Kategoriat
Ajankohtaista

Nyt on kansainvälinen palkokasvien vuosi

IYP-posteri-kuva

Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.

Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä

Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja  linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.

Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.

Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa

Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.

Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kaisa Kuoppala: Tartu palkoviljahaasteeseen!

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

YK:n yleiskokous on nimittänyt tämän vuoden Palkoviljojen vuodeksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta palkoviljojen ravitsemuksellisista eduista osana globaalia kestävää ruuantuotantoa.

Merkkivuosi kannustaa lisäämään ruokaketjun toimijoiden välisiä yhteyksiä palkoviljoista peräisin olevan proteiinin hyödyntämiseksi ja palkoviljojen tuotannon lisäämiseksi. Myös kasvinvuorottelun parempi hyödyntäminen ja huomion kiinnittäminen palkoviljojen kauppaan ovat fokuksessa.

Mistä kotimaista kasvivalkuaista?

Palkoviljat eli pavut, herneet ja linssit tuovat ruokavalioon proteiinin lisäksi ravintokuitua, hivenaineita ja vitamiineja. Minä en nostaisi palkoviljoja esiin niinkään lihan korvaajina vaan ihan niiden omien ominaisuuksien, kuten terveellisyyden, monipuolisuuden ja ympäristövaikutusten takia. Ne ovat gluteenittomia, vähärasvaisia ja ravitsevia. Palkoviljojen viljelyllä on maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen suotuisa vaikutus. Palkoviljojen satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ruokana tai eläinten rehuna. Tilalla tuotetut palkoviljat lisäävät myös kotieläintuotannon omavaraisuutta.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta Kaisa Kuoppalan blogitekstistä: Tartu palkoviljahaasteeseen!

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkoviljalla pystyy korvaamaan soijarouhetta siipikarjanrehussa

kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto
kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto

 

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan palkoviljoilla voidaan korvata osa soijarouheesta siipikarjanrehuissa. Palkoviljojen käyttö kotieläinten rehuna parantaa proteiiniomavaraisuutta. Palkoviljojen viljelyn lisääminen ja niiden käyttö kotieläinten rehuna onkin tehokas keino saavuttaa parempi valkuaisomavaraisuus.

Erja Koivusen väitöskirjakokeissa selvitettiin, miten paljon kotimaista hernettä ja härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen ja broilerien rehuissa ilman, että tuotantotulokset heikkenevät vilja-soijarouheruokintaan verrattuna.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta: Palkoviljalla pystyy korvaamaan soijarouhetta siipikarjanrehussa.