-apilaa ja muita apiloita voidaan viljellä myös viljan aluskasvina sitomaan typpeä ja suojaamaan maan pintaa eroosiolta. Lue lisää täältä.
Tietokortti on tuotettu hankkeissa Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS), Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille (ARVO) ja Valkuaisviisas maidontuotanto (VIIMA).
Kimalainen puna-apilalla, Kuva: Anne Nissinen / Luke.
Lähiruokatreffit – Lähiruokahankinnoilla kohti huoltovarmuutta
Aika: Pe 7.11.2025 klo 9:30-14:30 Paikka: Hotelli Hullu Poro, Rakkavaarantien 3, Levi
Kiinnostaako lähiruoan rooli huoltovarmuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä? Tule mukaan inspiroivaan tilaisuuteen, jossa pureudumme siihen, miten julkiset elintarvikehankinnat voivat tukea paikallista ruoantuotantoa ja vahvistaa alueellista varautumista. Tarjolla lappilaisia esimerkkejä lähiruoan käytöstä eri sektoreilta, kansanedustajan näkökulma aiheeseen ja tietysti keskustelua ja verkostoitumista alan toimijoiden kanssa!
Tilaisuus järjestetään hybridinä – voit osallistua paikan päällä Levillä tai etäyhteydellä. Paikan päällä osallistuville tarjolla kahvit ja omakustanteinen lähiruokalounas.
Ohjelma 9:30–10:00 Aamukahvit 10:00–10:10 Tervetuloa, erikoistutkija Johanna Leppälä, Luke, Lapin Ruoka 2-hanke 10:10–10:30 Maakunnan mahdollisuudet, kansanedustaja Mika Riipi 10:30–11:15 Lähiruoan edistäminen osana huoltovarmuutta, Virpi Kulomaa ja Juha-Pekka Sievänen, Huoltovarmuuskeskus 11:15–11:30 Lapin Ruoka 2 – tulokset ja tuotokset, projektipäällikkö Virpi Kumpula, Sodankylän kunta 11:30–11:45 Hullu Poro lähiruuan hyödyntäjänä, keittiötoimenjohtaja Timo Nieminen 11:45–12:45 Lähiruokalounas (omakustanteinen) 12:45–13:15 Ruokahuollon valmiussuunnittelu Lapin alueella, valmiuspäällikkö Juha Narkilahti, Lapin hyvinvointialue 13:15–13:45 Julkiset elintarvikehankinnat tukemaan kestävyystavoitteita, erityisasiantuntija Auli Väänänen, MMM 13:45–14:00 Loppumaljapuhe, ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunta 14:00–14:30 Vapaata keskustelua
Järjestäjät: Lapin ruoka 2 -hanke (Julkisten keittiöiden hankintaosaaminen ja alueellinen yhteistyö paikallisen elintarviketuotannon ja -jalostuksen edistämiseksi), Sodankylän kunta ja Luonnonvarakeskus (Luke)
aika: tiistai 20.1.2026 klo 9.30-15 paikka: Holiday Club Saimaan Rauha (kokoustila Saariselkä+Kuusamo), Rauhanrinne 1, 55320 Rauha etäyhteys: linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla
Mitä riskejä maatilat kohtaavat ja miten tilat voivat parantaa varautumista erilaisiin riskeihin? Mitkä ovat maatalouden huoltovarmuuden olennaisimmat kysymykset? Taloudellisesti aktiivinen maaseutu on myös varautumisen näkökulmasta tärkeää, mutta rahoituksen saaminen tuntuu ongelmalliselta, millainen investoivan tilan pitäisi olla lainaa saadakseen. Varautuminen niin isompiin kriiseihin kuin arjen riskeihin perustuu ihmisten toimintaan, miten ihmiset voivat huoltaa voimavarojaan varautumisen onnistumiseksi. Huoltovarmuusteemat ovat erityisen kiinnostavia Kaakkois-Suomen suunnalla, rajan läheisyydessä. Osa puheenvuoroista käsittelee juuri Kaakkois-Suomelle ominaisia näkökulmia, mutta ovat hyödyllisiä viljelijöille ympäri Suomen.
