Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.
Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä
Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.
Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.
Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.
Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa
Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.
Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.