Ohjelma
9.30 Aamukahvia tarjolla 10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 10.05 Elintarviketuotannon ja maatalouden huoltovarmuus, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus 10.30 Maatilojen riskit ja niihin varautuminen, Teppo Raininko, kehityspäällikkö, LähiTapiola 11.30 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 12.30 Viljelijöiden voimavarat arjen ja kriisin tilanteissa, Anni Kekki, työkykyneuvoja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela 13.00 Millaisia investointeja maataloudessa rahoitetaan?, Matti Arola, myyntijohtaja maa- ja metsätalousasiakkaiden palvelut, Kaakkois-Suomen Osuuspankki 13.30 Turvallisuuspoliittinen tilannekuva ja maatilojen varautumisen yleiset perusteet maanpuolustuksen näkökulmasta, Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto (vain paikan päällä) 14.00 Kahvi 14.20 Loppukeskustelu ja yhteenveto 15.00 tapahtuma päättyy
Tapahtuman aikana järjestetään minimessut. Näytteilleasettajina mukana ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mela, Maaseudun tukihenkilöverkko, Huoltovarmuuskeskus, MTK-Kaakkois-Suomi, Kaakkois-Suomen Osuuspankki, SuoLiike-hanke, Maavara-hankkeen varautumistyökalut ja Luonnonvarakeskus.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Imatralla ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä.Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.
Tapahtuman järjestävät seuraavat hankkeet: • Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS-hanke (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti) • Kestävä ja vastuullinen maatila Kaakkois-Suomessa – MaKe Kaakkois-Suomi -hanke (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK) Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.
Ilmastouutiskirjeestä löydät ARMAS-hankkeen syksyn tapahtumia. Uutiskirjeessä tietoa valokuvakampanjasta. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeessä on mukana kysely ja hankekuulumisia. Uutiskirjeestä löydät lisäksi aiempien tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Uutiskirjeessä 13.6.2025 esitellään ARMAS-hankkeen kesän tapahtumia ja kevään tapahtumien materiaaleja. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Voit tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi tästä.
Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa.
Elintarviketuotannon ja jakelun tärkein tuontituoteryhmä on kemikaalit ja kemialliset tuotteet. Näistä suuri osa on maatalouteen tuotavia kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita, mutta myös kaikilla aloilla käytettäviä puhdistus- ja desinfiointikemikaaleja. Maataloustuotteiden tuontia ovat puutarhatalouden, nurmi- ja öljykasvien sekä sokerijuurikkaan siemenet. Viljoista ruista tuodaan jauhojen raaka-aineeksi. Alkutuotannon tuotteita tuodaan raakakahvina, hedelminä, marjoina ja vihanneksina elintarviketeollisuuteen raaka-aineiksi. Elintarviketeollisuudessa maataloustuotteita tärkeämpiä tuontituotteita ovat elintarviketeollisuuden puolivalmisteet esimerkiksi soijavalkuainen ja eri rehuaineet. Elintarviketuotannon ja -jakelun sujumiseksi energiaa tuodaan raakaöljynä, kivihiilenä ja maakaasuna sekä erilaisina öljyjalosteina.
Suomessa ruokahuollon turvaamisella on pitkät perinteet. Jo Suomen sijainti jäätyvän meren takana asettaa kuljetusten sujumiselle ja ulkomaankaupalle haasteita. Äkillisten tuonnin häiriöiden lisäksi tuonnin merkitys näkyy muillakin tavoin. Keskeisten tuontipanosten kuten energian ja soijan hintaheilahtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen.
– Valmiiden elintarvikkeiden tuonnin kasvu lisää kilpailua kotimaassa. Kotimaisen tuotannon ylläpitämiseksi on kehitettävä uusia tuotteita ja haettava lisämarkkinoita viennistä, toteaa vanhempi tutkija Marja Knuuttila Luonnonvarakeskuksesta.
Elintarvikeketju on hyvin riippuvainen sähköstä. Luonnonvarakeskus selvittää, mitä alkutuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa tapahtuu, kun sähkönjakelussa on häiriöitä. Näin ongelmiin voidaan varautua ja minimoida tuotannon keskeytykset. Selvityksessä haetaan myös tuotantoketjujen heikot lenkit ja tuotetaan parannusehdotuksia.
